Posts Tagged ‘kaavoitus

15
syys
09

kuopion asemakaavasta

Puolitoista viikkoa Kuopiossa fillarilla ja olen täysin fiiliksissäni! Tämä kaupunki on kuin tehty pyöräilylle.

katu_kuopio

Suurin syy ihastukseeni on kaupungin ruutuasemakaava ja sen sisältämät suomalaisittain uskomattoman runsaat piha- ja kävelykadut.

Kartassa näkyvät pienemmät poikkikadut ovat käytännössä kaikki rauhoitettuja kävelijöille ja pyöräilijöille. Keskustan alueella voi polkea koko alueen laidasta laitaan ajamatta autoilijoiden kanssa samalla kadulla. Ihanaa. Näillä kapeilla ”rännikaduilla” ei ole myöskään kadunvarsipysäköintiä. Tuplaihanaa.

kuopio_kartta

Kevyelle liikenteelle rauhoitetut kadut ovat todella miellyttävä kokemus. Täällä Kuopiossa uskaltaa jopa fillaroida ilman kypärää, mitä en Helsingissä tekisi edes pakon edessä.

Wikipedian mukaan:

Kuopion kaupunkialueiden asukastiheys oli aina 1990-luvun puoliväliin saakka Suomen suurin. Petosen perustamisen, ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajamien asukastiheys laski kuitenkin Helsinkiä pienemmäksi 1 700 as./km2:iin. Myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1 000 asukasta, maan ka. 551/1 000).

Kumpi oli ensin, muna vai kana? Tässä tapauksessa ilmeisesti perussyy on Pietari Brahen luoma asemakaava. Ainakin on selvää, että tiivis kaavoitus ja autoilun rajaaminen osalta katuverkkoa a) lisää kaupungin viihtyisyyttä ja b) vähentää autoilun määrää.

Voitaisiinko Helsingin kantakaupungissa rajata esim. joka toinen katu samantyyppisesti ihmisille peltikotteroiden sijaan? Jos ei, niin miksi? Helsingin kantakaupungin kotitalouksista yhä selvä vähemmistö (muistaakseni 30%) on autollisia. Miksi annamme autojen tehdä kaupungistamme ankeamman?

Autoilu ei ole luonnolaki! Fiksulla kaavoituksella voidaan vaikuttaa! Viihtyisässä ihmisten kokoisessa kaupungissa on vähemmän autoja ja saastetta, enemmän ihmisiä, palveluita ja tiiviimpää asumista – elämää!

22
Mar
08

isojako

Käväisin männä vuonna yhdistetyllä loma- ja työmatkalla Espanjan eteläosassa Sevillan lähettyvillä. Muutaman päivän vietimme Cazalla de la Sierran pikkukaupungissa.

Ihmettelin asutuksen tiheyttä – Cazalla de la Sierra on vain noin 5000 asukkaan pitäjä, jolla on pinta-alaa kuitenkin 350km2. Miksi suurin osa asutuksesta on pakkautunut kuin ”muurien sisään” pieneen laaksoon? Lääniä kun riittäisi ympärillä lähes joka suuntaan.

cazalla_de_la_sierra

En tiedä syytä vieläkään, mutta epäilen vahvasti sen liittyvän maanomistukseen ja historiaan. Tiukan kaavoituksen positiiviset seuraukset olivat kuitenkin nähtävissä: kunnassa oli useampia ravintoloita, kahviloita, erikoisliikkeitä kengistä lihaan, juustoista säilykkeisiin. Kaikki löytyi kävelyetäisyydellä asunnoista – ”asemakaava” kun on varmaankin säilynyt samana jo vuosisatoja. Äkkiseltään sanoisin, että Cazalla de la Sierrasta löytyi myös sitä Suomessa paljon kuulutettua yhteisöllisyyttä.

Kaverini Jaakko mainitsi joku aika sitten kaavoittamisesta väitellessämme suomalaisen haja-asutuksen perimmäiseksi syyksi isojaon, 1700-luvulla aloitetun maaseudun tonttien uudelleen järjestelyn, jonka seurauksena vanhat kyläyhteisöt hajosivat väen muuttaessa omiin torppiinsa keskelle korpea. En ollut tätä ala-asteella opetettua historian vaihetta muistanutkaan, mutta palaset alkoivat loksahdella koloihinsa nopeasti. ”Valaistuin”. Isojako ja sitä seuranneet muutokset selittävät erinomaisesti suomalaisen maaseudun ja ”suomalaisen kansanluonteen” erityispiirteitä.

Isojako on myös hyvä esimerkki siitä, miten kauaskantoisia vaikutuksia kaavoittaminen tuottaa. Ei ole vain muutaman vuosikymmenen asia, miten asutus suunnitellaan – haulikolla vai harkiten. ”Puutarhakaupungin” tehottomuutta aiheuttavat rakenteet ovat maassamme vielä 2100-luvullakin. Yhteiskuntaa pitäisi suunnitella satojen vuosien jänteellä!

Mutta turha tästä on vain Vanhas-Mattia syyttää! Syyttäkäämme myös maanmittaaja Jakob Faggotia ja Ruotsin Kuningas Aadolf Fredrikiä!

13
Tou
08

vanhanen ja ideapark

HS uutisoi Matti Vanhasen kannattavan Ideaparkkia Vihtiin:

Hän perustelee mielipidettään sillä, että Nummelan alue tarvitsee lisää palvelualan työpaikkoja.

”Kaupan työpaikkojen keskittäminen sikin sokin kehäteiden varsille ei ole järkevää.”

Vanhanen sanoo blogissaan, että kannattaa ”yhdyskuntarakenteen eheyttä” voimakkaasti.

”Eheyden tärkeämpi mittari on eheys ihmisen kannalta. Eheyttä on se jos perheessä isä ja äiti käyvät töissä viiden–kymmenen minuutin päässä ja jos lasten päiväkoti ja koulu ovat lähellä. Eheyttä on se, että kaupat ja muut palvelut ovat samalla inhimillisellä säteellä.”

Jahas. Vai niin. Lukaisin kuitenkin myös Matin blogimerkinnän aiheesta. Sieltä voi halutessaan poimia toisenlaisiakin palasia:

Työpaikkoja olisikin kyettävä hajauttamaan olemassa olevan asutuksen suuntaan. Siksi olen ristiriitaisin tuntein seurannut mielenkiintoista keskustelua Ideaparkista ja Vihdistä. Nummelan alue tarvitsee palvelualan työpaikkoja. Palvelualat ovat pääkaupunkiseudun laajan alueen tärkeimpiä työllistäjiä ja kauppa on tässä hyvin tärkeässä roolissa. Kaupan työpaikkojen keskittäminen sikin sokin kehäteiden varsille ei ole sekään järkevää. Jos johonkin perustetaan tuhat kaupan alan työpaikkaa olisi asunnot löydettävä mieluimmin muutaman kilometrin säteeltä.

Mutta vastaavasti myös ministeri Vapaavuoren kannalle on ymmärrettäviä perusteluja varsinkaan kun ajateltu hanke ei sijoitu aivan Nummelan taajama-alueelle. Mutta huonekaluja ei jatkossakaan junalla käydä ostamassa – tosin Nummelan ratakin on etävisiona olemassa.

Minusta optimi ratkaisu kaupunkiseuduille ja niitä ympäröivälle maaseudulle on ns. hajakeskittävä malli, jossa myös työpaikkoja onnistutaan sijoittamaan kyliin ja Klaukkalan, Nummelan ja Lohjan ja Hämeenlinnan kaltaisiin keskuksiin. Toivon, että ministeriöt laatisivat perusteellisen selvityksen ”yhdyskuntarakenteen eheyden ekologiasta”. Katsottaisiin miten keskimääräinen hämeenlinnalainen, kuhmolainen, mikkeliläinen, oululainen, vantaalainen jne toimii viikottaisessa arjessaan. Nähtäisiin minkälaisiin etäisyyksiin hän joutuu arkielämässään, paljonko joutuu käyttämään aikaa liikenteessä ja miten hän käyttää energiaa asumisessa.

Eli kannattaako vai vastustaako Matti kaavamuutosta? Sitä on mielestäni täysin mahdotonta sanoa tuon kirjoituksen pohjalta. Ei se ainakaan HS:n otsikon mukainen täysin varma ja itsestäänselvä mielipide ollut. Hän vaikuttaa mielestäni kannattavan kuitenkin tiivistä yhteiskuntarakentamista, jossa päivittäiset tarpeelliset palvelut ovat mahdollisimman lähellä taajama-asutusta.

Loppujen lopuksi eivät kehäteiden Ikeat ja Bauhausit ole suurin yhteiskuntarakennetta hajottava tekijä – ei kai kukaan joka viikko huonekaluja osta? (Ja niiden mööpeleiden roudaaminen koteihin ympäri Suomen tapahtuisi paljon tehokkaammin keskitetyillä kuljetuspalveluilla kuin omilla henkilöautoilla…)

Paljon näitä suurempi ongelma on päivittäistavarakaupan keskittyminen asutuksen ulkopuolelle automarketteihin. Prismat ja Ideaparkit (, johon tulisi myös päivittäistavaraa) eivät ole kestävää kehitystä. Kauppoja ja kauppakeskuksia on erilaisia!

Vanhasen ajatus ”hajakeskityksestä” (voi luoja mikä termi) kuullostaa itseasiassa paljon mm. Soininvaaran suosimalta helminauhakaupungilta, joka on mahdollista rakentaa tehokkaaksi ja joukkoliikennepohjaiseksi.

Valitettavinta Vanhasen kirjoituksessa on se, että vaikka hän on hyväksynyt tosiasiaksi päästöjen vähentämisen tarpeen, hän näkee ratkaisun vaativan ”moottoriteknologian vallankumousta”.

Liikenteen kokonaismäärää on etätyöllä ja ”hajakeskittävällä” yhdyskuntasuunnittelulla vähennettävä, mutta se ei riitä. Tarvitaan mottoriteknologian vallankumous. Ja uskon sen tulevan. Toisen sukupolven biopolttoaineiden sekoittamisella bensan ja dieselin joukkoon saavutetaan jo pienilläkin pitoisuuksilla suurempi päästöjen vähennys kuin sinällää tarpeellisilla mutta äärimmäisen kalliilla uusilla raideliikenneratkaisuilla. Molempia tarvitaan.

Raideliikenneratkaisut eivät ole ”äärimmäisen kalliita” jos katsotaan hankkeiden kokonaistaloudellisuutta. Metrolla matkustaminen on matkustajakilometriä kohden Helsingin edullisinta matkantekoa. Luuleeko pääministerimme ”moottoriteknologian vallankumouksen” olevan ilmainen?

Pelottavinta silti on, että Vanhasen visio tuntuu perustuvan uskoon, että joku jossain kehittää uuden moottorin, viisasten kiven, jolla kaikki ongelmat ratkaistaan ja paska muuttuu kullaksi. Milloin se keksitään? Mitä se käyttää polttoaineenaan? Miten se voisi korvata fossiilisten polttoaineiden haaskauksen, jota tällä hetkellä harjoitetaan? Minä toivoisin, että valtakuntamme tärkeimmät päättäjät perustaisivat päätöksensä olemassaolevaan tieteeseen.

Tähän väliin pakko on heittää taulukko, josta näkee hyvin biopolttoaineiden mahdottomuuden nykyisillä kulutuksen määrillä. Sama koskee kaikkia muitakin ”vaihtoehtoisia energiamuotoja”, joilla autoja voidaan pitää liikenteessä.

Biofuels Compare

(Lähde: The Oil Drum.)

Merkittävät päästövähennykset ovat mahdollisia jo nykyteknologialla ja jopa täysin ilman uusia innovaatioita kunhan vain kaavoittamisessa pidetään pitkä linja koko ajan mielessä ja torpataan Ideaparkin kaltaiset älyttömyydet jo lähtöruutuunsa. Toivottavasti pääministerimme ei harrasta siltarumpupolitiikkaa koko seudun kustannuksella.

07
Tou
08

bad idea park

Jan Vapaavuori kertoi lauantain Hesarissa vastustavansa Vihtiin suunniteltua Ideaparkia.

”Nämä ilmastopoliittiset kysymykset vain menevät monien muiden asioiden edelle.”

Ideaparkin luonnos

Hyvä Jan! Harvoin olen yhtä paljon samaa mieltä kokoomuslaisen kanssa! Vihtiin vain autoliikenteen varaan suunniteltu Ideapark olisi tuhoisa koko alueen kehitykselle. Autoliikenne lisääntyisi ja asutuksen yhteydessä olevat kaupat köyhtyisivät entisestään. ”Halvat” automarketit kun itse asiassa vain siirtävät omat logistiset kulunsa kuluttajille – loppujen lopuksi lähikaupat olisivat edullisempia.

Mutta mitä vastaa ministerin avaukseen Ideaparkin puuhamies Toivo Sukari?

Vapaavuori tyrmäsi Vihdin Ideaparkin yhdyskuntarakennetta hajottavana ja ilmastopoliittisesti kestämättömänä, koska kauppakeskukseen pääsisi vain autolla.

”Tilanne on juuri päinvastoin”, Sukari vastaa.

”Tämä on Suomen paras paikka Ideaparkille.”

Sukarin mukaan iso kauppakeskus on ”ekologista ja vihreää ajattelua”.

”Mitä suurempi liikekeskus on, sitä ympäristöystävällisempi se on, koska siellä on kaikki kaupat saman katon alla.”

”Yksityisautoilun ja ilmastonmuutoksen taakse voi aina mennä, mutta että hän tuomitsee paikan huonoksi?”, Sukari hämmästelee.

Huhhuh. Ainahan sen ”ilmastonmuutoksen taakse voi mennä”? Huhhuh. Ihastuttavan tuskaton kommentti, itse kun poden maailmantuskaa jokaisesta auto/lento/laiva-matkastani…

Toisaalta liikemieheltä ei tulekaan vaatia omaa etuaan laajempaa ajattelua. Se ei ole hänen bisneksensä – riittää, että hän toimii sääntöjen mukaan. Sukari haluaa tehdä rahaa ja Ideapark on toimivaksi havaittu konsepti. Sensijaan poliittisilta päättäjiltä tulee löytyä rohkeutta pyyhkiä tällaisilla ääliömäisyyksillä sanonko mitä.

Ilmastonmuutoksen torjunnan tulisi olla kaikkea yhteiskunnallista suunnittelua läpäisevä muoto. On paljon helpompaa luoda jo kaavoituksesta lähtien tiivistä ja energiaa säästävää yhteiskuntarakennetta kuin yrittää paikkailla pahimpia aukkoja jälkikäteen. Automarkettien (lisä)rakentaminen pitää estää kaavoituksella.




Suosituimmat artikkelit

Flickr Photos