Posts Tagged ‘kulttuuri- ja kirjastolautakunta

23
Tam
12

kklk 01 / 24.01.2012

Huomenna vuoden ensimmäisessä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokouksessa on muutama tavallista tärkeämpi kohta. En pääse itse työkiireiden vuoksi paikalle, vaan sijastani kokoukseen osallistuu Mikael Vakkari.

Esityslista löytyy täältä.

2 Kaupunginkirjaston esitykset vuoden 2011 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta sekä käyttötalousarvion määrärahan siirrosta vuodelle 2012

ok.

2 Kulttuurikeskuksen virkasuhteen irtisanominen

Kyseessä on siis maahanmuuttajien kulttuuriin keskittyneen Kulttuurikeskus Caisan johtajan Johanna Maulan irtisanominen.

Asia on selvästi monelle tärkeä; olen saanut aiheen tiimoilta useita kymmeniä sähköpostiviestejä ja vaikuttaa siltä että useat maahanmuuttajajärjestöt ovat kokeneet tärkeäksi puolustaa Johanna Maulaa prosessissa. Tuki kertoo siitä että järjestöjen keskuudessa Maulasta pidetään.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan tehtävä irtisanomisasiassa ei kuitenkaan ole arvioida Maulan suhteita maahanmuuttajajärjestöihin, vaan arvioida irtisanomisprosessin asiallisuutta. Jos katsomme että irtisanomisprosessi on kaupungin puolelta hoidettu oikeudenmukaisesti ja laillisesti, on lautakunnan hyväksyttävä esittelijän esitys.

Mielestäni esittelyteksti liitteineen osoittaa selvästi että irtisanomiselle on hyvät perusteet. Jos olisin kokouksessa, puoltaisin esittelijän esitystä.

Useimmat minulle sähköpostia lähettäneet tahot olivat erityisen huolestuneita maahanmuuttajien kulttuuripalveluiden jatkumisesta ja laadusta jos Johanna Maula irtisanotaan. Minä olisin todella huolestunut tilanteesta, jos niiden jatkuminen olisi kiinni yhdestä ihmisestä. Ei nimittäin ole. Helsingin kaupunki, Helsingin kulttuurikeskus, me Vihreät ja uskoakseni koko kulttuuri- ja kirjastolautakunta on vahvasti sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään maahanmuuttajien kulttuuripalveluita sekä Caisassa että muilla tavoilla.

Johanna Maulan irtisanominen ei tarkoita maahanmuuttajien kulttuuripalveluiden alasajoa.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kulttuuritoimen organisointiselvityksestä

Tämä on erittäin tärkeä asia, josta olen kirjoittanut blogillani aiemminkin. Kyse on siis siitä kuinka Helsingin kulttuuripalveluita tulevaisuudessa poliittisesti ohjataan. Mielestäni tällä hetkellä poliittinen valta on aivan liian hajallaan ja kokonaisnäkemys puuttuu. Tai vaikka kokonaisnäkemystä (*krhm*) löytyisikin, alaa ei pystytä ohjaamaan. Olenkin esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä että esityksen mukaiset lautakunnat tulisi yhdistää ”uudeksi nykyistä isommaksi kulttuurilautakunnaksi”.

Sen sijaan tästä lausunnosta (ja lausuntokierrokselta) puuttuu kokonaan helsinkiläisen kulttuuripolitiikan virtahepo kokoushuoneessa: Helsingin kaupunginteatterin hallinnollinen asema.

Helsingin kaupunginteatterin säätiön hallitusta on johtanut käsittääkseni jo 1980-luvulta lähtien sosiaalidemokraattien Jorma Bergholm. Vaalitulokset ja muut henkilöt vaihtuvat – Jorma pysyy. Kaupunginteatteri on SDP:n ikuinen läänitys. Siksipä Kaupunginteatterin säätiön hallinnollinen asema onkin noussut paljon todellista suuremmaksi kysymykseksi. Ja näemmä siihen ei sitten tälläkään kertaa koskettaisi.

Nyt ei saa ymmärtää väärin: minun puolestani kaupunginteatterin säätiön hallitus saa (ja itseasiassa lain mukaan tuleekin) jatkaa toimintaansa. Ja Jorma saa minun puolestani jatkaa puheenjohtajana vaikka 2020-luvulle saakka. Hyvinhän kaupunginteatterilla menee sekä taiteellisesti että taloudellisesti!

Mutta tulevalle ”Superkulttuuri- ja kirjastolautakunnalle” on saatava Kaupunginteatterin avustusta raamittava valta. Jonkin poliittisen elimen pitää pystyä tarkastelemaan koko teatteri- ja etenkin VOS-teatterikenttää kokonaisuutena: nyt kaupunginteatteri pääsisi lobbaamaan oman budjettinsa suoraan kaupunginjohtajalta. Tämä epätasa-arvo kävisi erityisen selvästi ilmi jos/kun lautakuntamme joutuu etsimään säästöjä myös teattereiden toiminta-avustuksista.

Kaupunginteatteri on osa VOS-teatterikenttää, joten sitä täytyy kohdella samalla tavalla kuin muitakin toimijoita.

Myöskään kaupunginteatterin asema säätiönä ei ole este: täsmälleen esittämälläni tavalla jaamme tukea myös esim. UMO-säätiölle, joka on VOS-orkesteri.

Lisäisinkin mieluusti päätöksen viimeiseen kappaleeseen vielä yhden lauseen:

”Edellä esitetyt muutosehdotukset huomioon ottaen kulttuuri- ja kirjastolautakunta puoltaa lautakuntien yhdistämistä uudeksi nykyistä isommaksi kulttuurilautakunnaksi. Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toivoo että myös Helsingin kaupunginteatterin hallinnollista asemaa tarkasteltaisiin osana kulttuurialan organisaatioselvitystä.

Lisäys kursivoituna.

2 Kohdeavustusten myöntäminen, 1.jako

ok.

3 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 1. jako

ok.

4 Musiikkiteatteri-ilmaisun koulu Mustin ylimääräinen kerta-avustusanomus

ok, karuahan tämä on kun summat ovat näin naurettavan pieniä.

12
Jou
11

kklk 10/2011 13.12.

Pitkähkö lista vuoden viimeisessä kokouksessa. Esityslista kokonaisuudessaan. Kokouksen jälkeen lautakunta kiittää itseään syöpöttelemällä.

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Vuoden 2011 talousarvion toteutumista koskeva 4. ennuste

ok. Näkyykö taantuma jo?

Vuoden 2011 tammi – lokakuun kumulatiivinen lainaus oli 7 938 629 lainaa, mikä on 277 417 lainaa (3,6 %) enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Kirjastokäyntejä oli 5 661 415, mikä on 251 778 (4,7 %) kävijää enemmän kuin tammi- lokakuussa 2010.

2 Vuoden 2012 investointimäärärahojen ylitys

ok.

Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeissa todetaan, että mikäli hallintokunnalla on loppuvuoteen siirtyviä investointihankkeita, joiden seuraavalle vuodelle siirtyvä rahoitustarve on selvinnyt vasta vuoden 2012 talousarvioehdotuksen käsittelyn jälkeen, hallintokunta voi tehdä määrärahan ylitysesityksen tälle hankkeelle. Perusteena on vastaavansuuruinen määrärahasäästö vuonna 2011.

3 Esitys kaupunginhallitukselle kaupunginkirjaston vuoden 2012 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta

ok.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginkirjasto voisi ylittää 300 000 eurolla kaupunginkirjaston käyttöön vuodelle 2012 osoitetut käyttötalousarviomäärärahat keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailuun vuonna 2011 osoitettujen ja käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella.

4 Kaupunginkirjaston poistosuunnitelma

ok.

5 Lausunto Monitoimitalo Bunkkerin, Tarmonkuja 2, tarveselvityksestä ja Jätkäsaaren kirjaston tarveselvityksen hyväksyminen

Erinomaista. Jätkäsaaren bunkkeriin suunnitellaan siis uutta kirjastoa. Kokonaisuutena melko kallis hanke (76m€), mutta kyllä sinne paljon myös saadaan; koulu, kirjasto, liikuntatiloja jne. Ja tuolle asukaspohjalle kirjasto tulee olla. Esittelytekstin mukaan: ”Kirjaston rakentaminen Bunkkeriin on edullisempaa kuin tilan rakentaminen uudisrakennuksena.”

Ruoholahti ja Jätkäsaari ovat Länsisatamaan syntyneitä kaupungin aluerakentamiskohteita. Alueen asukasmääräksi on arvioitu 16 000 – 17 000 asukasta vuonna 2020. Lisäksi alueella on paljon työpaikkoja. Näin suuren asukasmäärän asuma-alue tarvitsee oman kirjaston. Bunkkeri sijaitsee hyvin saavutettavissa. Sen toimintojen kirjo palvelee asukkaiden asiointien yhdistämistä. Toimintojen on mahdollista saada synergiaetuja tästä monipuolisuudesta. Tiiviisti rakennettavassa Jätkäsaaressa kirjastolle ei ole varattu asemakaavoituksessa muuta erityistä rakentamispaikkaa.

Kirjastolla tulee Bunkkerissa olemaan paljon potentiaalisia käyttäjiä: paitsi ympäristön asukkaat ja työssä käyvät, myös samassa rakennuksessa toimivat koululaiset ja opiskelijat, uimahallissa kävijät, muut liikuntaharrastajat ja nuoret. Bunkkerista tulee monipuolinen sekä henkistä että ruumiinkulttuuria kehittävä paikka. Se tarjoaa mahdollisuuden kokeilla opetuksen, nuorisotoimen ja liikuntatoimen sekä kirjaston yhteistoimintaa aivan uudella tavalla.

Uuden asuma-alueen uuden palvelupisteen aiheuttamaa vuosittaista kustannusten lisäystä käyttötalousarvioon, yhteensä noin 440 000 euroa, ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen talousarvioraamin puitteissa. Jotta uusi palvelupiste voitaisiin toteuttaa, tulisi valtuuston lisätä tarvittava osuus kaupunginkirjaston käyttötalousarviokehykseen.

6 Puistolan kirjaston remonttihankkeen piirustusten mukaisten kalusteiden hankinta

ok.

7 Helsingin kaupunginkirjaston kävijälaskentajärjestelmähankinnan keskeytys

ok. Mutta gnaa.

Helsingin kaupunginkirjasto on pyytänyt 1.6.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Helsingin kaupunginkirjaston kävijälaskentajärjestelmästä kolmelle vuodelle. Hankinnasta julkaistiin avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Tarjous-pyyntöön saatiin neljä tarjousta.

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta on 21.9.2010 tekemällään päätöksellä (§ 118) hyväksynyt ShopGuard Finland Oy:n tarjouksen. Toiseksi tullut tarjoaja, Teknovisio Oy valitti päätöksestä markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus kumosi kulttuuri- ja kirjastolautakunnan päätöksen 15.9.2011.

Julkisten hankintojen kilpailutukset ovat kyllä aivan järjettömän vaativia. Jos Helsinkikään ei onnistu hankkimaan edes kirjastojen kävijälaskurijärjestelmää, miten on osto-osaamisen laita pienemmissä kunnissa?

Tällä kertaahan kävi sitten niin että vain lakimiehet voittivat; kumpikaan firma ei pääse rakentamaan laskureita:

Tarjouskilpailun tarvemäärittely ja markkinakartoitus tehtiin keväällä 2010. Puolitoista vuotta myöhemmin kävijälaskentajärjestelmien tarjonta on muuttumassa. Uusia tuotteita sekä järjestelmätoimittajia on tullut Suomen markkinoille. Helsingin kaupunginkirjasto ei pidä mielekkäänä toteuttaa hankintaa aikaisempien tarvemäärittelyn mukaisena, sillä tuotteen suunnitellusta käyttöajasta on kulunut jo 30 %. Jäljellä olevan käyttöajan kirjasto voi toimia ennestään käytössä olevan optisten laskurien avulla. Kehittyvä teknologia tarjoaa jo lähitulevaisuudessa kävijälaskennalle uusia soveltamisalueita. On mielekkäämpää toteuttaa hankinta vasta kahden vuoden jälkeen uuden tarvemäärittelyn ja markkinaselvityksen pohjalta.

SISÄLTÖPALVELUT

1 Kaupunginkirjaston toimistotasoisista yksiköistä päättäminen ja nimikkeen muutos

ok.

YHTEISPALVELUT

1 Ilmoitusasiat

ok.

Kaupunginhallitus kehottaa lauta- ja johtokuntia lausumaan selvityksestä helmikuun loppuun 2012 mennessä. Kaupunginhallitus kehottaa lausumaan koko Helsingin kaupungin kulttuuritoimen kokonaisuuden organisoinnista, mukaan luettuna säätiöt, museot ja teatterit.

Erinomaista. Tämä asia pitää saada pidettyä vauhdissa, jotta 2013 voi sitten aloittaa työt parempi organisaatiomalli.

2 Vuoden 2011 talousarvion toteutumista koskeva 4. ennuste

ok. Aina jaksaa huvittaa tuo Kulttuurikeskuksen ”sitova tavoite” – 1200 tapahtumaa. Joo-o, mutta millaisia tapahtumia? 1200 runonlausuntatilaisuutta vai 1200 stadionkonserttia 15000:lle hengelle? No tavoite ylittyy, joten kaipa se on sitten ihan ok. Mikä olisi parempi sitova tavoite?

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Alppipuiston kesä -tapahtumasarja

(Täytyy selvittää olenko jäävi, kun sisareni oli tuottajana eräällä näistä festareista.)

Harmillista.

Alppipuiston kesä -tapahtumasarjan tuottaneet yhdistykset ovat lähestyneet kaupunki kirjeellä, koska heidän mielestään viime kesänä käytetty tuotantomalli, jossa kaupunki vetäytyi tyystin tuotantovastuusta ei vaan toimi. Esim. ”Tapahtumaan on tilattu palveluja ja tuotteita mm. Staran kalustovuokraamolta. Hinnat kaupungin ulkopuolisille toimijoille ovat kuitenkin lähes kaksi kertaa kalliimmat kuin kaupungin omille virastoille ja laitoksille.”.

Tuon lisäksi kaupunki varmasti saa esim. parempia tarjouksia lava- ja tekniikkavuokraukseen kuin festariorganisaattorit.

Esitystekstissä kuitenkin kaupunki ehdottaa nykyisen järjestelyn jatkumista. Olen ymmärtänyt että ei onnistu.

Olisi varmaankin parempi että palattaisiin 2009 -malliin, jolloin kaupungilla oli nykyistä suurempi vastuu ja järjestelyt onnistuivat paremmin. Tästä keskustellaan varmasti ja voi olla että asia pitää jättää pöydälle.

2 Luokkatilojen iltakäyttöön varattujen määrärahojen jakaminen

ok tälle vuodelle.

Avustuksen saajille ilmoitetaan, että vuodelle 2012 ei vuokrien kompensaatioihin ole varattu määrärahoja.

Ensi vuonna kaupunki sitten ”tehostaakin” tilojen käyttöä laskuttamalla liian kovia sisäisiä vuokria opetustilojen iltakäytöstä ja tunnit jäävät pitämättä ja tilat ovat tyhjänä. Nerollista.

3 Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset vuodelle 2012 ja kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaettavissa olevien varojen kohdentaminen ja kohdeavustusten jakoperiaatteiden hyväksyminen

Erittäin ok. Liite 1:ssä näkyy hyvin lisärahan suuntaukset.

Kohdeavustukset nousevat ensimmäistä kertaa yli 800 000 euron! Jee!

4 Kulttuuri- ja taideyhteisöjen avustukset vuodelle 2012

ok. Nämä täytyy ensi vuonna perata kunnolla läpi. Asiasta on puhuttu jo virkamiesten kanssa.

5 Kohdeavustusten myöntäminen, 10. jako

ok.

6 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 10. jako

ok.

7 Vuoden 2011 kulttuuriteko -palkinnon myöntäminen

Mahtavaa! Hyviä ehdokkaita ja lautakunta pääsee keskustelemaan. Tämä kohta pitää sisällään kokouksen ainoan luottamuksellisen liitteen, jossa on 10 eniten ääniä saanutta ehdokasta.

8 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avustuspäätösten delegointi

ok.

9 Viihdemusiikin Ystävien Seura ry:n oikaisuvaatimus

ok.

11 Muut esille tulevat asiat

Aion kysyä miten Kulkessa on valmistauduttu eläköitymisen vuoksi piakkoin tapahtuvaan johtotason henkilövaihdokseen.

14
Mar
11

kklk 9/2011 15.11.

Rutiinikokous luvassa huomenna. Esityslista. Tällä kertaa ei ole julkisen listan ulkopuolisia asioita tai liitteitä.

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Vuoden 2011 talousarvion toteutumista koskeva 3. ennuste

ok.

KULTTUURIPALVELUT

1 Annantalon kahvilan vuokra- ja yhteistyösopimuksen jatkaminen

ok. Järjestely on erikoistapaus kahvilan luonteen vuoksi. Ilmeisesti yhteistyö on toiminut hyvin ko. yrittäjän kanssa.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

ok. Ensi vuonna aloitetaan kolme uutta kehittämishanketta: Pop & Jazz konservatorion Säätiön ”Close Encounters -festivaali”, Moniheli ry ja pääkaupunkiseudun elokuvatapahtumien järjestäjien yhdistys Cinemaja. Pop Jazz konsalle 20 000€, Monihelille ja Cinemajalle 10 000€.

2 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 9. jako

ok.

3 Kohdeavustusten myöntäminen, 9. jako

ok.

6 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiana Kulttuurikeskus esittelee meille julkaisuluetteloaan vuosilta 2005-2011. Lista on komea, mutta aion kysyä mikseivät ne kaikki ole ladattavissa Kulken nettisivuilta.

Tiedän että Kulkessa tehdään pienempiä raportteja ja selvityksiä jatkuvasti – niitä on meille jaettu paperisina versioina. Nekin olisi kiva saada julkisesti jakoon. Ihan on semmonen olo kuin olisin maininnut aiheesta joskus aiemminkin.

26
Kes
11

majesteettirikoksia

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kevään viimeisessä kokouksessa oli käsittelyssä yksi kohta, joka ei ollut julkisella esityslistalla: talousarvioavustukset vuodelle 2012.

Tämä kohta piti sisällään kaikki kaupungin eri kulttuuritoimijoille jakamat avustukset. VOS-teatterit, harkinnanvaraiset teatterit, tanssiteatterit, musiikkioppilaitokset, festivaalit, koko joukon museoita sekä kaikki lautakunnan jakamat avustukset ja apurahat. Kokonaisuutena avustuspotti on ensi vuodelle noin 15 miljoonaa euroa.

Menin kokoukseen hiukan masentuneena, tai ainakin tappioon valmistautuneena.

Ensinnäkin miksi kohta oli listalla “EI JULKISUUTEEN” -merkinnällä? Miksei tästä kohdasta, joka on mielestäni lautakunnan koko vuoden ehkä tärkein päätös saanut keskustella julkisesti?

Toinen ongelma oli se, että tälle kohdalle luvattiin ensi vuodelle lisää rahaa kaupungin raamissa vain 15 000€. Tai no, paperilla rahaa tulee rutkasti lisää, 470 000€, mutta se kaikki menee Svenska Teaternille remonttilainan kattamiseen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Julkisuuskysymykseen sain hämmentävän vastauksen. Ilmeisesti tieto oli julkista, tai ainakaan se ei ollut salaista. Avoimmuudesta Kulttuurikeskuksen toiminnassa ja avustusten jakamisessa keskusteltiin, enkä aio jättää asiaa tähän. Haluan että ensi vuonna avustusehdotus on julkinen ja jo tänä vuonna avustuksen saajat ja summat ovat helpommin löydettävissä Kulttuurikeskuksen nettisivuilla. Tällä hetkellä niitä ei ole siellä lainkaan. Pyytämällä kuulemma saa.

Mielestäni kunnalliseen päätöksentekoon liittyvä tieto on joko julkista tai salaista. Tällainen “EI JULKISUUTEEN” -tieto, jota pidetään vakan alla lähinnä sen takia että se saattaisi aiheuttaa keskustelua, ei mielestäni ole hyvää hallintoa tai politiikkaa. Demokratiaan kuuluu mahdollisimman suuri avoimmuus – kaikki mitä ei erikseen salassapitolaissa määritellä salaiseksi on periaatteessa julkista.

Toiseen ongelmaan halusin myös lautakunnan tekevän jotain. On kestämätöntä että vaikka tulevassa kulttuuristrategiassa ja jo hyväksytyssä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (LASU) puhutaan kauniisti kulttuurin positiivisesta vaikuttavuudesta ja siitä miten uusia toimijoita tulee tukea, niin todellisuus on kuitenkin se, että päätöksiä tehtäessä raha jaetaan niille toimijoille, joille se on aina ennenkin jaettu.

Vaihtoehtoja lautakunnalla on yksinkertaistettuna kaksi: joko olisi löydettävä säästöjä sisäisesti ja kohdistettava menoja uudella tavalla, tai sitten raamiin täytyy saada lisää rahaa.

Ensimmäinen vaihtoehto on tietenkin hankalampi; pienikin leikkaus olemassaoleviin tukiin aiheuttaa vastarintaa. Ja syystäkin: eivät Helsingissä edes VOS-teatterit elele leveästi. Ja tekevät hienoa työtä.

Selkeä ongelma sisäisessä leikkaamisessa on myös se, että ilman tukirakenteen kokonaistarkastelua leikkely sieltä sun täältä ei välttämättä luo järkevämpää kokonaisuutta. Myöskäään poliittisesti kukaan ei halunne profiloitua vaikkapa musiikkiopistojen leikkaajana.

Yritin kokouksessa ensin ehdottaa sisäisiä siirtoja. Ne eivät menneet läpi.

Siksi ehdotinkin vielä että lautakunta tekisi raamin ylittävän talousarvioavustusehdotuksen. Hämmästyksekseni ehdotus meni läpi niin että hujahti.

Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta ehdottaa avustusraamiin lisäystä vuodelle 2012 TA-kohtaan 4 17 03, Avustukset yhteisöille, yhteensä 300 000 euroa siten, että 100 000 tulee esittävän taiteen ja musiikin harkinnanvaraisiin avustuksiin, 100 000 harkinnanvaraisiin musiikkioppilaitosten avustuksiin ja 100 000 kohdeavustuksiin.

Tarkoittaako tämä nyt sitä että ensi vuonna olisi kohdeavustuksia 100 000€ enemmän kuin alkuperäisessä ehdotuksessa? Ei välttämättä. Kaupunginhallituksen lautakunnille antamat valmisteluohjeet kun edellyttävät, että raamia ei saa ylittää. Eli tästä seurannee se, että päätöksemme tulee bumerangina takaisin kaupunginhallituksesta.

Miksi päätös kuitenkin kannatti tehdä? Ensinnäkin mitään lisärahaa ei ikinä saada, jos sitä ei koskaan vaadita. On täysin mahdollista että tällainen summa, joka on Helsingin kokoisessa kaupungissa aidosti “pähkinöitä” sujahtaa läpi jo kh:sta. Lisäksi yksimielinen päätöksemme lähettää hyvää viestiä syksyn budjettivääntöjä varten. Fiilis on varovaisen toiveikas.

Perusteluja on helppo löytää.
– Harkinnanvaraisten teattereiden ja tanssiryhmien avustukset ovat pysyneet samana viime vuodet. Efektiivisesti tämä on tarkoittanut säästöä, vaikka tekijöitä on tullut lisää ja moni ryhmä (esim. Kapsäkki, Karttunen) on lisännyt toimintansa laatua ja volyymia paljon.
– Musiikkioppilaitosten kohdalla leijonanosa kaupungin tuesta ja käytännössä kaikki valtion tuki menee musiikin laajaa perusopetusta antaville laitoksille. Tämä tuki kohdistuu käytännössä klassisen musiikin opetukseen sosiaalisesti hyvinvoivilla alueilla. Yleisen oppimäärän (harkinnanvarainen) tuen laajentaminen alentaisi kynnystä päästä harrastamaan musiikkia ja monipuolistaisi tarjontaa.
– Kohdeavustusten summa on liian pieni. Joudumme erittäin todennäköisesti loppuvuodesta toteamaan rahojen loppuneen kesken. Laadukkaita toimijoita on koko ajan enemmän. Kohdeavustusten työllistävä vaikutus kulttuurialalla on myös erittäin merkittävä, yli puolet (54 %) myönnetystä summasta käytetään palkkoihin ja palkkioihin.

Valtuutetuille ja kh:n jäsenille kannattaa muistuttaa myös syksyllä valtuuston käsittelyyn tulevasta kulttuuristrategiasta. Avustusjärjestelmästä siellä linjataan seuraavasti:

Kehitetään Helsingin kulttuuripalveluita joustavammaksi, jotta pystytään vastaamaan muuttuvan taide- ja kulttuurikentän sekä kasvavan kaupunkirakenteen tarpeisiin. Kaikkia palveluita ei tuoteta itse, vaan niiden luomiseksi uusilla alueilla pyritään yhteistyöhön kulttuurikentän kanssa. Tämä kustannustehokas tapa edellyttää avustusten lisäämistä.

ja taiteen yleisestä oppimäärästä:

Yleistä oppimäärää opettavat laitokset saavat yleensä yksinomaan kaupungin tukea. Helsinki vahvistaa yleisen oppimäärän asemaa. Yleisen oppimäärän opetus perustuu usein ryhmäopetukseen, joka on yhteisöllistä ja edullisempaa järjestää.

Tuleva kulttuuristrategia kohdistuu vuosille 2012-2017. Jos uunituore strategia aiotaan ottaa tosissaan, pitää sen näkyä kentällä jo ensi vuonna.

Lue lisää ’majesteettirikoksia’

14
Kes
11

kklk 6/2011 14.6.

Tärkeä kokous, mutta toivottavasti ei kovin pitkä. Pj. Sumuvuori ei pääse paikalle, eikä valitettavasti hänen sijaisensakaan, joten jos häviän äänestyksiä tiukasti niin äänekäs manaus lähtee Säätytalon suuntaan… Esityslista.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Lausunto valtuustoaloitteesta perintätoimistojen käytöstä luopumiseksi Helsingin kaupungin maksujen perinnässä

ok. Arhinmäki & co haluaisivat luopua perintätoimistojen käytöstä. Lausunto ei kannata ehdotusta ja hyvä niin.

3 Oikaisuvaatimus kirjastonjohtajan avoimen tehtävän määräaikaista hoitamista koskevassa asiassa

ok. Toivottavasti tämä saaga loppuu tähän.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Lausunto luonnoksesta kaupungin avustustusten myöntämisessä noudatettavista yleisohjeista

ok. Mielestäni myös kohdasta 9, “Avustusten maksaminen”, tulisi huomauttaa.

3 Lausunto kuntalaisaloitteesta Kansanteltan saamiseksi Helsinkiin

ok.

4 Lausunto aloitteesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän perustamiseksi

ok. Valtuutetut toivovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmää. Eikö ole oikeasti mitään muuta tapaa kuin keksiä lisää työryhmiä?

Voisikohan tähän kohtaan syöttää ajatustani

16
Tou
11

kklk 5/2011 17.5.

Tällä kertaa listalla onkin paljon isoja asioita. Ensi vuoden talousarviot ja tulevien vuosien taloussuunnitelmat sekä tulevan kulttuuristrategian viimeinen lautakuntakäsittely.

Lista löytyy täältä.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Lausunto talousarvioaloitteeseen kirjaston aineistomäärärahojen lisäämiseksi

Vastaus Outi Alanko-Kahiluodon & co talousarvioaloitteeseen. Ok.

3 Lausunto talousarvioaloitteesta koulujen, kirjastojen ja muiden sivistystoimen peruspalvelujen turvaamiseksi lähipalveluina

Vastaus Yrjö Hakasen & co talousarvioaloitteeseen. Ok.

4 Lausunto talousarvioaloitteesta Maunulan liikekeskuksen rakentamiseen varautumisesta ja kiirehtimisestä

Vastaus Yrjö Hakasen & co talousarvioaloitteeseen. Ok.

Valtuutettujen aloiteoikeus on pyhä kunnallisen demokratian väline, mutta välillä kyllä tulee fiilis, että näitä voisi hiukan rajoittaa…

5 Vuoden 2012 talousarvioehdotus ja vuosien 2012 – 2014 taloussuunnitelmaehdotus sekä ehdotus investointiosaksi 2012 – 2016

ok. Ydinasiat:

Kun otetaan huomioon vuoden 2011 palkkasopimuksen vaikutus (+n. 300 000 euroa), yleinen kustannustason muutos sekä sisäisten vuokrien ja palvelujen korotus, on annettu raami erittäin tiukka ja merkitsee reaalisia vähennyksiä toisten tuotannontekijöiden määrärahoissa, mikäli määrärahakohennusta toisaalla halutaan saada aikaan. Raamiin pääsemistä helpottaa hieman henkilöstösivukuluprosentin pieneneminen nykytasosta.

Kirjastoverkko säilyy saman laajuisena vuonna 2012-2013. Vuonna 2014 kirjastojen lukumäärä kasvaisi yhdellä Mellunmäen kirjaston valmistumisen vuoksi.

Myllypuron lehtisali muuttaa uusiin tiloihin ja muuttuu Mediakirjastoksi
vuonna 2011.

2000-luvun alkupuolella kaupungin säästötavoitteita jouduttiin kohdistamaan myös aineistohankintoihin. Alhaisin asukaskohtainen aineistomääräraha 2000-luvulla oli 4,11 euroa/asukas vuonna 2004. Muutaman viimeisen vuoden aikana ko. määrärahaa on saatu korotettua 4,5 euron tasoon vuonna 2007 ja 5 euron tasoon vuonna 2008. Vuonna 2009 aineistohankintoihin käytettiin 5,50 euroa/asukas ja 5,45 euroa/asukas vuonna 2010. Säästösyistä aineistoraha kääntyy taas laskuun ja on 5,15 euroa/asukas vuonna 2011.

Helsingin aineistomääräraha on edelleen maan alhaisempia. Sähköinen aineisto lisääntyy. Lukulaitteiden yleistyessä tulee kirjastolle välttämättömäksi hankkia vuosilisenssejä ja varautua yksittäisten lainojen latausmaksuihin. Sähköiset aineistot eivät kuitenkaan vielä lähivuosina korvaa painettua aineistoa, joten alkuvaiheessa formaattien päällekkäisyys lisää menoja. Tavoitteena on 6 euroa/asukas vuonna 2014.

6 Vuoden 2011 talousarvion määrärahojen käyttötarkoituksen muuttaminen

Kirjanpitotekninen muutos. Ok.

7 Lausunto Helsinki-Vantaa-selvityksestä

Löytyy täältä

ok.

Vantaalla kirjastoverkko on harvempi ja koostuu suuremmista kirjastoyksiköistä. Helsinkiin on muodostunut melko tiheä kirjastoverkko, jonka juuret ovat vuoden 1946 alueliitoksessa. Vantaan kirjastoverkkoa karsittiin voimakkaasti 1990-luvun laman aikana. Erilaisten kirjastoverkkojen palvelukyky on erilaisista maantieteellisistä lähtökohdista, mm. asukastiheydestä huolimatta samalla tasolla. Kaupunkirakenteet poikkeavat toisistaan, eikä Vantaan mallia kokonaisuudessaan voi kopioida Helsinkiin tai Helsingin mallia Vantaalle.

Palveluverkkojen kokonaistarkastelu on tärkeintä kaupunkien reuna-alueilla.

Vantaan palvelurakenne perustuu yksityisautoihin ja siihen että niiden avulla palveluita voidaan hakea kauempaakin. Helsingissä palveluiden on oltava lähipalveluita – tavoitettavissa kävellen, pyörällä tai julkisilla. Kaupunkikulttuuria.

Täytyy lukea selvityksen Sivistystoimi-osa huomenna. Uskoisin myös tulevan lippuvyöhykeuudistuksen vaikuttavan kirjastojen käyttöalueisiin nimenomaan Helsingin ja Vantaan rajamailla. Tikkurilan kirjasto palvellee tuolloin pohjois-helsinkiläisiä nykyistä enemmän.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Kulttuurikeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2014

Tää on nyt sitten tämän vuoden isoin asia. Mitäs tästä sanois.

Kulttuuritoimen budjetti jakautuu yksinkertaistaen kahteen osaan: avustuksiin, joita jaamme eri kulttuuritoimijoille ja Kulttuurikeskukseen, joka on kaupungin omaa toimintaa, mm. alueelliset kulttuuritalot.

Viime vuosien säästöt kohdistettiin suurinpiirtein 50-50 -periaatteella avustuksiin ja Kulttuurikeskukseen. Tämä on kohtuullisen reilua, tasataan “kärsimystä”.

Ensi vuoden raami, on lievästi positiivinen. Ihanaa. Kasvua on 1,2%, rahassa noin 347 000€.

Miten tämä lisäys on kohdennettu talousarvioehdotuksessa? Ehdotuksen mukaan avustuksiin lisättäisiin 15 000€ ja Kulttuurikeskukselle 332 000€. Jakosuhde on siis “reilu” 95-5.

Tämän lisäksi kulttuurikeskus esittää vielä ylityksiä palkankorotustensa kattamiseksi (61 000€). Jos siis saisimme palkankorotuksetkin ylityksenä olisi ensi vuoden lisäys Kulttuurikeskukselle 393 000€, jolloin prosentit olisivat vielä reilummat 96-4%.

Minun on täysin mahdoton hyväksyä tätä talousarvion lähtökohdaksi. Tulen ehdottamaan toisenlaista jakoa.

3 Helsingin kaupungin kulttuuristrategia

Kulttuuristrategia tulee nyt käsittääkseni viimeistä kertaa lautakunnan käsittelyyn. Tämä versio “3.0” on jo todella hyvä. Ja kyllä tätä lukiessa tulee olo, että edellisten kertojen keskustelu on vaikuttanut sisältöön. Mainiota!

Strategia on jaettu kahteen osaan. Tiiviiseen 11-sivuiseen “strategiaan”, jonka kaikki valtuutetut toivottavasti jaksavat lukea ja laajempaan “liitteeseen” , jossa asioita avataan lisää ja taustoitetaan kiinnostuneille.

Tähän minulla ei ole sisällöllisesti oikeastaan mitään valittamista. Yhtä karttaa aion ehdottaa lisättäväksi. Hyvää työtä Veikko Kunnas & kump.!

4 Lausunto talousarvioaloitteesta lisätuen myöntämiseksi Unga Teaternille

ok.

5 Lausunto talousarvioaloitteesta koskien positiivista diskriminaatiota koulujen kulttuuritoiminnassa

ok.

6 Lausunto talousarvioaloitteesta käsityöpajan toiminnan turvaamiseksi

ok.

7 Lausunto tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta 2010

ok.

8 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

9 Kohdeavustusten myöntäminen, 5.jako

Täytyy kysyä tarkentava kysymys IHME ry:n tuesta, jolle ei ehdoteta myönnettäväksi avustusta koska “hanke toteutetaan yhteistyössä Vuotalon kanssa (esim. ilmainen tilavuokra ja sopimus linmyyntitulojen jakamisesta)”. Käsittääkseni vastaavia sopimuksia on myös Stoassa esiintyvillä tanssiryhmillä, ja silti ne ovat saaneet tukea.

Up With Kallio -hankkeen kannattaisi lähestyä elinkeinopuolta.

Alppipuiston tekniikkakustannukset tulivat vielä 50% kohdeavustuksiin. Sinällään hilpeää, että tuo summa on lähes puolet siitä noususta, jonka viimee vuonna saimme neuvoteltua kohdeavustuksiin tälle vuodelle. Viime vuonna ko. tekniikkakulut hoidettiin 100% Kulken budjetista… Hilpeää. Naurattais jos ei samalla ärsyttäis ihan hirveesti. Aion kysyä voisiko lautakunta tehdä valtuustolle/khlle ylitysehdotuksen tuolle summalle. Tapahtumasarja on kuitenkin erinomainen.

10 Kulttuurijohtajan työsuhdeauton myynti

ok! Vt. kulttuurijohtaja pyöräilee eikä tarvitse työsuhdeautoa. :)

11 Muut mahdolliset asiat

19
Huh
11

KKLK 4/2011 19.4.

Vaalien jälkeen ensimmäinen lautakunta. Puheenjohtajana eduskunnasta tippunut Johanna Sumuvuori. Onneksi tämä lautakunta on ainakin vielä seuraavat puolitoista vuotta persu-vapaa vyöhyke. :)

Esityslista.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Vuoden 2011 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

Ok. Näemmä lainamäärät hienoisessa nousussa viimevuotiseen verrattuna. Kävijöitä kans lisää.

3 Lausunto Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmästä

ok. Lausunnon mukaan “Esitetty nuorten vaikuttamisjärjestelmä on suunnitelmallisuudessaan ja säännöllisyydessään hyödyksi kehitettäessä koko kirjaston palveluja.”.

Voisin vähän kysäistä Kulken osuudessa yhteistyötä nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

4 Toimintavaltuuksien vahvistaminen kaupunginkirjaston viranhaltijoille

ok.

5 Oikaisuvaatimus koskien Kallion kirjastonjohtajan valintaa

ok.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2012-2014 laatimisohjeet sekä ehdotus käsittelyaikatauluksi

Kulttuurikeskuksen käyttömenojen raamiksi on vahvistettu 29 194 000
euroa, mikä on menojen osalta 347 000 euroa (1,21 %) suurempi 2011
talousarvioon nähden. Tulojen osalta raamiksi on vahvistettu 2 018 000
euroa, mikä on tulojen osalta 316 000 euroa (18,57 %) suurempi
talousarvioon 2011 nähden.

Menojen osalta raami kohdistuu siten, että käyttötalouden (41701)
menot ovat 13 049 000 euroa, ollen 332 000 suuremmat talousarvioon
2011 nähden, Savoyn (41702) menot pidetään samalla tasolla kuin
talousarviossa 2011 ollen 1 337 000 euroa. Menoista 15 000 euroa
kohdistettaisiin yhteisöjen tukemiseen (41703), menojen ollessa 11 661
000 euroa ja avustukset teatterilain piiriin kuuluville teattereille (41704)
pidettäisiin samalla tasolla kuin talousarviossa 2011 ollen 3 147 000
euroa.

Tämä tarkoittaa sitä, että kulttuurikeskuksen on jatkossakin löydettävä
lisää säästökohteita, koska pelkästään palkankorotukset ovat jo
vuonna 2011 1,2 %, mitä ei ole voitu ottaa huomioon edes vuoden
2011 budjetissa. Lisäsäästöä on siis löydettävä vähintään
kustannustason nousun verran.

Laatimisohjeissa arvioidaan, että yleinen kustannustaso nousee noin
2,0 %. On varauduttava ainakin Talpan, Palmian, Tyken ja Oiva
Akatemian 1,2 %:n hinnankorotuksiin ja 1,0 %:n vuokrankorotuksiin.

Tästä keskusteltaneen pitkään. Mistä lisäsäästöt otetaan? Alkaa tulla seinä vastaan. Efektiivisestihän tuo tarkoittaa VOS-teattereille rankkaa säästöä myös.

3 Vuoden 2011 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

ok.

4 Lausunto toivomusponnesta, jonka mukaan vähävaraisten perheiden lasten osallistumista urheilu- ja kulttuuriharrastuksiin tuetaan tarvittaessa erillisin panostuksin

Lausunto hyvä, toivomusponsi yllättävästä suunnasta. Sinällään tämä on osa suurempaa vyyhtiä, johon liittyy koko taiteen perusopetuksen saavutettavuus. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin.

5 Pitäjänmäen musiikkiopiston kannatusyhdistys Ry:n anomus perusopetuksen musiikin yleisen oppimäärän mukaisten opetussuunnitelmien vahvistamiseksi

ok.

6 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

7 Kohdeavustusten myöntäminen, 4. jako (pdf) (html)

ok.

Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskukselle ei ehdoteta
myönnettäväksi avustusta, koska Musiikkitalon sisältöihin ei myönnetä
avustuksia kulttuurikeskuksen talousarviosta.

Ymmärrän täysin. Ei me voida ryhtyä Musiikkitalon sisältöjä kustantamaan nykyisestä raamista. Täytyy kyllä keskustella aiheesta. Ei nimittäin ole varmasti viimeinen hakemus, joka hylätään samalla perusteella.

Ja kuitenkin. Helsingillä tulisi olla suuri intressi edistää M-talon sisältöjä. Jos. Jos HKO ja Kulke olisivat saman ”super-kulttuurilautakunnan” alla, olisi nykyistä huomattavasti helpompaa ohjata rahaa muillekin toimijoille M-taloon. Minun mielestäni olisi varsin luontevaa että HKO:n yli 13 miljoonan euron tukipotista irroitettaisiin muutama satatuhatta euroa muulle musiikille Musiikkitaloon.

8 Kehittämishankkeet ja yhteistyösopimukset

ok. Hyviä hankkeita!

9 Harkinnanvarainen avustus ammattiteattereille

Jo toinen kokous tänä keväänä, jossa Kansallisteatterin piirissä tapahtuvaa toimintaa tuetaan Kulken rahoista. Sinällään hanke on hyvä ja rahalle ihan ok perustelu, mutta haluaisin kyllä ihan oikeasti että jos Mika Myllyaho aikoo nostaa Kansallisteatterin profiilia Helsingissä, että se ei tapahtuisi muun helsinkiläisen kulttuuritoiminnan ehdoila. Saavat kuitenkin julkista tukea jo nyt noin 11 miljoonaa euroa, josta valtaosa valtiolta ja Helsingiltä muistaakseni hiukan alle 200 000€.

Kaikkea Kansallisteatterin toimintaa tulisi tarkastella kokonaispakettina, ei pisara kerrallaan.

10 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan matka Färsaarille 24.-27.5.2011 pohjoismaisten pääkaupunkien kulttuurilautakuntien tapaamiseen

Pöh. En päässy matkaan. Johanna menee meiltä.

11 Muut mahdolliset asiat

Ajattelin kysäistä mitä strategialle kuuluu. Luulin että se olis ollu tänään käsittelyssä.

11
Maa
11

kklk 3/2011 15.3.2011

Ensi tiistaina jälleen kulttuuri- ja kirjastolautakunta. Esityslistaan voi tutustua täällä. Aika selkeä lista, ei pitäisi olla ihmeemmin mitään keskustelua. Yritän valmistella METAan ehdotuksen talousarvion valmisteluprosessista. Tästä aiheesta erillinen postaus myöhemmin.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Kaupunginkirjaston vuoden 2010 toimintakertomuksen hyväksyminen

ok. Toimintakertomuksessa on napakassa muodossa paljon perustietoa kirjaston toiminnasta.

Kaupunginkirjaston tulot vuonna 2010 olivat 3,5 miljoonaa euroa ja menot 36,2 miljoonaa euroa. Asukasta kohden käyttömenot olivat 61,44 euroa ja tulot 6,00 euroa. Tulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 534 000 euroa ja menot 428 000 euroa. Kaupunginkirjaston omarahoitusosuus nousi ja oli 9,8 %. Tuottavuus jäi lähes samalle tasolle kuin vuonna 2009, mutta alitti talousarviotavoitteen.

Kirjastoaineiston hankintaan käytettiin viisi prosenttiyksikköä enemmän määrärahoja kuin oli ennakoitu. Aineiston hankintaan asukasta kohden kului 5,45 euroa, lähes saman verran kuin 2000-luvun huippuvuonna 2009 (5,50 euroa/asukas). Kokoelma kasvoi lähes 12 000 yksiköllä. Kirjastojen aukiolotunteja kertyi yli odotusten.

3 Roihuvuoren kirjaston tarveselvitys ja lausunto Roihuvuoren kirjaston ja Porolahden hammashoitolan peruskorjauksen hankesuunnitelmasta

ok. Homman pihvi on tässä:

peruskorjaushankkeen valmistumisen jälkeen kirjaston vuokran arvioidaan nousevan lähes kolminkertaiseksi, 30 000 eurosta yli 82 000 euroon. Vuokralaskelman mukaan nousu on 52 789 euroa vuodessa. Tätä yli 50 000 euron vuotuista kustannusten lisäystä ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen budjettiraamin sisällä, vaan erotus tulisi lisätä talousarviokehykseen.

Tämä olisi erittäin tärkeää, jos seinien lisäksi halutaan säilyttää myös toiminnallisuutta vrt. edellinen kohta. Talousarviokehyksen neuvottelut ovat syksyllä tiukka paikka. Toivottavasti saadaan vaalivuodelle nykyistä mukavampi raami. Täytyy kysyä miten samassa rakennuksessa toimivan Porolahden hammashoitolan kohdalla toimitaan -> onko sos.ter. -puolella tällaiset saatu raamiin, vai onko nousu sillä puolella niin pieni, että kukaan ei edes huomaa…

Kirjaston uusi vuokra on 6 900 euroa/kk eli 17,34 euroa/htm2/kk.

Tietääkö joku, mikä on normaali neliöhinta tämänkokoiselle kiinteistölle? Toki julkisessa käytössä on esteettömyys ja muita vaatimuksia (korkeus jne.), jotka nostavat hintaa.

4 Lausunto talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta vuosiksi 2012 – 2016

ok. Keskustakirjasto! Ja nyt tärkeä osoitus siitä että lähikirjastoja ei olla hylkäämässä Keskustakirjaston vuoksi! Valtuusto on kehoittanut lautakuntaa “valmistelemaan kirjastoverkon kehittämissuunnitelmat niin, että lähikirjastojen neliömäärä asukasta kohti ei kasva.”:

Asukasluvun nousun myötä lähikirjastojen pinta-ala asukasta kohti ilman kirjastoverkon kehittämistä vähenisi 0,058 m2:iin ja väestöennustuskauden loppuun, vuoteen 2020 mennessä 0,057 m2:iin.

Kaupunginkirjaston tilahanke-ehdotuksen muutosvaikutus lähikirjastojen tiloihin vuoteen 2016 mennessä merkitsee yhteensä 1635 hum2:n pinta-alan lisäystä. Pinta-ala asukasta kohti ei kasva, vaan pienenee 60,9 m2:iin 1000 asukasta kohti.

Hyvä. Lähikirjastot ja keskustakirjastot eivät taistele toisiaan vastaan vaan molempia tarvitaan ja molempia kehitetään!

KULTTUURIJOHTAJA

1 Kaupunginhallituksen päätöksiä

Kaupunginhallitus on myöntänyt Svenska Teaternille 2,5m€ lainan peruskorjauksia varten.

2 Lausunto Taidetta ikä kaikki -selvityksen toimenpide-ehdotuksista

ok. Erittäin positiivista kehitystä on kulttuurikeskuksen ja sosiaaliviraston yhteinen kulttuurisuunnittelija. Ehkä näitä hallinnollisia Berliinin muureja voidaan hitaasti madaltaa.

3 Lausunto valtuustoaloitteesta senioripalveluoppaan tekemiseksi

ok.

4 Musik och kulturskolan Sandelsin anomus taiteen perusopetuksen musiikin sekä tanssin ja teatteritaiteen yleisen oppimäärän mukaisten opetussuunnitelmien vahvistamisesta

ok.

5 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok. Olisin mieluusti myöntänyt avustusta Race Horselle, mutta valitettavasti voimme tukea vain matkakustannuksia, jotka ko. hanke sai jo toisaalta. Olkaa tarkkana kun haette näitä kv-rahoja!

6 Kohdeavustusten myöntäminen, 3. jako

ok. Voi olla että joudun jääväämään itseni tästä. Täytyy selvittää. (Olen Perinnearkku ry:n perustajajäsen ja entinen pj. Hakevat rahaa konserttisarjaan ja olen itse siellä vielä keikallakin. Oma lehmä on hiukan liian lähellä.)

7 Lastenkulttuurikeskus Musikantit -yhteisön toiminta-avustushakemus vuodelle 2011

ok.

14
Hel
11

kklk 2/2011 15.2.2011

Huomenna on kevään toinen lautakunta. Aika normilista.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Kaupunginkirjaston tilinpäätös vuodelta 2010

ok.

Kaupunginkirjaston toimintatuotot vuonna 2010 olivat 3 529 602 euroa ja toimintakulut 36 167 746 euroa. Toimintakate oli – 32 638 144 euroa, käyttöomaisuuden poistoja kertyi 1 229 774 euroa ja tilikauden tulos oli -33 867 918 euroa. Asukasta kohden käyttömenot olivat 61,44 euroa (61,29 euroa vuonna 2009) ja tulot 6,00 euroa (5,14 euroa vuonna 2009).

Kaupunginkirjastolle vahvistettiin vuonna 2010 kaksi sitovaa tavoitetta, joista toinen ylitettiin ja toinen alitettiin. Kirjastot olivat vuonna 2010 auki yleisölle yhteensä 94 304 tuntia, kun asetettu tavoite oli 84 250. Käyntejä (kirjastokäyntejä ja verkkokäyntejä) kertyi 13 252 592. Kirjastokäyntejä oli 6,4 miljoonaa ja verkkokäyntejä 6,8 miljoonaa. Vuonna 2010 neljä ahkerasti käytettyä kirjastoa oli korjausten vuoksi suljettuina, mikä osaltaan vaikutti kirjastokäyntien määrään.

Lainoja kertyi 9 174 389 kappaletta. Lainaus laski edellisvuodesta 1,2% ja jäi 126 000 lainaa alle tavoitteen.

Jossain kohdassa täytyy kysyä, miksei kirjaston osoitetiedot päivitys Postin osoitemuutoksen kautta?

KULTTUURIJOHTAJA

2 Kulttuurikeskuksen toimintakertomus 2010

ok.

3 Kulttuurikeskuksen vuoden 2010 tilinpäätös

ok.

Joko tässä kohdassa (tai Metassa) olisi varmaan hyvä paikka kysäistä Espan lavan ensi kesästä. Tuttu muusikko lähetti sähköpostia, että Savoy ei tänä kesänä korvaa Espan lavan esiintyjille edes kuluja. Aiemmin sieltä on saanut ”bensarahaa” pari sataa euroa per keikka.

En oikein ymmärrä, miten tällainen linjaus edistää kaupungin strategiaa. Espan lavahan on kesäisen Helsingin upein paikka, jonka ohjelmistoa tulisi nimenomaan kehittää ammattimaisemmaksi. Nyt sinne ei kyllä vahingossakaan ammattilaiset/puoli-ammattilaiset eksy keikalle.

Nyt kun Savoy ilmeisesti saa lisää rahoitusta, voisi tämän budjetillisesti pienen, mutta tavallaan merkittävän linjauksen kääntää takaisin.

4 Raportti kohde-, lähikulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitetuista avustuksista 2010

ok. Tää on tärkeä juttu! Lukekaa lyhyt rappari (pdf)!

5 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

6 Kohdeavustusten myöntäminen, 2.jako

ok. Ihan mahtavaa että Alppipuiston kesä tulee taas!

7 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

ok.

Aion keskustella Kansallisteatterin kiertuenäyttämöään varten hakemasta rahasta. Ensinnäkin summa, vaikkakin pieni (30 000€) Kansallisteatterin mittakaavassa, on ehdotetuista kehittämishankkeista suurin. Onko todella niin, että Kansallisteatterilla ei ole muuten varaa tähän? KT on vähän outo lintu näiden toimijoiden joukossa.

Raha menee sinällään hyvään tarkoitukseen:

Sopimuksen pohjalta Suomen Kansallisteatterin uusi Kiertuenäyttämö sitoutuisi tuottamaan esityksiä muun muassa helsinkiläisille terveydenhuollon ja sosiaalityön yksiköille, vankeinhoidon yksiköille, vanhusten palvelutaloille, omaishoitajille. Tavoitteena on korkeatasoisten teatteriesitysten vieminen sellaisille ihmisille, joiden muuten on vaikeaa tai mahdotonta päästä esittävän taiteen esitysten äärelle. Kiertueita toteutetaan esimerkiksi hoitolaitoksissa, asumisyksiköissä ja vankiloissa.

Ongelma tässä on se, että tuki kohdistuu vain yhteen toimijaan, jolle synnytämme ”monopolin”.

Jos KT voi myydä esityksiään laitoksiin vaikkapa satasella, ei kukaan muu kykene ilman tukea kilpailemaan sen kanssa (/tuottamaan taidetta laitoksiin). Olisi erittäin toivottavaa, että saisimme Suomeen muitakin ”hoitolaitosteattereita” (heh) kuin vain Kansallisteatterin.

Nyt tarjotussa mallissa KT saa lisäksi määritellä esitystensä ”hinnan” vapasti. Saako Helsinki 30 000€:llaan 30, 60 vai 15 esitystä?

Jos tuki annettaisiin KT:n sijaan hoitolaitoksille, synnyttäisimme subventoidun markkinapaikan, jolla kuka tahansa, ei vain KT, voisi tarjota laitoksiin niihin soveltuvaa teatteritaidetta.

Jos lupaisimme esimerkiksi korvata hoitolaitoksille esim. 50% esityksen kustannuksista syntyisi lisäksi markkinat, joilla ”nälkäisempi” uusi toimija voisi hinnoitella itsensä edullisemmaksi ja saada näin enemmän keikkoja. Vastaavasti taas nimitekijä, jolla on enemmän kysyntää voisi saada nimelleen/laadulleen myös rahallista vastinetta.

Mielestäni olisi joka tapauksessa terveempää, että ”taidetta” ostavalla taholle syntyisi realistinen kuva esityksen kustannuksista. Kahden näyttelijän ja teknikon pienikin näytelmä maksaa ”oikeasti” lähemmäs tuhat euroa. Jos myymme taidetta satasella, sillä on pitkällä tähtäimellä koko taiteen arvoa ja arvostusta alentava vaikutus.

8 Älynväläyksiä Kolmen pennin ooppera -produktion anomus

ok.

9 Lähiöteatterin oikaisuvaatimus

ok.

10 Pihlajamäki goes Blues -festivaalin oikaisuvaatimus

ok.

09
Hel
11

säästämisen mahdottomuudesta

Tuoreesta Suomen Kuvalehdestä (SK5 4.2.2011) löytyy hallintotieteen tohtori Eero Laesterän erinomainen haastattelu otsikolla ”Meiltä ette ota”.

Kuntatalouden piti olla 9,9 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2009 tilinpäätösten mukaan, mutta todellisuudessa alijäämää on kertynyt reilusti yli miljardi euroa.

Harhakuvan plusmerkkisestä kuntataloudesta ovat luoneet kunnat itse, kirjanpidollisin keinoin.

Vuoden 1997 kirjanpitouudistuksesta lähtien kunnat ovat lähes systemaattisesti alimitoittaneet poistonsa. poistot kertova käyttöomaisuuden arvon laskusta ajan myötä. Kun poistot alimitoitetaan, ne eivät vastaa tuotantovälineiden, kuten koulujen ja terveyskeskusten, todellista kulumista ja uusintamistarvetta.

Nyt kuntatalouden tulos näyttääkin peräti 11 miljardia euroa todellista paremmalta.

”Meiltä puuttuu päätöksentekoa lähes kuuden miljardin euron edestä. Edessämme on säästöpäätöksiä, joita on lykätty vuosien ajan.

Laesterä tietää, että valtion puolella vaikuttaa koko joukko talousviisaita, jotka osaisivat lonkalta luetella kuntatalouteen kohdistettavat leikkaussummat ja kohteetkin.

”Mutta menepä kuntaan ja tee se työ. Etsi ne konkreettiset kohteet, joista syntyy pysyviä säästövaikutuksia ja vie päätöksentekoprosessi läpi.”

”Kun kriisiytyvässä kunnassa ryhdytään laatimaan leikkauslistoja, kunnan johto ja päättäjät eivät saa tukea miltään suunnalta.”

Paikallismedia nostaa säästökohteet yksi toisensa jälkeen otsikoihin alas ammuttaviksi. Suljettavaksi esitetyn koulun oppilaiden vanhemmat käynnistävät kampanjansa. Kohde kohteelta päättäjille esitetään säästöjen mahdottomuus.

Lukekaa koko juttu. Ostakaa vaikka irtonumero tai käykää kirjastossa. Tässä ollaan suomalaisen kunnallispolitiikan ytimessä, vaikka en kaikkia Laesterän ajatuksia kuntien tehtäväkentän pöhöttyneisyydestä allekirjoitakaan.

Kokonaisuutta ei hahmota kukaan. Palvelut ja etuudet säilyvät lähinnä sen mukaan, kuka paukuttaa rumpuaan kovimmin – säästöt tehdään sieltä, mistä ne on helpoin tehdä, ei sieltä mistä niitä pitäisi tehdä, jotta saavutettaisiin todellista tehokkuutta ja aitoja säästöjä. Hädissään myydään omaisuutta ja ”yksityistetään” luonnollisia monopoleja, joka tulee kunnalle pitkällä tähtäimellä kalliimmaksi.

Emilia Lajunen ja sisareni Suvi Oskala soittivat viime maanantaina Painobaarissa 5-kielisillä viuluilla.

Vaikka nämä ongelmat ovat vakavampia ja räikeämpiä pienemmissä kunnissa, tunnistin kirjoituksesta myös tukun Helsingin ongelmia.

Teemme kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa tänä keväänä kolmannen peräkkäisen säästöbudjetin kulttuurikeskukselle. Säästöjä on vuosittain haettu noin 400 000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että ensi vuonna Helsinki käyttää kultuuriiin noin 1,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vaalikauden lopulla. Samanaikaisesti vuokrat, palkat ja muut kustannukset ovat nousseet. Todellinen säästöprosentti on siis nimellistä -1,5% kovempi.

Rankasti yksinkertaistaen Kulttuurikeskus voi säästää kolmella eri tavalla:

1. Tiloista:

Tämä oli ns. Pajusen listan ydin. Me olemme jo viime vuosina luopuneet Aino Ackten huvilasta ja Rastiksesta. Lisää on vaikea löytää menemättä viraston ydintoimintaan.

Säästäminen tiloista on siis mahdotonta.

2. Palkoista:

Kulke on säästänyt henkilöstöstä jo kohtuullisen paljon ns. luonnollisen poistuman kautta – eläköityneiden tilalle ei ole palkattu uutta työvoimaa. Tällä tapaa ei voida enää pitkään saada lisää tehokkuutta. Jonkun ne duunitkin täytyy tehdä. Toinen tapa säästää on vähentää esim. kulttuuritalojen sunnuntaiaukioloja. Eli pistää talot kiinni juuri silloin kun alueen asukkailla on aikaa niissä vierailla…

Ainoa mahdollisuus säästää henkilöstöstä on siis organisoida toimintaa radikaalisti uusiksi. Tämä tarkoittaisi joidenkin palveluiden ulkoistamista ja/tai henkilöstön siirtämistä pois Kulkelta. Voitte kuvitella millainen huuto siitä syntyisi.

Säästäminen palkkakustannuksista on siis mahdotonta.

3. Avustuksista:

Avustukset jakautuvat usealle eri taholle. Karkeasti jaoteltuna: säännöllistä tukea saavat laitokset ja harkinnanvaraiset avustukset.

Säännöllistä avustusta saavat laitokset osaavat pitää huolta tuistaan. Viime vuonna säästimme muutamia kymmeniä tuhansia euroja musiikkiopistojen miljoonapotista. Puhelimet soivat ja sähköpostiluukku kolisi.

Säännöllisistä avustuksista säästäminen on siis mahdotonta.

Ainoa kohde, josta kulttuurilautakunta voi säästää ilman adresseja tai mielenosoitusta kokouksen ulkopuolella ovat harkinnanvaraiset avustukset ja kulttuuritalojen ostopalvelut.

Nämä avustukset ja palvelut pitävät sisällään suurimman osan uudesta ja ruohonjuuritasolla tapahtuvasta kulttuuritoiminnasta kaupungissamme. Mm. Alppipuiston kesä, Espan lavan konserttisarjat, kulttuuritalojen sisällöt (taideopetus ja tilaisuudet), teatteriryhmät, tanssiesitykset, konserttisarjat, kaupunkifestivaalit ja kaupunginosatapahtumat, taideapurahat, kulttuuripalkinnot jne.

Eli kaikkein kustannustehokkain, monipuolisin, moniarvoisin ja jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleva osa kulttuurin kenttäämme saisi osakseen suurimman osan säästöistä. Minun mielestäni tämä on syvästi väärin. Onko todella niin että Suomessa tukea saadakseen kulttuurilla täytyy olla omat seinät Töölönlahdella?

(Itseasiassa tälle vuodelle vapaan kentän kohdeavustuksiin käytettävä summa nousi noin 70 000€, löysimme säästöjä muualta, mm. ne poliittiset kulttuurijärjestöt. En väitä olevani täysin syytön.)

Ensi vuodeksi säästöjä täytyy kuitenkin löytää myös kohdista 1 ja 2. Helppoa se ei tule olemaan.

Helsingin on nyt vaan pakko säästää. Viime vuonna budjetti oli noin 150 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tällaista aukkoa ei voida velkarahoituksella pidemmän päälle peittää. Tulevaisuudessa kestävyysongelma vain pahenee huoltosuhteen pahentuessa. On pärjättävä vähemmällä ja/tai kerättävä enemmän veroja.

Eero Laesterän SK:n haastattelun loppukommentti on hyvä pitää mielessä.

”Kannattaa miettiä, millaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuntapalveluihin lapsillamme on aikanaan varaa, jos he joutuvat samalla maksamaan velkaa vanhempiensa jo käyttämistä kuntapalveluista. Minusta on moraalinen pakko velvoittaa jokaista sukupolvea hoitamaan omat velkansa.




twtr

Flickr Photos


%d bloggaajaa tykkää tästä: