Arkisto kohteelle joulukuu 2008

16
Jou
08

tasa-arvoa ja luottamusta

Helsingin Vihreä valtuustoryhmä valitsi eilen kokouksessaan edustajansa kaupungin luottamustehtäviin seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Minut valittiin kirjasto- ja kulttuurilautakunnan varsinaiseksi jäseneksi. Saimme myös ko. lautakunnan puheenjohtajuuden (Anni Sinnemäki). Varalle valittiin Jasmin Hamid ja Mikael Vakkari.

Hyvä. Tämä olikin vaalien pääasiallinen henkilökohtainen tavoitteeni, jonka myös etukäteen kerroin.

Helsingissä kunnalliset luottamustoimet jaetaan matemaattisen 50%-50% tasa-arvon mukaisesti. Tästä seuraa yksinkertaistetusti se, että Kokoomuksen ja Demareiden luottamuspaikkajaossa naiset saavat äänimääräänsä nähden enemmän paikkoja ja meillä Vihreillä taasen miehet. Myös minä olen kulttuurilautakunnassa selvästi ”kiintiömiehenä”; sain 423 ääntä ja ”varahenkilöni” Jasmin 592, Annin vara Mikael 67. Toteutuuko demokratia? Onko absoluuttinen matematiikka ylipäätään järkevää? Toki luottamuspaikkajaossa otetaan muitakin seikkoja kuin pelkkä äänimäärä huomioon, mutta kyllä se on yksi merkittävimmistä.

Helsingissä Vihreiden äänistä naiset saivat 64,6% ja miehet 35,4%. Ilman Oden luomaa tilastopiikkiä miesten osuudeksi jää 21,88%. 21:n vihreän valtuutetun joukkoon Helsingissä mahtui 5 miestä. Miehet saavat vihreiden listalla selvästi naisia vähemmän ääniä. Mistä tämä johtuu? Huonoista ehdokkaista? Vääristä mielipiteistä? Liian tasa-arvoisesta ehdokasasettelusta?

Yksi asia alkaa kuitenkin mielestäni olla selvää: puolueiden naisjärjestöille korvamerkitty raha (12% puoluetuesta) menee Vihreissä toimintaan, joka ei välttämättä enää edistä tasa-arvoa, ainakaan Vihreän liiton sisällä. Vihreissä naisia on enemmistö kaikilla puoluetoiminnan tasoilla, paikallisjärjestöjen jäsenistä eduskuntaan ja ministeriryhmään saakka. Voidaanko valtakunnallisen naisjärjestön rahoitusta pitää enää tässä tilanteessa Vihreissä perusteltuna? Miten vihreitä miehiä voitaisiin tukea? Pitäisikö naisjärjestöjen tuki ylipäätään muuttaa jonkinsorttiseksi yleiseksi ”positiivisen diskriminaation tueksi”, jolla voitaisiin tukea muitakin aliedustettuja tai vähemmistössä olevia ryhmiä?

04
Jou
08

my shoes, rymy-eetu & Café Louhi

Välillä pitää mainostaa keikkojakin.

Olen tänään, huomenna, 11. ja 12.12. (to-pe) Studio Krunikassa soittamassa Janne Marja-Ahon soolo-teoksessa My Shoes. Hillitöntä menoa, liput 17€/10€! Suosittelen…

marjaaho

Huomenna juoksen taidepläjäyksen jälkeen suoraan viihde-elämän ytimeen, Rymy-Eetuun keikalle… Myin yhtyeemme Pasi K. & Hurmoksen sinne keikoille joka perjantai jouluun asti. Soitto soi klo 21-02 (neljä settiä). Liput vitosen. Tervetuloa sinnekin. Kaljaa litran tuopeista, kaksi saksalaista juomalaulua per setti ja reipas meininki. Mikäpäs siinä.

16.1. kannattaa laittaa myös kalenteriin! Silloin Orkestar Bordurka viihdyttää kansaa sirkustaiteilijoiden kanssa Espoon kulttuurikeskuksen Cafe Louhessa. ”Lämppärinä” Pekka Kuusiston ja Johanna Juholan duo Kraft levynjulkkarikeikallaan. Liput 15/10€(?). Hoba!

01
Jou
08

lumi ja autot

Viime viikolla sitten saatiin pitkästä aikaa lunta eteläänkin. Kaupunki näytti kauniilta. Noin päivän. Sitten räntä ja loska saivat jälleen vallan. Lumisade toi näkyvästi selville myös pysäköinnin todellisuutta kantakaupungissa. Kuva on torstaiaamulta, neljä päivää lumisateen jälkeen.

autot_lumessa

Mikä on auton todellinen käyttötarve, jos sen kuitenkin voi jättää lojumaan päiväkausiksi katuvarteen? Tarvitseeko meidän autottomien ja toisaalta autollisten, jotka tarvitsisivat parkkipaikkaa sietää raudan säilyttämistä kantakaupungin katujen varsilla?

Asukaspysäköintimaksua (36€ vuodessa, 3€ kuukaudessa) tulee tarkistaa välittömästi. Kadunvarsitila on rajallinen hyödyke. Nyt sitä käytetään väärin – hintamekanismi ei toimi.

Maksua tarkistettaessa pitää käydä keskustelua pysäköinnin kriteereistä yleisemmin. Mielestäni:

1. Hinnoittelun tavoitteeksi tulee ottaa pysäköintipaikkojen 80% keskimääräinen käyttöaste.

Näin satunnainen käyttäjä ja toisaalta jokainen nykyistä korkeamman pysäköintimaksun maksaja voi olla aina varma parkkipaikasta. Mitä järkeä on myydä palvelua, joka ei takaa vastiketta?

2. Hinnoittelua tulee tarkistaa alueittain.

Onko järkevää, että hinta on sama koko kantakaupungissa riippumatta paikkojen kysynnästä ja tarjonnasta? Esim. Kalliossa käsittääkseni paikkoja on yhä saatavilla kohtuullisen helposti, jolloin kohdan 1 ehto täyttyy. Esim. Taka-Töölössä Pihlajatiellä taas tiedän kokemuksesta paikkoja olevan todella rajoitetusti. Hinnoittelulla saadaan ”turhat” autot pois katujen varsilta.

3. Asukaspysäköinnin ajoneuvokohtaisuudesta tulisi luopua.

Käytän itse autoa lähes viikoittain, mutta jos tarvitsen vuokra- tai CCC-kärrylleni edes hetkellistä pysäköintipaikkaa kotini läheltä, täytyy minun maksaa parkkipaikasta hinta, joka ylittää asukaspysäköinnin nykyisen kuukausimaksun jo muutamissa tunneissa.

4. Asukaspysäköinnin kokonaismäärää tulisi tarkistaa.

Helsinki myy noin 30 000 asukaspysäköintitunnusta vuosittain, vaikka paikkoja on alle 20 000. Onko tämä järkevää? Myytävien lupien määrä tulee suhteuttaa pysäköintipaikkoihin. Asukaspysäköintilupien ostamisessa jonkinlainen huutokauppa-mekanismi voisi olla hyvä. Näin ne, jotka paikkoja todella tarvitsevat ne myös saisivat.

5. Pysäköinninvalvontaa tulee tehostaa

Jotta korkeamman asukaspysäköintimaksun maksaneille olisi sitten todella olemassa vapaata parkkitilaa, tulee valvontaa lisätä.

Helsingillä on hiukan alle 60 pysäköinnin valvojaa. Miksei enempää, vaikka ”Parkki-Pirkot” ovat kunnalle tuottavia työntekijöitä? Pysäköintisakon uhan tulisi olla nykyistä kovempi. Park.com -jupakan seuraaminen on ollut mielenkiintoista – eihän yksityisiä pysäköinninvalvojia tarvittaisi, jos kunnallinen toimija olisi riittävän tehokas? Ja toisaalta, miksei kaupunki voisi ulkoistaa pysäköintisakotusta yksityisille puulaakeille, joilla olisi insentiivi sakottaa mahdollisimman paljon*?

6. Rakentamisen autopaikkavelvoitteesta tulee luopua

Asuminen on kallista pääkaupunkiseudulla jo näinkin – autopaikkavelvoite etenkin alueilla, joilla voi elää julkisen liikenteenkin varassa nostaa uudisrakentamisen hintaa keinotekoisesti. Miksei vaikkapa Kalasatamasta voitaisi rakentaa autotonta kaupunginosaa? Autoton elämänmuoto pitää olla todellinen vaihtoehto, ei vain ituhippien haihattelua.

(*Vai onko olemassa jokin piste, ”tipping point”, jonka jälkeen tehokkaampi valvonta vähentää luvatonta pysäköintiä niin paljon, että valvonta ei ole enää kannattavaa?)




twtr

Flickr Photos

Pekan_ajelu 1

Pekan_ajelu 2

Pekan_ajelu 3

More Photos

%d bloggers like this: