31
Tam
12

”Se ’any key’ tarkoittaa mitä tahansa näppäintä”

Kirjoitin eilen Helsingin it-ohjelmasta, joka oli tänään kaupunginhallituksen asialistalla. Ohjelma hyväksyttiin esityksen mukaan.

Se että paperi meni läpi ei yllättänyt minua lainkaan. Niin näillä asioilla on tapana käydä. Sisältöihin olisi pitänyt vaikuttaa jo aiemmin. Ohjelma toki valmisteltiin Taskessa ilman julkista keskustelua tai mahdollisuuksia vaikuttaa avoimesti sen linjauksiin. Yritetään sitten 2014 uudestaan.

Kuva: caseorganic / Flickr (cc-lisenssi)

Kokouksen käsiteltävänä oli myös Yrjö Hakasen, valtuuston ainoan kommunistin, aloite kaupungin viime vuonna hankkiman Ahjo-järjestelmän parantamiseksi. Vastaus Hakasen aloitteeseen kuvaa erinomaisella tavalla miten kaupungin it-prosessit ovat vinksallaan:

Kaupunginhallitus toteaa, että aloitteessa esiintuotuihin seuraaviin kahteen kehittämisehdotukseen suhtaudutaan varauksella, sillä ne eivät ole kokoussovelluksen suunnitellun käyttötavan mukaisia. Kyse on merkintöjen tekemisestä itse asiakirjoihin sekä useiden päätösasioiden/asiakirjojen samanaikaisesta käsittelystä sovelluksessa.

Eli kun kokoussovellusta ei alunperin suunniteltu siten että asiakirjoihin voisi tehdä merkintöjä tai kahta dokumenttia selailla yhtäaikaa, niin näitä ominaisuuksia ei järjestelmään enää vaan voida mitenkään lisätä. Arggh.

Ja juuri hyväksytyssä it-ohjelmassa puhutaan kauniisti käyttäjälähtöisyydestä. Sillä tuskin tarkoitetaan sitä että Ahjo-läppäri lähtee turhautuneen käyttäjän kädestä ballistisesti kohti vesilintua.

Miten sitten saataisiin parempia järjestelmiä? No, ruuvaamalla it-hallintoa strategisesti eri suuntaan. Mites se tapahtuu? Muuttamalla it-ohjelmaa. Ainiin, se hyväksyttiin juuri että naps vaan.

Kauniin kafkamainen palautelooppi.

Masentavinta ohjelman vaiheita seuratessa on ollut vaikutelma että oikein ketään muutaman Vihreän nörtin ja valtuutetun lisäksi ei tunnu paljoa nappaavan. Kyse on kuitenkin noin sadasta miljoonasta eurosta vuodessa. Pitäisi ehkä vähän kiinnostaa. Kaupungin it-hallinto on tietoyhteiskunnan julkista perusinfraa.

Lisäksi minua on hämmästyttänyt se, että erittäin fiksuiksi tietämäni ihmiset nostavat it-ohjelman edessä kädet pystyyn; ”me ei ymmärretä tästä mitään”, ”menee yli hilseen”.

En minäkään it-ammattilainen ole. Koodaamisesta en tajua yhtään mitään, serveri- tai ohjelmistoarkkitehtuureista vielä vähemmän. Mutta ei kai tarvitse olla lääkäri voidakseen päättää sairaanhoidon organisaatiomalleista tai merikapteeni ohjatakseen sataman toimintaa?

Ongelma on kaksiteräinen; tottakai it-ohjelman perkaaminen vaatii aikaa ja vaivaa, mutta niin vaatii kaupungin kaikkiin muihinkin asioihin syventyminen. Julkinen päätöksenteko ei saa olla rakettitiedettä.

Suurempi syypää onkin hallinto, jonka on popularisoitava ulosantiaan. It-hallinnon tulee kyetä selittämään ohjelmansa niin että kaupunginhallituksen ja valtuuston jokainen jäsen, tai edes enemmistö, ymmärtää mistä päättää ja miten päätös vaikuttaa. Näin ei selvästikään nyt ollut asian laita.

Asiantuntijakieli on vallankäyttöä. On paljon helpompaa piiloutua vaikeiden lyhenteiden taakse kuin selittää asiat niin että maallikkokin ymmärtää.

Et ipsa scientia potestas est, eix jeh?

Mainokset

5 Responses to “”Se ’any key’ tarkoittaa mitä tahansa näppäintä””


  1. tammikuu 31, 2012 8:10 am

    Asiantuntijuus luottamustoimissa on vähän hankala kysymys. Toisaalta on niin, että mitä enemmän tietää päätettävästä substanssista, sen helpompi on saada asioita läpi virkamiesten kanssa toimiessa ja siten epäsuorasti koko päätöksentekokoneistosta. En minäkään ymmärrä lähtökohtaisesti lumenaurauksesta mitään, mutta se, että tiedän nykyään millaisia teriä auroissa käytetään Tampereella, auttaa pyöräteiden talvoihoidon parantamisessa.

    Toisaalta, substanssiosaaminen luottamushenkilötasolla luo käytännössä standardin sille, mitä edellytetään. Jos kaupunki perustaisi ”IT-lautakunnan”, jonka kaikilla jäsenillä olisi IT-tausta, sen jälkeen ilman tuota alan sanastoa ei ainakaan enää voisi osallistua päätöksentekoon. Tosin tälläistä riskiä ei käytännössä kai ole: siksi harvalla luottamustoimissa on IT-tausta.

  2. tammikuu 31, 2012 4:18 pm

    Oi voi. IT on kaikkein keskeisintä hallintoa ja kaupungin IT:n luulisi kiinnostavan monestakin syystä kaikkia valtuutettuja. Jos valtuusto on oikeasti ihan pihalla IT-infrastruktuurin edessä, on kaupunkimme kehittäminen ihan helvetin vaikeaa kun kaupunki jää koko ajan maailmasta jälkeen. Erilaisten suljettujen ohjelmistojen käyttäminen on lukittumista jähmeisiin järjestelmiin (joo myös Apple, Microsoftista puhumattakaan). Verkkosovelluksia, read my lips, enemmän verkkosovelluksia, laiteagnostisia verkkosovelluksia… Miten tätä voisi edistää?

    • 3 hannuoskala
      tammikuu 31, 2012 4:29 pm

      Äänestämällä kunnallisvaaleissa oikein. :)

      Vähän vakavammin, Helsinki on todella iso laiva, jonka kääntäminen on hidasta ja jähmeää. Ensiaskeleita voisi olla

      1. Perustaa tulevan valtuustostrategian yhteydessä kaupunginhallituksen alainen ”it-asiain neuvottelukunta” tai ”kaupunginhallituksen it-jaosto”, jolloin saisimme jotain poliittista ohjausta ja mahdollisesti myös sitä käyttäjälähtöisyyttä hankkeisiin jo starttivaiheessa.

      2. Vaatia avoimia standardeja, rajapintoja, dataa ja ohjelmistoja joka ikisessä käänteessä. Esim. Johanna Sumuvuori on tehnyt hyvää työtä tämän asian tiimoilta.

      3. Tutustua kansainvälisiin esimerkkeihin. Aivan varmasti löytyy lisää hyviä esimerkkejä, joista sitten voi vaatia uusia selvityksiä tulevaisuudessa.

      4. Kun uusi it-ohjelma valmistellaan 2014, täytyy sen prosessista ottaa kiinni heti alkuvaiheessa. 2014 valmistelun täytyy olla avointa ja siihen tulee voida vaikuttaa myös poliittisesti. It-hallinto ja sen ratkaisut eivät ole epäpoliittisia.

      Mutta siis. Perslihaksia tässä vaaditaan. Ehkä joskus 2025 sitten meillä on täydellinen onnela™.

  3. tammikuu 31, 2012 4:23 pm

    http://vimeo.com/31281413 Clay Johnson selittää Code For American puolesta mitä julkishallinnon IT:n jälkeen jääminen oikeasti tarkoittaa…

    • 5 hannuoskala
      tammikuu 31, 2012 4:49 pm

      En kyllä osta täysin tuota argumenttia. Ensinnäkään tehokkuus ei nouse Mooren lain kaltaisella eksponentiaalisen kasvun käyrällä. Yhäkin ihmiset käyttävät (tuottavasti) tietokoneillaan eniten tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa ja sähköpostia. Ne toimivat 95% riittävästi jo 10 vuotta sitten.

      Toiseksi Amerikassa julkinen sektori on oikeasti huonommassa jamassa kuin Suomessa, suora vertaaminen on hankalaa.

      Kolmanneksi olen ymmärtänyt että monet yksityisenkin puolen isoista it-hankkeista ovat jumalattoman raskaita – kyse ei ole vain julkisesta sektorista.

      Mutta sitten toki pohjalla oleva pointti on hyvä – meidän ei pitäisi ylipäätään keskustella härpäkkeistä, vaan siitä miten tehokkuutta ja käytettävyyttä saadaan lisää.

      Poliittisesti tärkein kysymys on usein että ”mitä se maksaa”. Parempi kysymys olisi että millä summalla saadaan toimivaa ja paljonko muutos maksaa. Voi hyvinkin olla että toimivampi uudemman sukupolven ratkaisu voisi olla nykyistä halvempi, mutta muutos itsessään suuri ja kallis.

      Esim. meillä ei olisi terveydenhuoltopuolella tuhatta eri järjestelmää, jos olisimme hankkineet koko maahna keskitetyn modernin järjestelmän vuonna 2010. Mutta kun meillä on valtava selkäreppu jo 1970-luvulta lähtien. Suomi on laajemmin katsottuna vähän se ”ensimmäinen kaveri muurin läpi”.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


Suosituimmat artikkelit

twtr

Flickr Photos


%d bloggers like this: