Posts Tagged ‘harakan saari

17
Tam
11

tuulivoimaa Harakkaan?

HS uutisoi tänään ympäristökeskuksen suunnitelmista Harakan saaren suhteen:

Tuulimylly vispaa sähköä pian Harakan saarella kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten sekä luonnonsuojelualueen tuntumassa.

—-

Harakkaan asennetaan pientuulivoimalan lisäksi useisiin rakennuksiin ilmalämpöpumppuja. Talonmiehen asuntoon tulee kesäajan vedenlämmitystä varten aurinkokeräin ja luontotaloon opetustarkoitusta varten aurinkosähköjärjestelmä.

Kaupunki arvioi, että laitteet maksavat noin 30 000 euroa. Laitteet maksavat itsensä takaisin alentuneina energiamaksuina noin seitsemässä vuodessa.

Tarkoitus on hyvä: energiankulutusta kannattaa vähentää. Ja uusia keinoja tulee kokeilla; aurinkokeräin, aurinkosähköjärjestelmä ja lämpöpumput ovat varmasti hyviä hankkeita.

Pientuulivoimala taas ei ole.

St1:n "vihreät" tuulipropellit ovat juuri sijoittelultaan ja kooltaan sitä luokkaa, joka todennäköisesti tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin vähentää niitä. Viherpesua pahimmillaan.

On uskottavaa tutkimusnäyttöä siitä, että pientuulivoimalat sijoituspaikastaan riippuen saattavat jopa kuluttaa enemmän sähköä kuin tuottavat sitä! Jos pientuulivoimalan koko elinkaari otetaan huomioon, päästään usein tuloksiin, joissa tuulimyllyn valmistaminen tuottaa enemmän päästöjä kuin mitä se vähentää tuotantonsa ansiosta.

Pähkinänkuoressa: yleisen sähköverkon alueella pientuulivoimaloissa ei ole yhtään mitään järkeä. Syrjäiset saaristomökit sitten erikseen.

Joka tapauksessa tuulimyllyt ovat niin kalliita, että ne eivät toimintaikänsä aikana maksa itseään takaisin.

Älkää ymmärtäkö väärin. Minä olen tuulivoiman puolella! Tuulivoima vaan pitää toteuttaa oikein: ei pieniä propelleja joka niemen nokkaan, vaan valtaisista myllyistä koostuva kunnollinen tuulivoimapuisto merelle Helsingin edustalle. Karut insinööritieteet vaan ovat ideologisesti viehättävää pientuulivoimaa vastaan.

Scroby Sands Wind Farm, off Great Yarmouth. Kuva: Robef, Flickr (cc-lisenssi)

Tuulivoimaloiden hyötysuhde paranee koon kasvaessa:

If you double the rotor diameter of a wind turbine, the blades sweep an area that is four times as large. Material costs double, but the yield multiplies by four. The larger the rotor diameter, the more energy you get for your money, and for the energy invested. And the other way around, of course.

Tuulen nopeus on korkeammalla voimakkaampi ja tasaisempi:

An important factor to do with wind speed is height: wind speed rises and is more constant the higher you go, which is the reason why traditional windmills are built ever larger and why the concept of floating windmills is attracting so much interest. It is also the reason why the potential of small windmills is generally overestimated. When you are shown a wind map, the chance is big that it concerns a map of wind speeds at a height of 75 metres or more, indicating the potential of traditional windmills.

Tuulivoiman todellista potentiaalia ei kannata tuhrata näpertelyyn pienmyllyjen kanssa.

12
Jou
10

kklk 11/2011 14.12.

Vuoden viimeinen kulttuuri- ja kirjastolautakunta on ensi tiistaina. Listalla on aika paljon asiaa.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 4.ennuste

ok.

Vuoden 2010 tammi – marraskuun kumulatiivinen lainaus oli 8 462 956 lainaa, mikä on 121 080 lainaa (-1,4 %) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Kirjastokäyntejä oli 5 975 531 tammi – marraskuussa, mikä merkitsee 71 151 (-1,2 %) kävijää vähemmän kuin tammi – marraskuussa 2009. Verkkokäyntejä on kertynyt 6,29 miljoonaa (6,39 milj. vuonna 2009). Aukiolotuntikertymä marraskuun 2010 lopussa oli 86 389 (85 565 tuntia 2009).

Lainoja on ennustettu kertyvän 9,1 miljoonaa, kun tavoite on 9,3 miljoonaa.

Ajattelin kysäistä näkyykö Spotifyn tulo markkinoille noissa luvuissa. Ja miten ylipäätään Spotify on vaikuttanut musiikkikirjastojen / musiikkiosastojen lainamääriin ja käyttöasteeseen.

3 Kaupunginkirjaston vuoden 2011 käyttösuunnitelma

ok.

Ensi vuonna aineistomäärärahat laskevat 5,27 eurosta 5,15 euroon per kuntalainen. Kirjaston kustannusten työvoimavaltaisuus (yli 60%) on aina hyvä pitää mielessä myös. Itse aineistoon rahoista kuluu vain n. 8,5%. Aion kysyä ainakin että kuinka paljon aineistomäärärahoista on vielä mahdollista säästä ennenkuin kirjaston toiminallisuus alkaa kärsiä pahasti.

Jos ei enää tämä lautakunta, niin ainakin seuraavaa tulee takuulla palaamaan kirjaston palveluverkko-kysymyksen äärelle, jos budjettiraami supistuu nykyisestä. Seuraavat kunnallisvaalit ovat lähipalveluvaalit.

Käyntitavoitetta
on vuoteen 2010 verrattuna nostettu 13,4 miljoonasta 13,6 miljoonaan.
Kirjastokäyntejä on laskettu kertyvän 6,6 miljoonaa (6,6 milj. vuonna
2010) ja verkkokäyntejä 7,0 miljoonaa (6,8 milj. vuonna 2010).

Liekö tavoitteen asettelu realistinen, jos verkkokävijöiden määrä on tänä vuonna laskenut?

4 Vuoden 2011 investointimäärärahojen ylitys

ok. Johtuu vuodelta 2010 hankintaoikaisuvaatimuksen vuoksi siirtyneestä hankinnasta.

5 Teknovisio Oy:n hankintaoikaisuvaatimus

ok.

6 Oikaisuvaatimus koskien Kallion kirjaston kirjastonjohtajan avoimen tehtävän määräaikaisen hoitajan ottamista

ok.

7 Kallion kirjastonjohtajan toimeen ottaminen

ok.

8 Esitys kaupunginhallitukselle kaupunginkirjaston vuoden 2011 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta

ok. Käyttämättä jäänyttä rahaa vuodelta 2010 vuodelle 2011.

KULTTUURIJOHTAJA

1 Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksiä

Tässä varmaankin kuulemme myös uutisia kaupunginhallituksen kulttuuristrategiailtakoulusta. Toivottavasti hyvä sellaisia.

2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 4. ennuste sekä esitykset toimintakatteen muutoksesta ja investointihankkeiden määrärahan siirrosta

ok.

Nettobudjetoidun Savoy-yksikön toimintakatteeksi vuodelle 2010 talousarviossa on vahvistettu –800 000 euroa. Menot ovat 1 338 000 ja tulot 538 000 euroa. Savoy-yksikön toteutuma 30.11.2010 mennessä on katteen osalta – 822 500 euroa, toteutumisprosentti on 102,8. On ilmeistä, että vuonna 2010 Savoyn tulotavoitetta ei saavuteta ja menot ylittävät budjetoidut luvut. Tällä hetkellä arvioidaan, että tulotavoitteesta jäädään noin 8 000 euroa ja menot ylittyvät 59 000 eurolla.

Edellä esitettyyn viitaten Kulttuurikeskus ehdottaa, että lautakunta esittäisi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Savoyyksikön uudeksi toimintakatteeksi –867 000 euroa talousarviossa hyväksytyn -800 000 euron sijaan.

En ole varma meneekö tämä hakemus läpi raamikurista. Voi kai sitä ehdottaa. Mikä on sitten vaihtoehto, jos se ei mene läpi? Mistä tuo 67k€ otetaan?

3 Stoan kahvilan liikehuoneiston vuokrasopimuksen jatkaminen

ok.

4 Stoan musiikkisalin tanssin harjoitusvuokrien vahvistaminen

ok. Politiikkaa harrastamalla voi vaikuttaa! Tää on ihan loistojuttu ja tavallaan viime keväisen ”Tanssin Stoa” -aloitteeni satoa.

5 Lausunto vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmasta

Lausunto on oikean suuntainen eli suhtautuu kielteisisti jyrkimpiin ehdotuksiin. Aion ehdottaa vielä jotain tarkennusta sponsorisopimuskohtaan. Tyyliin:

Sponsoritulot ovat merkittävä osa monien Helsingin tukemien kulttuuritapahtumien rahoitusta. Jos ehdottomaan alkoholisponsorointikieltoon päädytään, on mahdolliset kustannusnousut korvattava hallintokunnille.

Tällä viittaa esim. siihen että Alppipuiston kesä -tapahtumasarjaa sponsoroi Laitila. Ja ilman Laitilan sponssia tapahtumasarja jää toteuttamatta. Todella ärsyttävää että ensin vuosikausia kannustetaan omaan varainhankintaan ja sitten kun Kulke onnistuu siinä, niin matto vetäistään jalkojen alta.

Yleisestikin monet selvityksen ehdotuksista ovat jokseenkin epäilyttävää kaksinaismoralismia.

6 Harakan saaren taiteilijatalon työtilojen uudet sopimukset 2011

Listatekstistä:

”Hakuajan loppuun mennessä tuli 54 hakemusta, jotka jakautuivat taidealoittain seuraavasti: kuvataide 28, taideteollisuus 9, muu 7, valokuva 5 ja mediataide 3. Lista hakijoista on liitteenä. Entisistä 30 vuokralaisesta 28 haki vanhaa huonettaan.

Vanhat hakijat ovat etusijalla ehdotuksessa. Uusiksi vuokralaisiksi ehdotetaan seuraavia: Rafael Wardi, kuvataiteilija ja Iiris Hälli, kuvataiteilija. Molemmat ovat aikaisemmin olleet alivuokralaisia saarella ja tuntevat hyvin saaren olosuhteet”

Eli 24 uutta hakijaa jäi ”rannalle ruikuttamaan”. Ja ”uudet” vuokralaisetkin ovat itseasiassa ”vanhoja alivuokralaisia”. Arvostan Harakan saaren taiteilijayhteisöä todella paljon ja siellä pitää ehdottomasti jatkua taiteilijatoimintaa. Mutta sitten tässä on tämä toinen puoli:

”Harakan työtilojen ja kahden huoneiston vuokratulot ovat 62 046 euroa vuonna 2011 ja tilakeskukselle maksettava vuokra 117 210 euroa, sisältäen myös tilat, joita ei vuokrata ulos (tekniset tilat, käytävät, ullakko, varastotilat jne).”

Tämä tarkoittaa siis sitä, jos/kun vuokralaiset pysyvät samoina vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, että tuemme samoja 30:ä taiteilijaa 55164€ per vuosi, eli 1839€ per taiteilija per vuosi.

Kuvataiteelle meillä on varaa jakaa taideapurahoja vain joka kolmas vuosi ja niiden summat pyörivät siinä 3000€ kieppeillä. Eli efektiivisesti me annamme näille 30:lle harakkalaisille joka kolmas vuosi 5516€ apurahan.

Ja täähän on tavallaan tietysti ihan ok! ”Täyttä vuokraa” olisi vain harvalla varaa maksaa. Mutta minua vähän arveluttaa se, että toi porukka säilyy täysin samana jopa vuosikymmeniä.

Eikö kukaan muu kaupungissamme ansaitse vastaavaa työtilasubventiota? Hakemuksia tuli kuitenkin 54, eli kysyntää olisi.

En tiedä, mutta voisin kuvitella, että työtilapuutteen riivatessa tämä saattaa herättää hiukan närää esim. nuorten taiteilijoiden keskuudessa. Onko näin?

Itseäni tuo sisäänrakennettu staattisuuskin hiukan pelottaa. Pysyykö toiminta elävänä, jos joukkoon ei tule lainkaan ”uutta verta” vuosikausiin, jopa vuosikymmeniin? Onko 1980-luvun vetreä valtaajajoukko 2020-luvulla kuvataiteilijoiden ulkomuseo?

Se mitä tässä pohdin on, että voitaisiinko luoda jokin sellainen järjestelmä, jossa vaikkapa joka kolmas vuosi työtilan saarella haluavista nykyisistä käyttäjistä arvottaisiin kolmasosa (10 kpl) pois. Eli 2/3 säilyisi samana.

Nuo kymmenen vapautuvaa tilaa sitten jaettaisiin vaikka siten, että
– 5 arvottaisiin yleiset valintakriteerit (ammattitaiteilija tjms.) täyttävien hakijoiden kesken
– 5 arvottaisiin nuorille alle 35-vuotiaille taiteilijoille

Ja vuokrakausi olisi siis esim. se kolme vuotta. Tuohon ”nuori taiteilija” -juttuunhan voisi yhdistää vaikka ”täyden ilmaisuudenkin”. Eli ikäänkuin kaupungin ”nuori taiteilija” -stipendiaatteja 5 kpl!

Näin Harakassa säilyisi sekä staattisesti veteraaneja että pakka sekoittuisi ja uusiutuisi säännöllisesti.

Perustelu tälle vaatimukselle on mielestäni ymmärrettävä: julkinen tuki on melko suurta. Minun vaikea paheksua 500 000€ tukea 1300:lle golfarille Talissa, jos samaan aikaan puolustan 55000€ ikuista tukea 30:lle taiteilijalle Harakassa. Molemmat kun ovat suljettuja klubeja.

Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että kaupunki ottaa tuen pois ja vuokrat kaksinkertaistuvat. Silloin saa vuokralaisena olla ihan just kuka haluaa. Sehän on ihan ok. Mutta ei tämäkään ole kovin hyvä vaihtoehto. Silloin työtilojen vuokrat taas nousisivat taiteilijoille kohtuuttomiksi. On mielestäni hyvä kysymys myös ovatko kaikki taiteilijat maksukyvyn suhteen samalla viivalla? Tarvitseeko Wardi yhtä kipeästi tuettua tilaa kuin joku muu?

Vähimmäisvaatimus voisi olla, että alivuokralaisten pitäminen kiellettäisiin ja mahdolliset vapautuvat työtilat laitetaan avoimeen hakuun. Lisäksi mielestäni tuki on sen verran suurta, että kaupunki voisi vaatia että tilat ovat todella aktiivikäytössä. Eli jos subventoitua tilaa käytetään esim. vain varastona, niin silloin vuokralainen voitaisin vaihtaa.

Tää on tällaista aidosti keskeneräistä pohdintaa ja kuulen mieluusti mielipiteitä suuntaan ja toiseen.

7 Tanssin perusopetukseen suunnattu tuki

ok. Saatiin tanssin perusopetukseen lisää rahaa budjettiväännön kautta. Kokoomus koukkasi tanssikouluyrittäjien tueksi. Mikäpä siinä. Hyvään käyttöön menee ja vähän enemmän kuin oli alunperin tarkoitus.

8 Luokkatilojen iltakäyttöön varattujen määrärahojen jakaminen

ok.

9 Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset vuodelle 2011 sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaettavissa olevien varojen kohdentaminen

ok. Päätös julkinen 15.12.

10 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

11 Kohdeavustusten myöntäminen, 10. jako

ok. Mites näitä on tässä haussa näin vähän? Onko taiteilijat jo joululomalla?

12 Vuoden 2010 kulttuuriteko -palkinnon myöntäminen

Valitsemme vuoden kulttuuritekon -palkinnon saajan. Viime vuonna palkittiin Suvilahden graffa-aita. Vapaata keskustelua. Täytyypä yrittää löytää suosikkeja etukäteen.

Palkinnon saaja julkistetaan tammikuussa.

13 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avustuspäätösten delegointi

Kohdassa 11. käytettäviä rahoja jäi vähän käyttämättä ja lautakunta delegoi jako-oikeuden suoraan Marianna Kajantielle kun emme enää tänä vuonna kokousta.

14 Kohdeluonteisten avustusten jakoperiaatteiden hyväksyminen

ok. Täytyy kysyä onko tässä muutosta edelliseen vuoteen. Kohdeavustuksien kohdalla muistaakseni oli viime vuonna, että tukea voi saada konserttisarjoihin. Nyt sitä mainintaa ei näy.

15 msonic Oy:n hankintaoikaisuvaatimus koskien Savoy-teatterin salikaiutinjärjestelmän hankintaa

ok. Tää on juuri se kysymys, josta viime lautakunnassa kysyin. Arvelin näemmä oikein, että frontfillien poisjääminen ei ollut vain moka. No, ilmeisesti tämä ei kuitenkaan muuta lopputulosta.

15
Hel
10

kklk 2/2010

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta kokoustaa huomenna 16.2. Harakan saaressa, joten saamme ensi käden tuntumaa talon toimintaan.

Olen myös yrittänyt selvitellä ko. rakennuksen sisäisen vuokran määräytymisperusteita. Kysymyksiä on paljon, toivottavasti niihin saadaan huomenna lisävalaistusta.

Harakan ”ongelmien” taustallahan on se kuuluisa ”Pajusen lista”, jossa kultturikeskus virkamiesvalmistelussa ehdotti säästökohteeksi taiteilijataloa.

Kulttuurikeskus kun maksaa tilakeskukselle vuokraa 136 528€ vuodessa ja taiteilijat tilavuokraa vastaavasti Kulttuurikeskukselle 45 500€. Kulttuurikeskukselle ”menoja” syntyy siis 91 028€ vuodessa. Sisäinen ylläpitovuokra, eli todellinen kulu, on suurin piirtein taiteilijoiden maksaman vuokran suuruinen. Laskennallinen kulu kulttuurikeskukselle syntyykin Tilakeskuksen laskemasta pääomavuokrasta.

Nykyinen pääomavuokra voisi olla perusteltu, jos rakennukseen olisi toteutettu kalliita remontteja. Rakennuksissa ei ole kuitenkaan tehty Tilakeskuksen ehdottamia mittavia korjaustöitä, vaan kunnostus on toteutettu työllisyystöinä todella edullisesti. Tilakeskuksen pääomavuokra ei siis perustu Harakan saaren todellisiin menneisiin tai tuleviin kustannuksiin vaan on täysin laskennallinen. Jos tällaisen syyn takia lakkautetaan näin loistavaa toimintaa, on jossain jotain pahasti pielessä.

Kokouksen esityslistalta löytyy mm. seuraavaa:

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA
2 Kaupunginkirjaston tilinpäätös vuodelta 2009

ok.

Kirjaston käyttömenot viime vuonna 61,29€/asukas ja aineistokulut 5,5€. Aineistoon saatiin 10% korotus. Hyvä. Pitäisi saada lisää.

Kirjastoja yhteensä 36, laitoskirjastoja 11 ja kirjastoautoja kaksi. Jos ajatellaan kirjastoa lähipalveluna, niin täytyy kysyä kirjastoautojen kustannuksista. Voitaisiinko palveluverkkoa täydentää kirjastoautoilla, jos jostain toimipisteistä joudutaan luopumaan tulevaisuudessa?

Plussaa kaupunginkirjastolle myös ensimmäisen ympäristöohjelman toteuttamisesta. Mm. energiansäästömittareita sai lainata! Erinomaista.

3 Lausunto valtuustoaloitteesta lapsiperheiden palveluiden lisäämisestä kaupan aukiolojen laajetessa

ok. Pääpointti:

Yleisesti kaupunginkirjaston asiakaspalautteissa toivotaan kirjaston aukioloaikojen laajentamista viikonloppuina eli perjantai-iltana, lauantaina ja sunnuntaina. Nykyisillä henkilökuntaresursseilla aukioloajan lisääminen viikonloppuina edellyttää arkipäivien aukioloaikojen supistamista.

Itsekin toivoisin ainakin joidenkin pisteiden aukioloaikojen laajentamista nimenomaan edellä mainittuina aikoina. Kirjasto 10, Rikhardinkatu, Kallio, Töölö ja Itäkeskuksen kirjastot ovat toimivia esimerkkejä. Valitettavasti juuri noista iltojen ja viikonloppujen aukioloista on ”helpointa” säästää sitten kun niitä säästöjä pakolla toukokuussa haetaan.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteistä asiakasrekisteriä koskevasta yhteistyösopimuksesta sekä asiakasrekisteriselosteesta ja informaatioasiakirjasta päättäminen

ok.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Kulttuurikeskuksen vuoden 2009 tilinpäätös

ok. Muutamia huomioita ja kysymyksiä.

Kulttuuritoimen kulu per asukas oli 71,68€. Halvalla saadaan hienoa kulttuuria.

Kulttuurikeskuksen sitova toiminallinen tavoite, kulttuuri- ja taidetilaisuuksien määrä on ihan pöhkö mittari. Tavoite oli 1950 ja se ylitettiin reippaasti (2443 tapahtumaa). Tuohon lukuun sisältyy ihan mitä tahansa senaatintorin jättikonserteista intiimeihin runonlausuntapiireihin. Mitä merkittävää tämä mittari muka mittaa? Mikä voisi olla parempi toiminnallinen tavoite? Jollain tavalla sitä toivoisi että mitattaisiin myös laatua ja/tai vaikuttavuutta eikä vain lukumäärää.

Alueellisten kulttuurikeskusten salien käyttöpäivä tavoite on 150 päivää vuodessa. Määrä on tuntuu äkkiseltään alhaiselta – vain 41%! Voisiko yksityinen toimija toimia näin alhaisella käyttöasteella? Täytyy kysyä sisältyykö tavoitteeseen myös harjoituspäivät yms., jolloin ei ole esitystoimintaa, vai vain esitystoimintapäivät.

”Tietojärjestelmien kehittämiseen sekä Microsoft -lisenssien kustunksiin käytettiin yhteensä 165 306€”. Täytyy kysyä. Onko kustannus vuotuinen? Jos kustannuksia on mahdollista karsia siirtymällä Open Officeen yms. Open Sourceen, niin silloin sitä pitäisi selvittää.

Lisäksi mieleni tekee kysyä Savoy-teatterin ulosvuokrauksen tuloista. Savoyhan on ns. nettobudjetoitu yksikkö, eli se saa kaupungilta kiinteän köntän rahaa ja voi sitten hankkia lisää tuloja esim. vuokraamalla salia ulos. Viime vuonna tilaisuuksista noin kaksi kolmasosaa oli ulkopuolisten järjestämiä. Kaupungin tuki keskimäärin per tilaisuus oli hiukan yli 5000€ (800000€/156 tilaisuutta). Onko vuokra kaikille toimijoille sama? Itse näkisin mieluusti etusijalla ja halvemmalla hinnalla ”aidon kulttuuritoiminnan” ja toivottavasti kalliimmalla sitten vaikkapa Eastwayn pikkutuhmat pikkujoulushowt, joita Savoyssa muistaakseni on myös ollut.

3 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

4 Kohdeavustusten myöntäminen, 2.jako

ok. Alppipuiston kesä -tapahtumasarjan tuet jaetaan nyt. Erinomaisia festareita ja hienoa toiminta Kulkelta

5 Raportti kohde-, lähikulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitetuista avustuksista 2009

ok.

8 Muut mahdolliset asiat

Tuon kokoukseen esityksen Tanssin taloon liittyen. Tästä myöhemmin lisää…

09
Jou
09

Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset

Eilinen Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokous oli rankka kokemus.

Jo kokoukseen saapuminen oli tavanomaista dramaattisempaa: Kulttuurikeskuksen edustalla oli toista sataa ihmistä osoittamassa mieltään kirjastojen puolesta. Vihreät ja vasemmisto vakuuttivat paikalle tulleille että lähikirjastoihin ei kajota.

Kokouksessa ei kuitenkaan ollut kyse palveluverkosta vaan vuoden 2010 avustuksista ja siitä, miten säästöt kohdistetaan. Säästäminen ei ole kenenkään mielestä mukavaa. Etenkään kulttuuribudjetista, jossa jokaiselle määrärahalle tuntuu olevan lukuisia päteviä hakijoita ja tekijöiden heikko taloudellinen asema tiedetään.

Kirjasto säästää ensi vuonna mm. aineistomäärärahoistaan noin 160 000 euroa ja Kulttuurikeskus puolestaan esim. teatteri- ja tanssiryhmille tarkoitetuista kohdeavustuksista n. 51 000€ vuoden 2009 tasoon verrattuna.

Neljän yhdistyksen tuet, yhteensä 77 000 €, menivät kuitenkin äänestyksessä läpi muutoksitta. Vihreät äänestivät vastaan Vasemmistoliiton, SDP:n ja Kokoomuksen yhteisrintaman puolustaessa tukia. (Rkp:n edustaja oli jo poistunut paikalta.)

Mikä siis mahtaa yhdistää Helsingin porvarillista kulttuuriyhdistystä, Helsingfors Svenska Kulturföreningiä, Helsingin työväen sivistystyötä ja Työväen sivistysliiton Helsingin opintojärjestöä?

Aivan. Ne ovat ”poliittisia kulttuurijärjestöjä”.

Kulttuurikeskuksen kulttuurijärjestöille asettamia taiteellisen tai toiminnallisen sisällön kriteerejä niistä ei täytä yksikään. Työväen järjestöt edes yrittävät, mutta vuonna 2009 HPKY:n toimintaa oli teatteriesityksissä käymisen lisäksi esimerkiksi ”Kulttuurimatka tarunhohtoiselle Maltalle” ja Helsingfors Svenska Kulturförening kultivoi jäsenistöään bussiekskursiolla Vuosaaren satamaan.

Helsingin noin neljän miljardin euron kokonaisbudjetissa 77 000€ on tietenkin vain pieni pieru Saharassa. Kulttuuritoimijoille ja kulttuurin määrärahoissa summa on kuitenkin merkittävä. Mittakaavaa saa vaikkapa siitä että Helsinki käyttää ensi vuonna taiteilija-apurahoihin 140 000€ ja taiteen vapaan kentän kohdeavustuksiin 610 000€. Yksittäiset avustussummat ovat keskimäärin 5000 € – 10000 € luokkaa.

Miten kukaan voi ensi vuonna perustella Harakan taiteilijatalon (kustannukset 90 000€ vuonna 2008) tai Eläintarhan taiteilijaresidenssin (kustannukset 33 860€ vuonna 2008) lakkauttamista ”pakottavien” säästöjen nimissä, jos kaupungin tuen piiristä löytyy yhä poliittisten järjestöjen kaltaisia täysin käsittämättömiä mustia aukkoja?

”Sulle-mulle” -periaatteella jaettava piilopuoluetuki ei ole tästä päivästä. Toivottavasti ensi vuonna muidenkin puolueiden joukosta löytyy riittävästi suoraselkäisyyttä näiden yhdistysten erityiskohtelun lopettamiseksi.

(Kirjoitus julkaistu myös Helsingin Vihreiden kotisivuilla.)




twtr

Flickr Photos

Pekan_ajelu 1

Pekan_ajelu 2

Pekan_ajelu 3

More Photos

%d bloggers like this: