Posts Tagged ‘kulttuurikeskus

12
Jou
11

kklk 10/2011 13.12.

Pitkähkö lista vuoden viimeisessä kokouksessa. Esityslista kokonaisuudessaan. Kokouksen jälkeen lautakunta kiittää itseään syöpöttelemällä.

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Vuoden 2011 talousarvion toteutumista koskeva 4. ennuste

ok. Näkyykö taantuma jo?

Vuoden 2011 tammi – lokakuun kumulatiivinen lainaus oli 7 938 629 lainaa, mikä on 277 417 lainaa (3,6 %) enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Kirjastokäyntejä oli 5 661 415, mikä on 251 778 (4,7 %) kävijää enemmän kuin tammi- lokakuussa 2010.

2 Vuoden 2012 investointimäärärahojen ylitys

ok.

Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeissa todetaan, että mikäli hallintokunnalla on loppuvuoteen siirtyviä investointihankkeita, joiden seuraavalle vuodelle siirtyvä rahoitustarve on selvinnyt vasta vuoden 2012 talousarvioehdotuksen käsittelyn jälkeen, hallintokunta voi tehdä määrärahan ylitysesityksen tälle hankkeelle. Perusteena on vastaavansuuruinen määrärahasäästö vuonna 2011.

3 Esitys kaupunginhallitukselle kaupunginkirjaston vuoden 2012 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta

ok.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginkirjasto voisi ylittää 300 000 eurolla kaupunginkirjaston käyttöön vuodelle 2012 osoitetut käyttötalousarviomäärärahat keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailuun vuonna 2011 osoitettujen ja käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella.

4 Kaupunginkirjaston poistosuunnitelma

ok.

5 Lausunto Monitoimitalo Bunkkerin, Tarmonkuja 2, tarveselvityksestä ja Jätkäsaaren kirjaston tarveselvityksen hyväksyminen

Erinomaista. Jätkäsaaren bunkkeriin suunnitellaan siis uutta kirjastoa. Kokonaisuutena melko kallis hanke (76m€), mutta kyllä sinne paljon myös saadaan; koulu, kirjasto, liikuntatiloja jne. Ja tuolle asukaspohjalle kirjasto tulee olla. Esittelytekstin mukaan: ”Kirjaston rakentaminen Bunkkeriin on edullisempaa kuin tilan rakentaminen uudisrakennuksena.”

Ruoholahti ja Jätkäsaari ovat Länsisatamaan syntyneitä kaupungin aluerakentamiskohteita. Alueen asukasmääräksi on arvioitu 16 000 – 17 000 asukasta vuonna 2020. Lisäksi alueella on paljon työpaikkoja. Näin suuren asukasmäärän asuma-alue tarvitsee oman kirjaston. Bunkkeri sijaitsee hyvin saavutettavissa. Sen toimintojen kirjo palvelee asukkaiden asiointien yhdistämistä. Toimintojen on mahdollista saada synergiaetuja tästä monipuolisuudesta. Tiiviisti rakennettavassa Jätkäsaaressa kirjastolle ei ole varattu asemakaavoituksessa muuta erityistä rakentamispaikkaa.

Kirjastolla tulee Bunkkerissa olemaan paljon potentiaalisia käyttäjiä: paitsi ympäristön asukkaat ja työssä käyvät, myös samassa rakennuksessa toimivat koululaiset ja opiskelijat, uimahallissa kävijät, muut liikuntaharrastajat ja nuoret. Bunkkerista tulee monipuolinen sekä henkistä että ruumiinkulttuuria kehittävä paikka. Se tarjoaa mahdollisuuden kokeilla opetuksen, nuorisotoimen ja liikuntatoimen sekä kirjaston yhteistoimintaa aivan uudella tavalla.

Uuden asuma-alueen uuden palvelupisteen aiheuttamaa vuosittaista kustannusten lisäystä käyttötalousarvioon, yhteensä noin 440 000 euroa, ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen talousarvioraamin puitteissa. Jotta uusi palvelupiste voitaisiin toteuttaa, tulisi valtuuston lisätä tarvittava osuus kaupunginkirjaston käyttötalousarviokehykseen.

6 Puistolan kirjaston remonttihankkeen piirustusten mukaisten kalusteiden hankinta

ok.

7 Helsingin kaupunginkirjaston kävijälaskentajärjestelmähankinnan keskeytys

ok. Mutta gnaa.

Helsingin kaupunginkirjasto on pyytänyt 1.6.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Helsingin kaupunginkirjaston kävijälaskentajärjestelmästä kolmelle vuodelle. Hankinnasta julkaistiin avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Tarjous-pyyntöön saatiin neljä tarjousta.

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta on 21.9.2010 tekemällään päätöksellä (§ 118) hyväksynyt ShopGuard Finland Oy:n tarjouksen. Toiseksi tullut tarjoaja, Teknovisio Oy valitti päätöksestä markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus kumosi kulttuuri- ja kirjastolautakunnan päätöksen 15.9.2011.

Julkisten hankintojen kilpailutukset ovat kyllä aivan järjettömän vaativia. Jos Helsinkikään ei onnistu hankkimaan edes kirjastojen kävijälaskurijärjestelmää, miten on osto-osaamisen laita pienemmissä kunnissa?

Tällä kertaahan kävi sitten niin että vain lakimiehet voittivat; kumpikaan firma ei pääse rakentamaan laskureita:

Tarjouskilpailun tarvemäärittely ja markkinakartoitus tehtiin keväällä 2010. Puolitoista vuotta myöhemmin kävijälaskentajärjestelmien tarjonta on muuttumassa. Uusia tuotteita sekä järjestelmätoimittajia on tullut Suomen markkinoille. Helsingin kaupunginkirjasto ei pidä mielekkäänä toteuttaa hankintaa aikaisempien tarvemäärittelyn mukaisena, sillä tuotteen suunnitellusta käyttöajasta on kulunut jo 30 %. Jäljellä olevan käyttöajan kirjasto voi toimia ennestään käytössä olevan optisten laskurien avulla. Kehittyvä teknologia tarjoaa jo lähitulevaisuudessa kävijälaskennalle uusia soveltamisalueita. On mielekkäämpää toteuttaa hankinta vasta kahden vuoden jälkeen uuden tarvemäärittelyn ja markkinaselvityksen pohjalta.

SISÄLTÖPALVELUT

1 Kaupunginkirjaston toimistotasoisista yksiköistä päättäminen ja nimikkeen muutos

ok.

YHTEISPALVELUT

1 Ilmoitusasiat

ok.

Kaupunginhallitus kehottaa lauta- ja johtokuntia lausumaan selvityksestä helmikuun loppuun 2012 mennessä. Kaupunginhallitus kehottaa lausumaan koko Helsingin kaupungin kulttuuritoimen kokonaisuuden organisoinnista, mukaan luettuna säätiöt, museot ja teatterit.

Erinomaista. Tämä asia pitää saada pidettyä vauhdissa, jotta 2013 voi sitten aloittaa työt parempi organisaatiomalli.

2 Vuoden 2011 talousarvion toteutumista koskeva 4. ennuste

ok. Aina jaksaa huvittaa tuo Kulttuurikeskuksen ”sitova tavoite” – 1200 tapahtumaa. Joo-o, mutta millaisia tapahtumia? 1200 runonlausuntatilaisuutta vai 1200 stadionkonserttia 15000:lle hengelle? No tavoite ylittyy, joten kaipa se on sitten ihan ok. Mikä olisi parempi sitova tavoite?

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Alppipuiston kesä -tapahtumasarja

(Täytyy selvittää olenko jäävi, kun sisareni oli tuottajana eräällä näistä festareista.)

Harmillista.

Alppipuiston kesä -tapahtumasarjan tuottaneet yhdistykset ovat lähestyneet kaupunki kirjeellä, koska heidän mielestään viime kesänä käytetty tuotantomalli, jossa kaupunki vetäytyi tyystin tuotantovastuusta ei vaan toimi. Esim. ”Tapahtumaan on tilattu palveluja ja tuotteita mm. Staran kalustovuokraamolta. Hinnat kaupungin ulkopuolisille toimijoille ovat kuitenkin lähes kaksi kertaa kalliimmat kuin kaupungin omille virastoille ja laitoksille.”.

Tuon lisäksi kaupunki varmasti saa esim. parempia tarjouksia lava- ja tekniikkavuokraukseen kuin festariorganisaattorit.

Esitystekstissä kuitenkin kaupunki ehdottaa nykyisen järjestelyn jatkumista. Olen ymmärtänyt että ei onnistu.

Olisi varmaankin parempi että palattaisiin 2009 -malliin, jolloin kaupungilla oli nykyistä suurempi vastuu ja järjestelyt onnistuivat paremmin. Tästä keskustellaan varmasti ja voi olla että asia pitää jättää pöydälle.

2 Luokkatilojen iltakäyttöön varattujen määrärahojen jakaminen

ok tälle vuodelle.

Avustuksen saajille ilmoitetaan, että vuodelle 2012 ei vuokrien kompensaatioihin ole varattu määrärahoja.

Ensi vuonna kaupunki sitten ”tehostaakin” tilojen käyttöä laskuttamalla liian kovia sisäisiä vuokria opetustilojen iltakäytöstä ja tunnit jäävät pitämättä ja tilat ovat tyhjänä. Nerollista.

3 Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset vuodelle 2012 ja kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaettavissa olevien varojen kohdentaminen ja kohdeavustusten jakoperiaatteiden hyväksyminen

Erittäin ok. Liite 1:ssä näkyy hyvin lisärahan suuntaukset.

Kohdeavustukset nousevat ensimmäistä kertaa yli 800 000 euron! Jee!

4 Kulttuuri- ja taideyhteisöjen avustukset vuodelle 2012

ok. Nämä täytyy ensi vuonna perata kunnolla läpi. Asiasta on puhuttu jo virkamiesten kanssa.

5 Kohdeavustusten myöntäminen, 10. jako

ok.

6 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 10. jako

ok.

7 Vuoden 2011 kulttuuriteko -palkinnon myöntäminen

Mahtavaa! Hyviä ehdokkaita ja lautakunta pääsee keskustelemaan. Tämä kohta pitää sisällään kokouksen ainoan luottamuksellisen liitteen, jossa on 10 eniten ääniä saanutta ehdokasta.

8 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avustuspäätösten delegointi

ok.

9 Viihdemusiikin Ystävien Seura ry:n oikaisuvaatimus

ok.

11 Muut esille tulevat asiat

Aion kysyä miten Kulkessa on valmistauduttu eläköitymisen vuoksi piakkoin tapahtuvaan johtotason henkilövaihdokseen.

14
Mar
11

kklk 9/2011 15.11.

Rutiinikokous luvassa huomenna. Esityslista. Tällä kertaa ei ole julkisen listan ulkopuolisia asioita tai liitteitä.

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Vuoden 2011 talousarvion toteutumista koskeva 3. ennuste

ok.

KULTTUURIPALVELUT

1 Annantalon kahvilan vuokra- ja yhteistyösopimuksen jatkaminen

ok. Järjestely on erikoistapaus kahvilan luonteen vuoksi. Ilmeisesti yhteistyö on toiminut hyvin ko. yrittäjän kanssa.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

ok. Ensi vuonna aloitetaan kolme uutta kehittämishanketta: Pop & Jazz konservatorion Säätiön ”Close Encounters -festivaali”, Moniheli ry ja pääkaupunkiseudun elokuvatapahtumien järjestäjien yhdistys Cinemaja. Pop Jazz konsalle 20 000€, Monihelille ja Cinemajalle 10 000€.

2 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 9. jako

ok.

3 Kohdeavustusten myöntäminen, 9. jako

ok.

6 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiana Kulttuurikeskus esittelee meille julkaisuluetteloaan vuosilta 2005-2011. Lista on komea, mutta aion kysyä mikseivät ne kaikki ole ladattavissa Kulken nettisivuilta.

Tiedän että Kulkessa tehdään pienempiä raportteja ja selvityksiä jatkuvasti – niitä on meille jaettu paperisina versioina. Nekin olisi kiva saada julkisesti jakoon. Ihan on semmonen olo kuin olisin maininnut aiheesta joskus aiemminkin.

14
Kes
11

kklk 6/2011 14.6.

Tärkeä kokous, mutta toivottavasti ei kovin pitkä. Pj. Sumuvuori ei pääse paikalle, eikä valitettavasti hänen sijaisensakaan, joten jos häviän äänestyksiä tiukasti niin äänekäs manaus lähtee Säätytalon suuntaan… Esityslista.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Lausunto valtuustoaloitteesta perintätoimistojen käytöstä luopumiseksi Helsingin kaupungin maksujen perinnässä

ok. Arhinmäki & co haluaisivat luopua perintätoimistojen käytöstä. Lausunto ei kannata ehdotusta ja hyvä niin.

3 Oikaisuvaatimus kirjastonjohtajan avoimen tehtävän määräaikaista hoitamista koskevassa asiassa

ok. Toivottavasti tämä saaga loppuu tähän.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Lausunto luonnoksesta kaupungin avustustusten myöntämisessä noudatettavista yleisohjeista

ok. Mielestäni myös kohdasta 9, “Avustusten maksaminen”, tulisi huomauttaa.

3 Lausunto kuntalaisaloitteesta Kansanteltan saamiseksi Helsinkiin

ok.

4 Lausunto aloitteesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän perustamiseksi

ok. Valtuutetut toivovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmää. Eikö ole oikeasti mitään muuta tapaa kuin keksiä lisää työryhmiä?

Voisikohan tähän kohtaan syöttää ajatustani

13
touko
11

paneloimassa

Käväisin viikko sitten yleisötyöhön keskittyneen Himo3-seminaarin paneelissa keskustelemassa yleisötyön rahoituksesta ja roolista. Toin paneeliin “kuntapäättäjän” näkökulmaa – muut keskustelijat (Minna Turtiainen, Lea Halttunen ja Niina Torkko) olivat alan ammattilaisia.

Suuri osa keskustelusta koski rahoitusta. Mistä, miten ja paljonko. En tajunnut paneelissa huomauttaa eräästä todella merkittävästä rahoitukseenkin vaikuttavasta seikasta, jonka olisi pitänyt olla itsestäänselvää. Parhaat jutut keksii aina viisi minuuttia tilanteen jälkeen.

Seminaarin noin 140:stä osaanottajasta vain 4 oli miehiä. Ja minä viidentenä olin “tuuraamassa” Johanna Sumuvuorta… Kulttuuri ja kulttuurikasvatus on koetaan kukkahattutätien ja -setien harrasteena ja rahoituksen määrä ja laatu heijastelee suoraan tätä rankasti sukupuolittunutta todellisuutta. Feminismille ja sukupuolirooleja purkavalle poliitikalle on yhä tarvetta. Maailma ei ole valmis.

Valmistauduin paneeliin lukemalla yleisötyöstä. Googlaamalla löytyi mm. Suvi Ahon mielenkiintoinen opinnäytetyö, nettikeskustelua museopedagogiikasta ja Helsingin kaupunginteatterin yleisötyön vuosikertomus.

Mitä yleisötyöllä sitten tarkoitetaan? Englanninkieliset termit audience education ja audience development ehkä avaavat käsitettä suomalaista paremmin. Toisaalta on tärkeää kasvattaa kokonaan uutta yleisöä esim. klassiselle musiikille ja toisaalta taas ylläpitää suhdetta jo olemassaolevan yleisön kanssa.

Muutamia paneelin jälkeisiä fiiliksiä:

1. Yleisötyön tulisi olla luonteva osa lähes kaikkien julkisesti tuettujen kulttuuriorganisaatioiden toimintaa.

Itseasiassa kulttuuristrategian luonnoksessa aiheesta lausutaan seuraavasti:

18. Taide- ja kulttuurilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö *
Kiinnitetään huomiota julkista tukea saavien taide- ja kulttuurilaitoksien yhteisöllisten ja yleisötyön tavoitteiden asettamiseen avustuksia myönnettäessä. Lisätään mahdollisuuksia kulttuurihankkeiden pitkäjänteiseen tukemiseen.

En kuitenkaan lähtisi tekemään yleisötyöstä pakollista (ehtoa tuelle). Voihan olla että yleisötyö ei vaan sovellu kaikille toimijoille.

2. Yleisötyö tippuu rahoituksellisesti ja toiminnallisesti rosvosektorille.

Yleisötyö olisi luontevasti Helsingissä kolmen viraston yhteistoimintaa: opetus-, nuoriso- ja kulttuuritoimen. Nämä kolme eivät kuitenkaan ole (tähän mennessä) saaneet pelimerkkejään laudalle siten, että lapsille ja nuorille olisi johdonmukainen “kulttuuripolku”, joka nivoisi yhteen niin kouluopetuksen, koulun yhteydessä tapahtuvat kulttuurivierailut sekä taiteen perusopetuksen ja muun koulun ulkopuolisen pedagogisen kulttuuritarjonnan.

3. Yleisötyöhön tarvittaisiin rahaa.

Jos ajatellaan yleisötyötä ja lasten ja nuorten kulttuurikasvatusta laajemmin, niin on selvää, että Helsingissä tulisi satsata lisää esim. koulujen teatteri- ja museovierailuihin. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista opetus- tai kulttuuritoimen nykyisellä rahoituksella.

Tyhmintä tässä on se, että meillä olisi tekijät ja sisällöt jo valmiina, vain rahoitus puuttuu.

4. Kulttuurikasvatuksen valtionosuusrakenteet ovat valitettavan yksipuolisia

Tällä hetkellä Helsingissä musiikkiopistot saavat musiikin taiteen laajaa oppimäärää varten vuosittain noin kahdeksan miljoonaa euroa. Harkinnanvaraista tukea tulee Helsinkiin vain noin 50 000€.

Laajan oppimäärän mukainen opetus on todella tiukasti säänneltyä ja myös kallista – tästä seuraakin se valitettava tosiasia, että ko. opetus on alueellisesti rajusti jakautunutta. Niillä alueilla, joissa soisi nimenomaan nuorison kulttuuriharrastuksia tuettavan ei tuki juurikaan kohdistu. Voi itseasiassa puhua jo lähes “negatiivisesta diskriminaatiosta”.

Ohessa kartta musiikin perusopetukseen osallistuvien lasten osuuksista. Vaikea uskoa, että Krunassa ja Kulosaaressa asuisi vain luonnostaan kymmenen kertaa enemmän lahjakkaita lapsia kuin Itiksen lähistöllä…

14
Hel
11

kklk 2/2011 15.2.2011

Huomenna on kevään toinen lautakunta. Aika normilista.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Kaupunginkirjaston tilinpäätös vuodelta 2010

ok.

Kaupunginkirjaston toimintatuotot vuonna 2010 olivat 3 529 602 euroa ja toimintakulut 36 167 746 euroa. Toimintakate oli – 32 638 144 euroa, käyttöomaisuuden poistoja kertyi 1 229 774 euroa ja tilikauden tulos oli -33 867 918 euroa. Asukasta kohden käyttömenot olivat 61,44 euroa (61,29 euroa vuonna 2009) ja tulot 6,00 euroa (5,14 euroa vuonna 2009).

Kaupunginkirjastolle vahvistettiin vuonna 2010 kaksi sitovaa tavoitetta, joista toinen ylitettiin ja toinen alitettiin. Kirjastot olivat vuonna 2010 auki yleisölle yhteensä 94 304 tuntia, kun asetettu tavoite oli 84 250. Käyntejä (kirjastokäyntejä ja verkkokäyntejä) kertyi 13 252 592. Kirjastokäyntejä oli 6,4 miljoonaa ja verkkokäyntejä 6,8 miljoonaa. Vuonna 2010 neljä ahkerasti käytettyä kirjastoa oli korjausten vuoksi suljettuina, mikä osaltaan vaikutti kirjastokäyntien määrään.

Lainoja kertyi 9 174 389 kappaletta. Lainaus laski edellisvuodesta 1,2% ja jäi 126 000 lainaa alle tavoitteen.

Jossain kohdassa täytyy kysyä, miksei kirjaston osoitetiedot päivitys Postin osoitemuutoksen kautta?

KULTTUURIJOHTAJA

2 Kulttuurikeskuksen toimintakertomus 2010

ok.

3 Kulttuurikeskuksen vuoden 2010 tilinpäätös

ok.

Joko tässä kohdassa (tai Metassa) olisi varmaan hyvä paikka kysäistä Espan lavan ensi kesästä. Tuttu muusikko lähetti sähköpostia, että Savoy ei tänä kesänä korvaa Espan lavan esiintyjille edes kuluja. Aiemmin sieltä on saanut ”bensarahaa” pari sataa euroa per keikka.

En oikein ymmärrä, miten tällainen linjaus edistää kaupungin strategiaa. Espan lavahan on kesäisen Helsingin upein paikka, jonka ohjelmistoa tulisi nimenomaan kehittää ammattimaisemmaksi. Nyt sinne ei kyllä vahingossakaan ammattilaiset/puoli-ammattilaiset eksy keikalle.

Nyt kun Savoy ilmeisesti saa lisää rahoitusta, voisi tämän budjetillisesti pienen, mutta tavallaan merkittävän linjauksen kääntää takaisin.

4 Raportti kohde-, lähikulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitetuista avustuksista 2010

ok. Tää on tärkeä juttu! Lukekaa lyhyt rappari (pdf)!

5 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

6 Kohdeavustusten myöntäminen, 2.jako

ok. Ihan mahtavaa että Alppipuiston kesä tulee taas!

7 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

ok.

Aion keskustella Kansallisteatterin kiertuenäyttämöään varten hakemasta rahasta. Ensinnäkin summa, vaikkakin pieni (30 000€) Kansallisteatterin mittakaavassa, on ehdotetuista kehittämishankkeista suurin. Onko todella niin, että Kansallisteatterilla ei ole muuten varaa tähän? KT on vähän outo lintu näiden toimijoiden joukossa.

Raha menee sinällään hyvään tarkoitukseen:

Sopimuksen pohjalta Suomen Kansallisteatterin uusi Kiertuenäyttämö sitoutuisi tuottamaan esityksiä muun muassa helsinkiläisille terveydenhuollon ja sosiaalityön yksiköille, vankeinhoidon yksiköille, vanhusten palvelutaloille, omaishoitajille. Tavoitteena on korkeatasoisten teatteriesitysten vieminen sellaisille ihmisille, joiden muuten on vaikeaa tai mahdotonta päästä esittävän taiteen esitysten äärelle. Kiertueita toteutetaan esimerkiksi hoitolaitoksissa, asumisyksiköissä ja vankiloissa.

Ongelma tässä on se, että tuki kohdistuu vain yhteen toimijaan, jolle synnytämme ”monopolin”.

Jos KT voi myydä esityksiään laitoksiin vaikkapa satasella, ei kukaan muu kykene ilman tukea kilpailemaan sen kanssa (/tuottamaan taidetta laitoksiin). Olisi erittäin toivottavaa, että saisimme Suomeen muitakin ”hoitolaitosteattereita” (heh) kuin vain Kansallisteatterin.

Nyt tarjotussa mallissa KT saa lisäksi määritellä esitystensä ”hinnan” vapasti. Saako Helsinki 30 000€:llaan 30, 60 vai 15 esitystä?

Jos tuki annettaisiin KT:n sijaan hoitolaitoksille, synnyttäisimme subventoidun markkinapaikan, jolla kuka tahansa, ei vain KT, voisi tarjota laitoksiin niihin soveltuvaa teatteritaidetta.

Jos lupaisimme esimerkiksi korvata hoitolaitoksille esim. 50% esityksen kustannuksista syntyisi lisäksi markkinat, joilla ”nälkäisempi” uusi toimija voisi hinnoitella itsensä edullisemmaksi ja saada näin enemmän keikkoja. Vastaavasti taas nimitekijä, jolla on enemmän kysyntää voisi saada nimelleen/laadulleen myös rahallista vastinetta.

Mielestäni olisi joka tapauksessa terveempää, että ”taidetta” ostavalla taholle syntyisi realistinen kuva esityksen kustannuksista. Kahden näyttelijän ja teknikon pienikin näytelmä maksaa ”oikeasti” lähemmäs tuhat euroa. Jos myymme taidetta satasella, sillä on pitkällä tähtäimellä koko taiteen arvoa ja arvostusta alentava vaikutus.

8 Älynväläyksiä Kolmen pennin ooppera -produktion anomus

ok.

9 Lähiöteatterin oikaisuvaatimus

ok.

10 Pihlajamäki goes Blues -festivaalin oikaisuvaatimus

ok.

24
Tam
11

kklk 1/2011 25.1.

Kevään ensimmäinen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokous on tiistaina. Esityslista löytyy täältä

Kokous järjestetään tällä kertaa Hernesaaressa ”Henry Fordin talossa”, jonka tanssin talo -työryhmä haluaisi käyttöönsä. Hanke on mielestäni ehdottoman kannatettava ja on mainiota että kulttuurilautakunta pääsee tutustumaan tiloihin jo tässä vaiheessa! Ko. rakennus löytyy myös kulttuuristrategian luonnoksesta. Blogannen tönöstä vielä erikseen lähitulevaisuudessa.

Kokouksessa keskusteltaneen myös isosta G:stä. Siitäkin blogannen erikseen jahka saan jotain tolkkua osittain tyystin ristiriitaisista ajatuksistani.

Listalla on tällä kertaa lähinnä rutiinijuttuja ja päästään nopeasti kotiin. (Tai minä menen itse asiassa kokouksesta suoraan Oopperaan. Pitkästä aikaa, ihanaa.)

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Kaupunginkirjaston selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista vuonna 2010

ok. Kirjasto jäi hiukan (144 120) käyntiä alle sitovan tavoitteensa, joka oli 13,4 miljoonaa käyntiä. Perusteluksi esitetään se, että Kallion, Kannelmäe, Käpylän ja Oulunkylän kirjastot olivat suljettuina osan vuotta, yhteensä 371 sulkpäivää.

3 Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeet

ok.

KULTTUURIJOHTAJA

1 Kaupunginhallituksen päätöksiä

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 13.12.2010 päättänyt merkitä
tiedoksi kulttuuristrategian valmistelutilanteen.

Samalla kaupunginhallitus toteaa, että kulttuuristrategian
jatkovalmistelussa on erityisesti paneuduttava strategian
kustannusvaikutuksiin sekä pyrittävä priorisoimaan eri toimenpiteet ja
esitetyt uudet hankkeet.

Lisäksi kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa
pidetään eri sidosryhmät mukana.

ok. Omasta mielestänikin kulttuuristrategia oli vielä selvästi liian ”toiveiden säkki” -tyyppinen. Pitää priorisoida. Pitää katsoa, mihin on varaan. Ainakin jossain määrin. Tätä keskustelua tosin nyt hallinnee Guggenheim. Ärsyttävää.

2 Kulttuurikeskuksen vuoden 2011 talouden käyttösuunnitelma

ok.

Kulttuurikeskuksen käyttötalousarvion menot on vahvistettu 12 717 000
euroksi, jossa on vähennystä vuoteen 2010 verrattuna 234 000 euroa.
Tulot on budjetoitu 1 164 000 euroksi, mikä on sama kuin
edellisvuonna. Tulotavoitteen toteutuminen on koko ajan
haasteellisempaa, kun määrärahat vähenevät.

Näinpä. Jostain taskusta kuitenkin löytyi 1,25 miljoonaa amerikkalaisille konsulteille… Kokonaisvähennys viime vuodesta on noin 400 000€. Loput otetaan avustuksista.

Jos jostain voi edes vähän iloita ja kokea jollain tavalla vaikuttaneensa niin tästä:

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaettavaksi varattu määräraha 2 147 568 euroa, sisältyy talousarviokohtaan 4 17 03, avustukset yhteisöille. Määräraha kasvoi sisäisten siirtojen seurauksena 172 401 euroa. Taiteilijoiden henkilökohtaisia määrärahoja, kohdeavustuksia, kehittämishankkeita, lähikulttuuriavustuksia sekä kulttuuri – ja taideyhteisöjen tukea on lisätty.

Tänä vuonna jaamme viime vuotta enemmän esim. kohde- ja lähikulttuuriavustuksia, jotka vaikuttavat suoraan siihen millaista kulttuuria Helsingissä on mahdollista harjoittaa. Kiva.

Tämän vuoden säästöt, jotka valmisteltaneen touko-kesäkuussa tulevat olemaan todella ikäviä. Minun mielestäni pitää lähteä etsimään toiminnallisia ja rakenteellisia säästöjä. Sanomista tulee ja vahvaa vastustusta. Ei kiva.

Tämän valtuustokauden lopussa 2012 kulttuurilautakunta jakaa kulttuurille todennäköisesti noin 1,6 miljoonaa euroa vähemmän per vuosi kuin 2008. Kun huomioon otetaan vielä jatkuvasti indeksissä nousevat palkka- ja vuokrakulut, niin säästöprosentti on rajusti kovempi kuin ”näkyvä” 1,5%. Todellisuudessa osaan toiminnoista kohdistuu jopa kymmenien prosenttien paineita.

Tällaisessa kulttuuri-ilmapiirissä, jossa kuntalaisten lähelle tulevasta kulttuurista joudutaan jatkuvasti säästämään, on minun vaikea uusia taidepytinkejä hyväksyä. Mutta tällasta tää on. Eikä tähän kokonaisuuteen oikein lautakuntatasolla voi tämän enempää vaikuttaa.

3 Stoan johtajan sijaisen valinta

ok. Ehdotuksen mukaisesti varmaankin valitsemme Tuula Yrjö-Koskisen.

Tässä kohdassa varmaankin lautakunnan jäsen Risto Kolanen tulee esittämään kysymyksen, miksei hakijoista ei ole tehty vertailua, jota lautakunta on useasti vastaavissa hakutilanteissa toivonut. Ihmettelen itsekin. Ei luulisi olevan mahdotonta.

4 Lausunto Helsingin kaupungin hankintastrategiasta

ok. Minun mielestäni nuo julkisten kilpailutussäännöt ovat yhäkin liian tiukat ja kilpailutuksen alaraja liian matalalla.

5 Lausunto Harakan suojelualueiden päivitetystä hoito- ja käyttösuunnitelmasta 2010-2019

ok.

6 Lausunto Käsityöpajan toiminnan turvaamisesta

ok.

7 Raportteja kulttuuripolitiikan osaston vuoden 2010 erillishankkeista

ok. Neljä raporttia viime vuoden erityishankkeista: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, elokuvakasvatus, Ranskalainen syksy Helsingissä ja Alppipuiston kesä.

Erinomaisia hankkeita, hyvät rapparit. Pientä palautetta täytyy yhä antaa:
– Miksei nämä raportit ole samantien verkossa? Kulke on näemmä laittanut ”Julkaisuja”-kohtaan aiempaa enemmän raportteja, mutta nämäkin olisi ihan hyvin voinut paiskata saman tien nettiin. Olen aiheesta aiemminkin kuumotellut ja mukava huomata, että nyt sieltä löytyy aiempaa enemmän tietoa. Pitäisi löytyä enemmänkin. Lähtökohtaisestihan kaikki julkinen tieto on julkista eikä salaista.
– Raporttien kustannuslaskelmat eivät ole vertailukelpoisia. Niissä on laskettu kuluiksi erilaisia asioita ja useimmiten Kulken oman henkilökunnan käyttämälle ajalle ei ole laskettu edes arviosummaa. Vähän hankala arvioida vaikuttavuutta ja ”suhteellista tehokkuutta”.

8 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

9 Kohdeavustusten myöntäminen, 1.jako

Tässä on muutamia kohtia, joista täytyy kysellä.

Walkabout-työryhmälle ei ehdoteta lainkaan tukea koska ”kyseessä ei ole uusi esittävän taiteen produktio”. Hakemustekstin perusteella väittäisin kuitenkin että kyseessä on nimenomaan erittäin uusi esittävän taiteen produktio – niin uusi, että sille ei ole oikein vielä edes karsinaa. Kyseessä on jonkinsorttinen peleihin liittyvä juttu. Liekö larppaajat asialla. Täytyy kysyä. Mieluusti hiukan tukisin.

Ruuskanen-Railio -työryhmälle ei ehdoteta avustusta koska avustuksia ei myönnetä yksittäisiin konsertteihin. Mutta kun hakemuksen mukaan kyseessä on viiden konsertin sarja. Täytyy kysyä. Mieluusti tukisin korkeatasoista musiikkia.

Etno-Espalle tukea ehdotetaan tälle vuodelle 10 000€, vaikka viime vuonna tuki oli 15 000€. Tästä täytyy kysyä, Etno-Espa tekee hienoa duunia enkä jotenkin jaksa uskoa, että rahaa olisi liikaa ollut viimekään vuonna. Viime vuonna konsertteja oli yhteensä 18 kappaletta. Tuki siis noin 830€ per konsertti, joissa Espalla jokaisessa satoja katsojia, niin turisteja kuin aborginaalejakin. Muistuttaisin blogin lukijoita siitä että HKO:n konsertteja tuetaan tänä vuonna 157,2€ per kuulija (eli 175 789€ per konsertti).

Oma pääsiäisen viettoni alkaa näemmä heti loppiaisen jälkeen: Ristin tien tuki ry, eli Via Cruciksen taustajoukot (ev.lut seurakunta) hakee 15 000 Euroa. Ehdotus on 10 000€. Aion ehdottaa kyseisen tuen poistoa kokonaan. Kaksi perustelua:
– Hankkeen kokonaisbudjetti on joka tapauksessa 164 500€. Kaupungin tukea on vaikea nähdä ”siemenrahana”, joka mahdollistaa tapahtuman.
– Hanke on seurakunnan. Mielestäni kaupungin ei pidä tukea uskonnollisten yhdistysten uskonnollisia juhlia. Ainakaan kulttuurirahoista. Mitäs jos Islam-seurakunta haluaa järjestää Ashura-pyhiinvaellus -marssin halki Helsingin? Tukisimmeko sitäkin?

Olen tehnyt vastaavan vastaehdotuksen jo kahtena aiempanakin vuonna. Olen tainnut jäädä tappiolle. Mukava jokavuotinen ateistinen rituaali joka tapauksessa.

10 Susanne Koskimäen kansainvälisen hankkeen oikaisuvaatimus

Varmaan ok, mutta ei tästä Kulke tyylipisteitä saa. Susanne Koskimäelle oli lähetetty väärät perustelut hakemuksen hylkäämiselle, josta tietenkin seurasi se, että Koskimäki teki valituksen. Josta seurasi se, että nyt Kulke lähettää uudet, ehommat perustelut hylkäykselle.

Plääh.

Jos kansainvälisiin hankkeisiin olisi käyttää vaikkapa 500 000 Euroa vuodessa olisivat residenssimatkat varmastikin tuen piirissä. Nyt ei ole kuin 75 000€.

12 Muut mahdolliset asiat

Riippuen siitä onko kokous jo venynyt liikaa ajattelin kysäistä ensi vuoden säästöjen valmistelusta Kulkessa. Viime vuonna saimme vain epämääräisen summan eikä juurikaan selvityksiä siitä, mistä raha otetaan. Kirjaston kohdalla prosessi oli paljon laadukkaampi. Haluaisin, että lautakunta voisi käydä vaikka jo helmikuun kokouksessa kunnollisen lähetekeskustelun ja sitten myöhemmin keväällä meille tuotaisiin vaihtoehtoja, joista voisimme valita. Ei vain ”ota tai jätä” -tyyppistä könttää.

12
Jou
10

kklk 11/2011 14.12.

Vuoden viimeinen kulttuuri- ja kirjastolautakunta on ensi tiistaina. Listalla on aika paljon asiaa.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 4.ennuste

ok.

Vuoden 2010 tammi – marraskuun kumulatiivinen lainaus oli 8 462 956 lainaa, mikä on 121 080 lainaa (-1,4 %) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Kirjastokäyntejä oli 5 975 531 tammi – marraskuussa, mikä merkitsee 71 151 (-1,2 %) kävijää vähemmän kuin tammi – marraskuussa 2009. Verkkokäyntejä on kertynyt 6,29 miljoonaa (6,39 milj. vuonna 2009). Aukiolotuntikertymä marraskuun 2010 lopussa oli 86 389 (85 565 tuntia 2009).

Lainoja on ennustettu kertyvän 9,1 miljoonaa, kun tavoite on 9,3 miljoonaa.

Ajattelin kysäistä näkyykö Spotifyn tulo markkinoille noissa luvuissa. Ja miten ylipäätään Spotify on vaikuttanut musiikkikirjastojen / musiikkiosastojen lainamääriin ja käyttöasteeseen.

3 Kaupunginkirjaston vuoden 2011 käyttösuunnitelma

ok.

Ensi vuonna aineistomäärärahat laskevat 5,27 eurosta 5,15 euroon per kuntalainen. Kirjaston kustannusten työvoimavaltaisuus (yli 60%) on aina hyvä pitää mielessä myös. Itse aineistoon rahoista kuluu vain n. 8,5%. Aion kysyä ainakin että kuinka paljon aineistomäärärahoista on vielä mahdollista säästä ennenkuin kirjaston toiminallisuus alkaa kärsiä pahasti.

Jos ei enää tämä lautakunta, niin ainakin seuraavaa tulee takuulla palaamaan kirjaston palveluverkko-kysymyksen äärelle, jos budjettiraami supistuu nykyisestä. Seuraavat kunnallisvaalit ovat lähipalveluvaalit.

Käyntitavoitetta
on vuoteen 2010 verrattuna nostettu 13,4 miljoonasta 13,6 miljoonaan.
Kirjastokäyntejä on laskettu kertyvän 6,6 miljoonaa (6,6 milj. vuonna
2010) ja verkkokäyntejä 7,0 miljoonaa (6,8 milj. vuonna 2010).

Liekö tavoitteen asettelu realistinen, jos verkkokävijöiden määrä on tänä vuonna laskenut?

4 Vuoden 2011 investointimäärärahojen ylitys

ok. Johtuu vuodelta 2010 hankintaoikaisuvaatimuksen vuoksi siirtyneestä hankinnasta.

5 Teknovisio Oy:n hankintaoikaisuvaatimus

ok.

6 Oikaisuvaatimus koskien Kallion kirjaston kirjastonjohtajan avoimen tehtävän määräaikaisen hoitajan ottamista

ok.

7 Kallion kirjastonjohtajan toimeen ottaminen

ok.

8 Esitys kaupunginhallitukselle kaupunginkirjaston vuoden 2011 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta

ok. Käyttämättä jäänyttä rahaa vuodelta 2010 vuodelle 2011.

KULTTUURIJOHTAJA

1 Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksiä

Tässä varmaankin kuulemme myös uutisia kaupunginhallituksen kulttuuristrategiailtakoulusta. Toivottavasti hyvä sellaisia.

2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 4. ennuste sekä esitykset toimintakatteen muutoksesta ja investointihankkeiden määrärahan siirrosta

ok.

Nettobudjetoidun Savoy-yksikön toimintakatteeksi vuodelle 2010 talousarviossa on vahvistettu –800 000 euroa. Menot ovat 1 338 000 ja tulot 538 000 euroa. Savoy-yksikön toteutuma 30.11.2010 mennessä on katteen osalta – 822 500 euroa, toteutumisprosentti on 102,8. On ilmeistä, että vuonna 2010 Savoyn tulotavoitetta ei saavuteta ja menot ylittävät budjetoidut luvut. Tällä hetkellä arvioidaan, että tulotavoitteesta jäädään noin 8 000 euroa ja menot ylittyvät 59 000 eurolla.

Edellä esitettyyn viitaten Kulttuurikeskus ehdottaa, että lautakunta esittäisi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Savoyyksikön uudeksi toimintakatteeksi –867 000 euroa talousarviossa hyväksytyn -800 000 euron sijaan.

En ole varma meneekö tämä hakemus läpi raamikurista. Voi kai sitä ehdottaa. Mikä on sitten vaihtoehto, jos se ei mene läpi? Mistä tuo 67k€ otetaan?

3 Stoan kahvilan liikehuoneiston vuokrasopimuksen jatkaminen

ok.

4 Stoan musiikkisalin tanssin harjoitusvuokrien vahvistaminen

ok. Politiikkaa harrastamalla voi vaikuttaa! Tää on ihan loistojuttu ja tavallaan viime keväisen ”Tanssin Stoa” -aloitteeni satoa.

5 Lausunto vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmasta

Lausunto on oikean suuntainen eli suhtautuu kielteisisti jyrkimpiin ehdotuksiin. Aion ehdottaa vielä jotain tarkennusta sponsorisopimuskohtaan. Tyyliin:

Sponsoritulot ovat merkittävä osa monien Helsingin tukemien kulttuuritapahtumien rahoitusta. Jos ehdottomaan alkoholisponsorointikieltoon päädytään, on mahdolliset kustannusnousut korvattava hallintokunnille.

Tällä viittaa esim. siihen että Alppipuiston kesä -tapahtumasarjaa sponsoroi Laitila. Ja ilman Laitilan sponssia tapahtumasarja jää toteuttamatta. Todella ärsyttävää että ensin vuosikausia kannustetaan omaan varainhankintaan ja sitten kun Kulke onnistuu siinä, niin matto vetäistään jalkojen alta.

Yleisestikin monet selvityksen ehdotuksista ovat jokseenkin epäilyttävää kaksinaismoralismia.

6 Harakan saaren taiteilijatalon työtilojen uudet sopimukset 2011

Listatekstistä:

”Hakuajan loppuun mennessä tuli 54 hakemusta, jotka jakautuivat taidealoittain seuraavasti: kuvataide 28, taideteollisuus 9, muu 7, valokuva 5 ja mediataide 3. Lista hakijoista on liitteenä. Entisistä 30 vuokralaisesta 28 haki vanhaa huonettaan.

Vanhat hakijat ovat etusijalla ehdotuksessa. Uusiksi vuokralaisiksi ehdotetaan seuraavia: Rafael Wardi, kuvataiteilija ja Iiris Hälli, kuvataiteilija. Molemmat ovat aikaisemmin olleet alivuokralaisia saarella ja tuntevat hyvin saaren olosuhteet”

Eli 24 uutta hakijaa jäi ”rannalle ruikuttamaan”. Ja ”uudet” vuokralaisetkin ovat itseasiassa ”vanhoja alivuokralaisia”. Arvostan Harakan saaren taiteilijayhteisöä todella paljon ja siellä pitää ehdottomasti jatkua taiteilijatoimintaa. Mutta sitten tässä on tämä toinen puoli:

”Harakan työtilojen ja kahden huoneiston vuokratulot ovat 62 046 euroa vuonna 2011 ja tilakeskukselle maksettava vuokra 117 210 euroa, sisältäen myös tilat, joita ei vuokrata ulos (tekniset tilat, käytävät, ullakko, varastotilat jne).”

Tämä tarkoittaa siis sitä, jos/kun vuokralaiset pysyvät samoina vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, että tuemme samoja 30:ä taiteilijaa 55164€ per vuosi, eli 1839€ per taiteilija per vuosi.

Kuvataiteelle meillä on varaa jakaa taideapurahoja vain joka kolmas vuosi ja niiden summat pyörivät siinä 3000€ kieppeillä. Eli efektiivisesti me annamme näille 30:lle harakkalaisille joka kolmas vuosi 5516€ apurahan.

Ja täähän on tavallaan tietysti ihan ok! ”Täyttä vuokraa” olisi vain harvalla varaa maksaa. Mutta minua vähän arveluttaa se, että toi porukka säilyy täysin samana jopa vuosikymmeniä.

Eikö kukaan muu kaupungissamme ansaitse vastaavaa työtilasubventiota? Hakemuksia tuli kuitenkin 54, eli kysyntää olisi.

En tiedä, mutta voisin kuvitella, että työtilapuutteen riivatessa tämä saattaa herättää hiukan närää esim. nuorten taiteilijoiden keskuudessa. Onko näin?

Itseäni tuo sisäänrakennettu staattisuuskin hiukan pelottaa. Pysyykö toiminta elävänä, jos joukkoon ei tule lainkaan ”uutta verta” vuosikausiin, jopa vuosikymmeniin? Onko 1980-luvun vetreä valtaajajoukko 2020-luvulla kuvataiteilijoiden ulkomuseo?

Se mitä tässä pohdin on, että voitaisiinko luoda jokin sellainen järjestelmä, jossa vaikkapa joka kolmas vuosi työtilan saarella haluavista nykyisistä käyttäjistä arvottaisiin kolmasosa (10 kpl) pois. Eli 2/3 säilyisi samana.

Nuo kymmenen vapautuvaa tilaa sitten jaettaisiin vaikka siten, että
– 5 arvottaisiin yleiset valintakriteerit (ammattitaiteilija tjms.) täyttävien hakijoiden kesken
– 5 arvottaisiin nuorille alle 35-vuotiaille taiteilijoille

Ja vuokrakausi olisi siis esim. se kolme vuotta. Tuohon ”nuori taiteilija” -juttuunhan voisi yhdistää vaikka ”täyden ilmaisuudenkin”. Eli ikäänkuin kaupungin ”nuori taiteilija” -stipendiaatteja 5 kpl!

Näin Harakassa säilyisi sekä staattisesti veteraaneja että pakka sekoittuisi ja uusiutuisi säännöllisesti.

Perustelu tälle vaatimukselle on mielestäni ymmärrettävä: julkinen tuki on melko suurta. Minun vaikea paheksua 500 000€ tukea 1300:lle golfarille Talissa, jos samaan aikaan puolustan 55000€ ikuista tukea 30:lle taiteilijalle Harakassa. Molemmat kun ovat suljettuja klubeja.

Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että kaupunki ottaa tuen pois ja vuokrat kaksinkertaistuvat. Silloin saa vuokralaisena olla ihan just kuka haluaa. Sehän on ihan ok. Mutta ei tämäkään ole kovin hyvä vaihtoehto. Silloin työtilojen vuokrat taas nousisivat taiteilijoille kohtuuttomiksi. On mielestäni hyvä kysymys myös ovatko kaikki taiteilijat maksukyvyn suhteen samalla viivalla? Tarvitseeko Wardi yhtä kipeästi tuettua tilaa kuin joku muu?

Vähimmäisvaatimus voisi olla, että alivuokralaisten pitäminen kiellettäisiin ja mahdolliset vapautuvat työtilat laitetaan avoimeen hakuun. Lisäksi mielestäni tuki on sen verran suurta, että kaupunki voisi vaatia että tilat ovat todella aktiivikäytössä. Eli jos subventoitua tilaa käytetään esim. vain varastona, niin silloin vuokralainen voitaisin vaihtaa.

Tää on tällaista aidosti keskeneräistä pohdintaa ja kuulen mieluusti mielipiteitä suuntaan ja toiseen.

7 Tanssin perusopetukseen suunnattu tuki

ok. Saatiin tanssin perusopetukseen lisää rahaa budjettiväännön kautta. Kokoomus koukkasi tanssikouluyrittäjien tueksi. Mikäpä siinä. Hyvään käyttöön menee ja vähän enemmän kuin oli alunperin tarkoitus.

8 Luokkatilojen iltakäyttöön varattujen määrärahojen jakaminen

ok.

9 Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset vuodelle 2011 sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaettavissa olevien varojen kohdentaminen

ok. Päätös julkinen 15.12.

10 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

11 Kohdeavustusten myöntäminen, 10. jako

ok. Mites näitä on tässä haussa näin vähän? Onko taiteilijat jo joululomalla?

12 Vuoden 2010 kulttuuriteko -palkinnon myöntäminen

Valitsemme vuoden kulttuuritekon -palkinnon saajan. Viime vuonna palkittiin Suvilahden graffa-aita. Vapaata keskustelua. Täytyypä yrittää löytää suosikkeja etukäteen.

Palkinnon saaja julkistetaan tammikuussa.

13 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avustuspäätösten delegointi

Kohdassa 11. käytettäviä rahoja jäi vähän käyttämättä ja lautakunta delegoi jako-oikeuden suoraan Marianna Kajantielle kun emme enää tänä vuonna kokousta.

14 Kohdeluonteisten avustusten jakoperiaatteiden hyväksyminen

ok. Täytyy kysyä onko tässä muutosta edelliseen vuoteen. Kohdeavustuksien kohdalla muistaakseni oli viime vuonna, että tukea voi saada konserttisarjoihin. Nyt sitä mainintaa ei näy.

15 msonic Oy:n hankintaoikaisuvaatimus koskien Savoy-teatterin salikaiutinjärjestelmän hankintaa

ok. Tää on juuri se kysymys, josta viime lautakunnassa kysyin. Arvelin näemmä oikein, että frontfillien poisjääminen ei ollut vain moka. No, ilmeisesti tämä ei kuitenkaan muuta lopputulosta.




twtr

Flickr Photos

Pekan_ajelu 1

Pekan_ajelu 2

Pekan_ajelu 3

More Photos

%d bloggers like this: