kklk 01 / 24.01.2012

Huomenna vuoden ensimmäisessä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokouksessa on muutama tavallista tärkeämpi kohta. En pääse itse työkiireiden vuoksi paikalle, vaan sijastani kokoukseen osallistuu Mikael Vakkari.

Esityslista löytyy täältä.

2 Kaupunginkirjaston esitykset vuoden 2011 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta sekä käyttötalousarvion määrärahan siirrosta vuodelle 2012

ok.

2 Kulttuurikeskuksen virkasuhteen irtisanominen

Kyseessä on siis maahanmuuttajien kulttuuriin keskittyneen Kulttuurikeskus Caisan johtajan Johanna Maulan irtisanominen.

Asia on selvästi monelle tärkeä; olen saanut aiheen tiimoilta useita kymmeniä sähköpostiviestejä ja vaikuttaa siltä että useat maahanmuuttajajärjestöt ovat kokeneet tärkeäksi puolustaa Johanna Maulaa prosessissa. Tuki kertoo siitä että järjestöjen keskuudessa Maulasta pidetään.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan tehtävä irtisanomisasiassa ei kuitenkaan ole arvioida Maulan suhteita maahanmuuttajajärjestöihin, vaan arvioida irtisanomisprosessin asiallisuutta. Jos katsomme että irtisanomisprosessi on kaupungin puolelta hoidettu oikeudenmukaisesti ja laillisesti, on lautakunnan hyväksyttävä esittelijän esitys.

Mielestäni esittelyteksti liitteineen osoittaa selvästi että irtisanomiselle on hyvät perusteet. Jos olisin kokouksessa, puoltaisin esittelijän esitystä.

Useimmat minulle sähköpostia lähettäneet tahot olivat erityisen huolestuneita maahanmuuttajien kulttuuripalveluiden jatkumisesta ja laadusta jos Johanna Maula irtisanotaan. Minä olisin todella huolestunut tilanteesta, jos niiden jatkuminen olisi kiinni yhdestä ihmisestä. Ei nimittäin ole. Helsingin kaupunki, Helsingin kulttuurikeskus, me Vihreät ja uskoakseni koko kulttuuri- ja kirjastolautakunta on vahvasti sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään maahanmuuttajien kulttuuripalveluita sekä Caisassa että muilla tavoilla.

Johanna Maulan irtisanominen ei tarkoita maahanmuuttajien kulttuuripalveluiden alasajoa.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kulttuuritoimen organisointiselvityksestä

Tämä on erittäin tärkeä asia, josta olen kirjoittanut blogillani aiemminkin. Kyse on siis siitä kuinka Helsingin kulttuuripalveluita tulevaisuudessa poliittisesti ohjataan. Mielestäni tällä hetkellä poliittinen valta on aivan liian hajallaan ja kokonaisnäkemys puuttuu. Tai vaikka kokonaisnäkemystä (*krhm*) löytyisikin, alaa ei pystytä ohjaamaan. Olenkin esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä että esityksen mukaiset lautakunnat tulisi yhdistää ”uudeksi nykyistä isommaksi kulttuurilautakunnaksi”.

Sen sijaan tästä lausunnosta (ja lausuntokierrokselta) puuttuu kokonaan helsinkiläisen kulttuuripolitiikan virtahepo kokoushuoneessa: Helsingin kaupunginteatterin hallinnollinen asema.

Helsingin kaupunginteatterin säätiön hallitusta on johtanut käsittääkseni jo 1980-luvulta lähtien sosiaalidemokraattien Jorma Bergholm. Vaalitulokset ja muut henkilöt vaihtuvat – Jorma pysyy. Kaupunginteatteri on SDP:n ikuinen läänitys. Siksipä Kaupunginteatterin säätiön hallinnollinen asema onkin noussut paljon todellista suuremmaksi kysymykseksi. Ja näemmä siihen ei sitten tälläkään kertaa koskettaisi.

Nyt ei saa ymmärtää väärin: minun puolestani kaupunginteatterin säätiön hallitus saa (ja itseasiassa lain mukaan tuleekin) jatkaa toimintaansa. Ja Jorma saa minun puolestani jatkaa puheenjohtajana vaikka 2020-luvulle saakka. Hyvinhän kaupunginteatterilla menee sekä taiteellisesti että taloudellisesti!

Mutta tulevalle ”Superkulttuuri- ja kirjastolautakunnalle” on saatava Kaupunginteatterin avustusta raamittava valta. Jonkin poliittisen elimen pitää pystyä tarkastelemaan koko teatteri- ja etenkin VOS-teatterikenttää kokonaisuutena: nyt kaupunginteatteri pääsisi lobbaamaan oman budjettinsa suoraan kaupunginjohtajalta. Tämä epätasa-arvo kävisi erityisen selvästi ilmi jos/kun lautakuntamme joutuu etsimään säästöjä myös teattereiden toiminta-avustuksista.

Kaupunginteatteri on osa VOS-teatterikenttää, joten sitä täytyy kohdella samalla tavalla kuin muitakin toimijoita.

Myöskään kaupunginteatterin asema säätiönä ei ole este: täsmälleen esittämälläni tavalla jaamme tukea myös esim. UMO-säätiölle, joka on VOS-orkesteri.

Lisäisinkin mieluusti päätöksen viimeiseen kappaleeseen vielä yhden lauseen:

”Edellä esitetyt muutosehdotukset huomioon ottaen kulttuuri- ja kirjastolautakunta puoltaa lautakuntien yhdistämistä uudeksi nykyistä isommaksi kulttuurilautakunnaksi. Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toivoo että myös Helsingin kaupunginteatterin hallinnollista asemaa tarkasteltaisiin osana kulttuurialan organisaatioselvitystä.”

Lisäys kursivoituna.

2 Kohdeavustusten myöntäminen, 1.jako

ok.

3 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 1. jako

ok.

4 Musiikkiteatteri-ilmaisun koulu Mustin ylimääräinen kerta-avustusanomus

ok, karuahan tämä on kun summat ovat näin naurettavan pieniä.

kklk 6/2011 14.6.

Tärkeä kokous, mutta toivottavasti ei kovin pitkä. Pj. Sumuvuori ei pääse paikalle, eikä valitettavasti hänen sijaisensakaan, joten jos häviän äänestyksiä tiukasti niin äänekäs manaus lähtee Säätytalon suuntaan… Esityslista.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Lausunto valtuustoaloitteesta perintätoimistojen käytöstä luopumiseksi Helsingin kaupungin maksujen perinnässä

ok. Arhinmäki & co haluaisivat luopua perintätoimistojen käytöstä. Lausunto ei kannata ehdotusta ja hyvä niin.

3 Oikaisuvaatimus kirjastonjohtajan avoimen tehtävän määräaikaista hoitamista koskevassa asiassa

ok. Toivottavasti tämä saaga loppuu tähän.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Lausunto luonnoksesta kaupungin avustustusten myöntämisessä noudatettavista yleisohjeista

ok. Mielestäni myös kohdasta 9, “Avustusten maksaminen”, tulisi huomauttaa.

3 Lausunto kuntalaisaloitteesta Kansanteltan saamiseksi Helsinkiin

ok.

4 Lausunto aloitteesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän perustamiseksi

ok. Valtuutetut toivovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmää. Eikö ole oikeasti mitään muuta tapaa kuin keksiä lisää työryhmiä?

Voisikohan tähän kohtaan syöttää ajatustani

kklk 3/2011 15.3.2011

Ensi tiistaina jälleen kulttuuri- ja kirjastolautakunta. Esityslistaan voi tutustua täällä. Aika selkeä lista, ei pitäisi olla ihmeemmin mitään keskustelua. Yritän valmistella METAan ehdotuksen talousarvion valmisteluprosessista. Tästä aiheesta erillinen postaus myöhemmin.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Kaupunginkirjaston vuoden 2010 toimintakertomuksen hyväksyminen

ok. Toimintakertomuksessa on napakassa muodossa paljon perustietoa kirjaston toiminnasta.

Kaupunginkirjaston tulot vuonna 2010 olivat 3,5 miljoonaa euroa ja menot 36,2 miljoonaa euroa. Asukasta kohden käyttömenot olivat 61,44 euroa ja tulot 6,00 euroa. Tulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 534 000 euroa ja menot 428 000 euroa. Kaupunginkirjaston omarahoitusosuus nousi ja oli 9,8 %. Tuottavuus jäi lähes samalle tasolle kuin vuonna 2009, mutta alitti talousarviotavoitteen.
—
Kirjastoaineiston hankintaan käytettiin viisi prosenttiyksikköä enemmän määrärahoja kuin oli ennakoitu. Aineiston hankintaan asukasta kohden kului 5,45 euroa, lähes saman verran kuin 2000-luvun huippuvuonna 2009 (5,50 euroa/asukas). Kokoelma kasvoi lähes 12 000 yksiköllä. Kirjastojen aukiolotunteja kertyi yli odotusten.

3 Roihuvuoren kirjaston tarveselvitys ja lausunto Roihuvuoren kirjaston ja Porolahden hammashoitolan peruskorjauksen hankesuunnitelmasta

ok. Homman pihvi on tässä:

peruskorjaushankkeen valmistumisen jälkeen kirjaston vuokran arvioidaan nousevan lähes kolminkertaiseksi, 30 000 eurosta yli 82 000 euroon. Vuokralaskelman mukaan nousu on 52 789 euroa vuodessa. Tätä yli 50 000 euron vuotuista kustannusten lisäystä ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen budjettiraamin sisällä, vaan erotus tulisi lisätä talousarviokehykseen.

Tämä olisi erittäin tärkeää, jos seinien lisäksi halutaan säilyttää myös toiminnallisuutta vrt. edellinen kohta. Talousarviokehyksen neuvottelut ovat syksyllä tiukka paikka. Toivottavasti saadaan vaalivuodelle nykyistä mukavampi raami. Täytyy kysyä miten samassa rakennuksessa toimivan Porolahden hammashoitolan kohdalla toimitaan -> onko sos.ter. -puolella tällaiset saatu raamiin, vai onko nousu sillä puolella niin pieni, että kukaan ei edes huomaa…

Kirjaston uusi vuokra on 6 900 euroa/kk eli 17,34 euroa/htm2/kk.

Tietääkö joku, mikä on normaali neliöhinta tämänkokoiselle kiinteistölle? Toki julkisessa käytössä on esteettömyys ja muita vaatimuksia (korkeus jne.), jotka nostavat hintaa.

4 Lausunto talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta vuosiksi 2012 – 2016

ok. Keskustakirjasto! Ja nyt tärkeä osoitus siitä että lähikirjastoja ei olla hylkäämässä Keskustakirjaston vuoksi! Valtuusto on kehoittanut lautakuntaa “valmistelemaan kirjastoverkon kehittämissuunnitelmat niin, että lähikirjastojen neliömäärä asukasta kohti ei kasva.”:

Asukasluvun nousun myötä lähikirjastojen pinta-ala asukasta kohti ilman kirjastoverkon kehittämistä vähenisi 0,058 m2:iin ja väestöennustuskauden loppuun, vuoteen 2020 mennessä 0,057 m2:iin.

Kaupunginkirjaston tilahanke-ehdotuksen muutosvaikutus lähikirjastojen tiloihin vuoteen 2016 mennessä merkitsee yhteensä 1635 hum2:n pinta-alan lisäystä. Pinta-ala asukasta kohti ei kasva, vaan pienenee 60,9 m2:iin 1000 asukasta kohti.

Hyvä. Lähikirjastot ja keskustakirjastot eivät taistele toisiaan vastaan vaan molempia tarvitaan ja molempia kehitetään!

KULTTUURIJOHTAJA

1 Kaupunginhallituksen päätöksiä

Kaupunginhallitus on myöntänyt Svenska Teaternille 2,5m€ lainan peruskorjauksia varten.

2 Lausunto Taidetta ikä kaikki -selvityksen toimenpide-ehdotuksista

ok. Erittäin positiivista kehitystä on kulttuurikeskuksen ja sosiaaliviraston yhteinen kulttuurisuunnittelija. Ehkä näitä hallinnollisia Berliinin muureja voidaan hitaasti madaltaa.

3 Lausunto valtuustoaloitteesta senioripalveluoppaan tekemiseksi

ok.

4 Musik och kulturskolan Sandelsin anomus taiteen perusopetuksen musiikin sekä tanssin ja teatteritaiteen yleisen oppimäärän mukaisten opetussuunnitelmien vahvistamisesta

ok.

5 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok. Olisin mieluusti myöntänyt avustusta Race Horselle, mutta valitettavasti voimme tukea vain matkakustannuksia, jotka ko. hanke sai jo toisaalta. Olkaa tarkkana kun haette näitä kv-rahoja!

6 Kohdeavustusten myöntäminen, 3. jako

ok. Voi olla että joudun jääväämään itseni tästä. Täytyy selvittää. (Olen Perinnearkku ry:n perustajajäsen ja entinen pj. Hakevat rahaa konserttisarjaan ja olen itse siellä vielä keikallakin. Oma lehmä on hiukan liian lähellä.)

7 Lastenkulttuurikeskus Musikantit -yhteisön toiminta-avustushakemus vuodelle 2011

ok.

kklk 2/2011 15.2.2011

Huomenna on kevään toinen lautakunta. Aika normilista.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Kaupunginkirjaston tilinpäätös vuodelta 2010

ok.

Kaupunginkirjaston toimintatuotot vuonna 2010 olivat 3 529 602 euroa ja toimintakulut 36 167 746 euroa. Toimintakate oli – 32 638 144 euroa, käyttöomaisuuden poistoja kertyi 1 229 774 euroa ja tilikauden tulos oli -33 867 918 euroa. Asukasta kohden käyttömenot olivat 61,44 euroa (61,29 euroa vuonna 2009) ja tulot 6,00 euroa (5,14 euroa vuonna 2009).

Kaupunginkirjastolle vahvistettiin vuonna 2010 kaksi sitovaa tavoitetta, joista toinen ylitettiin ja toinen alitettiin. Kirjastot olivat vuonna 2010 auki yleisölle yhteensä 94 304 tuntia, kun asetettu tavoite oli 84 250. Käyntejä (kirjastokäyntejä ja verkkokäyntejä) kertyi 13 252 592. Kirjastokäyntejä oli 6,4 miljoonaa ja verkkokäyntejä 6,8 miljoonaa. Vuonna 2010 neljä ahkerasti käytettyä kirjastoa oli korjausten vuoksi suljettuina, mikä osaltaan vaikutti kirjastokäyntien määrään.

Lainoja kertyi 9 174 389 kappaletta. Lainaus laski edellisvuodesta 1,2% ja jäi 126 000 lainaa alle tavoitteen.

Jossain kohdassa täytyy kysyä, miksei kirjaston osoitetiedot päivitys Postin osoitemuutoksen kautta?

KULTTUURIJOHTAJA

2 Kulttuurikeskuksen toimintakertomus 2010

ok.

3 Kulttuurikeskuksen vuoden 2010 tilinpäätös

ok.

Joko tässä kohdassa (tai Metassa) olisi varmaan hyvä paikka kysäistä Espan lavan ensi kesästä. Tuttu muusikko lähetti sähköpostia, että Savoy ei tänä kesänä korvaa Espan lavan esiintyjille edes kuluja. Aiemmin sieltä on saanut ”bensarahaa” pari sataa euroa per keikka.

En oikein ymmärrä, miten tällainen linjaus edistää kaupungin strategiaa. Espan lavahan on kesäisen Helsingin upein paikka, jonka ohjelmistoa tulisi nimenomaan kehittää ammattimaisemmaksi. Nyt sinne ei kyllä vahingossakaan ammattilaiset/puoli-ammattilaiset eksy keikalle.

Nyt kun Savoy ilmeisesti saa lisää rahoitusta, voisi tämän budjetillisesti pienen, mutta tavallaan merkittävän linjauksen kääntää takaisin.

4 Raportti kohde-, lähikulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitetuista avustuksista 2010

ok. Tää on tärkeä juttu! Lukekaa lyhyt rappari (pdf)!

5 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

6 Kohdeavustusten myöntäminen, 2.jako

ok. Ihan mahtavaa että Alppipuiston kesä tulee taas!

7 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

ok.

Aion keskustella Kansallisteatterin kiertuenäyttämöään varten hakemasta rahasta. Ensinnäkin summa, vaikkakin pieni (30 000€) Kansallisteatterin mittakaavassa, on ehdotetuista kehittämishankkeista suurin. Onko todella niin, että Kansallisteatterilla ei ole muuten varaa tähän? KT on vähän outo lintu näiden toimijoiden joukossa.

Raha menee sinällään hyvään tarkoitukseen:

Sopimuksen pohjalta Suomen Kansallisteatterin uusi Kiertuenäyttämö sitoutuisi tuottamaan esityksiä muun muassa helsinkiläisille terveydenhuollon ja sosiaalityön yksiköille, vankeinhoidon yksiköille, vanhusten palvelutaloille, omaishoitajille. Tavoitteena on korkeatasoisten teatteriesitysten vieminen sellaisille ihmisille, joiden muuten on vaikeaa tai mahdotonta päästä esittävän taiteen esitysten äärelle. Kiertueita toteutetaan esimerkiksi hoitolaitoksissa, asumisyksiköissä ja vankiloissa.

Ongelma tässä on se, että tuki kohdistuu vain yhteen toimijaan, jolle synnytämme ”monopolin”.

Jos KT voi myydä esityksiään laitoksiin vaikkapa satasella, ei kukaan muu kykene ilman tukea kilpailemaan sen kanssa (/tuottamaan taidetta laitoksiin). Olisi erittäin toivottavaa, että saisimme Suomeen muitakin ”hoitolaitosteattereita” (heh) kuin vain Kansallisteatterin.

Nyt tarjotussa mallissa KT saa lisäksi määritellä esitystensä ”hinnan” vapasti. Saako Helsinki 30 000€:llaan 30, 60 vai 15 esitystä?

Jos tuki annettaisiin KT:n sijaan hoitolaitoksille, synnyttäisimme subventoidun markkinapaikan, jolla kuka tahansa, ei vain KT, voisi tarjota laitoksiin niihin soveltuvaa teatteritaidetta.

Jos lupaisimme esimerkiksi korvata hoitolaitoksille esim. 50% esityksen kustannuksista syntyisi lisäksi markkinat, joilla ”nälkäisempi” uusi toimija voisi hinnoitella itsensä edullisemmaksi ja saada näin enemmän keikkoja. Vastaavasti taas nimitekijä, jolla on enemmän kysyntää voisi saada nimelleen/laadulleen myös rahallista vastinetta.

Mielestäni olisi joka tapauksessa terveempää, että ”taidetta” ostavalla taholle syntyisi realistinen kuva esityksen kustannuksista. Kahden näyttelijän ja teknikon pienikin näytelmä maksaa ”oikeasti” lähemmäs tuhat euroa. Jos myymme taidetta satasella, sillä on pitkällä tähtäimellä koko taiteen arvoa ja arvostusta alentava vaikutus.

8 Älynväläyksiä Kolmen pennin ooppera -produktion anomus

ok.

9 Lähiöteatterin oikaisuvaatimus

ok.

10 Pihlajamäki goes Blues -festivaalin oikaisuvaatimus

ok.

kklk 1/2011 25.1.

Kevään ensimmäinen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokous on tiistaina. Esityslista löytyy täältä

Kokous järjestetään tällä kertaa Hernesaaressa ”Henry Fordin talossa”, jonka tanssin talo -työryhmä haluaisi käyttöönsä. Hanke on mielestäni ehdottoman kannatettava ja on mainiota että kulttuurilautakunta pääsee tutustumaan tiloihin jo tässä vaiheessa! Ko. rakennus löytyy myös kulttuuristrategian luonnoksesta. Blogannen tönöstä vielä erikseen lähitulevaisuudessa.

Kokouksessa keskusteltaneen myös isosta G:stä. Siitäkin blogannen erikseen jahka saan jotain tolkkua osittain tyystin ristiriitaisista ajatuksistani.

Listalla on tällä kertaa lähinnä rutiinijuttuja ja päästään nopeasti kotiin. (Tai minä menen itse asiassa kokouksesta suoraan Oopperaan. Pitkästä aikaa, ihanaa.)

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Kaupunginkirjaston selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista vuonna 2010

ok. Kirjasto jäi hiukan (144 120) käyntiä alle sitovan tavoitteensa, joka oli 13,4 miljoonaa käyntiä. Perusteluksi esitetään se, että Kallion, Kannelmäe, Käpylän ja Oulunkylän kirjastot olivat suljettuina osan vuotta, yhteensä 371 sulkpäivää.

3 Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeet

ok.

KULTTUURIJOHTAJA

1 Kaupunginhallituksen päätöksiä

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 13.12.2010 päättänyt merkitä
tiedoksi kulttuuristrategian valmistelutilanteen.

Samalla kaupunginhallitus toteaa, että kulttuuristrategian
jatkovalmistelussa on erityisesti paneuduttava strategian
kustannusvaikutuksiin sekä pyrittävä priorisoimaan eri toimenpiteet ja
esitetyt uudet hankkeet.

Lisäksi kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa
pidetään eri sidosryhmät mukana.

ok. Omasta mielestänikin kulttuuristrategia oli vielä selvästi liian ”toiveiden säkki” -tyyppinen. Pitää priorisoida. Pitää katsoa, mihin on varaan. Ainakin jossain määrin. Tätä keskustelua tosin nyt hallinnee Guggenheim. Ärsyttävää.

2 Kulttuurikeskuksen vuoden 2011 talouden käyttösuunnitelma

ok.

Kulttuurikeskuksen käyttötalousarvion menot on vahvistettu 12 717 000
euroksi, jossa on vähennystä vuoteen 2010 verrattuna 234 000 euroa.
Tulot on budjetoitu 1 164 000 euroksi, mikä on sama kuin
edellisvuonna. Tulotavoitteen toteutuminen on koko ajan
haasteellisempaa, kun määrärahat vähenevät.

Näinpä. Jostain taskusta kuitenkin löytyi 1,25 miljoonaa amerikkalaisille konsulteille… Kokonaisvähennys viime vuodesta on noin 400 000€. Loput otetaan avustuksista.

Jos jostain voi edes vähän iloita ja kokea jollain tavalla vaikuttaneensa niin tästä:

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaettavaksi varattu määräraha 2 147 568 euroa, sisältyy talousarviokohtaan 4 17 03, avustukset yhteisöille. Määräraha kasvoi sisäisten siirtojen seurauksena 172 401 euroa. Taiteilijoiden henkilökohtaisia määrärahoja, kohdeavustuksia, kehittämishankkeita, lähikulttuuriavustuksia sekä kulttuuri – ja taideyhteisöjen tukea on lisätty.

Tänä vuonna jaamme viime vuotta enemmän esim. kohde- ja lähikulttuuriavustuksia, jotka vaikuttavat suoraan siihen millaista kulttuuria Helsingissä on mahdollista harjoittaa. Kiva.

Tämän vuoden säästöt, jotka valmisteltaneen touko-kesäkuussa tulevat olemaan todella ikäviä. Minun mielestäni pitää lähteä etsimään toiminnallisia ja rakenteellisia säästöjä. Sanomista tulee ja vahvaa vastustusta. Ei kiva.

Tämän valtuustokauden lopussa 2012 kulttuurilautakunta jakaa kulttuurille todennäköisesti noin 1,6 miljoonaa euroa vähemmän per vuosi kuin 2008. Kun huomioon otetaan vielä jatkuvasti indeksissä nousevat palkka- ja vuokrakulut, niin säästöprosentti on rajusti kovempi kuin ”näkyvä” 1,5%. Todellisuudessa osaan toiminnoista kohdistuu jopa kymmenien prosenttien paineita.

Tällaisessa kulttuuri-ilmapiirissä, jossa kuntalaisten lähelle tulevasta kulttuurista joudutaan jatkuvasti säästämään, on minun vaikea uusia taidepytinkejä hyväksyä. Mutta tällasta tää on. Eikä tähän kokonaisuuteen oikein lautakuntatasolla voi tämän enempää vaikuttaa.

3 Stoan johtajan sijaisen valinta

ok. Ehdotuksen mukaisesti varmaankin valitsemme Tuula Yrjö-Koskisen.

Tässä kohdassa varmaankin lautakunnan jäsen Risto Kolanen tulee esittämään kysymyksen, miksei hakijoista ei ole tehty vertailua, jota lautakunta on useasti vastaavissa hakutilanteissa toivonut. Ihmettelen itsekin. Ei luulisi olevan mahdotonta.

4 Lausunto Helsingin kaupungin hankintastrategiasta

ok. Minun mielestäni nuo julkisten kilpailutussäännöt ovat yhäkin liian tiukat ja kilpailutuksen alaraja liian matalalla.

5 Lausunto Harakan suojelualueiden päivitetystä hoito- ja käyttösuunnitelmasta 2010-2019

ok.

6 Lausunto Käsityöpajan toiminnan turvaamisesta

ok.

7 Raportteja kulttuuripolitiikan osaston vuoden 2010 erillishankkeista

ok. Neljä raporttia viime vuoden erityishankkeista: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, elokuvakasvatus, Ranskalainen syksy Helsingissä ja Alppipuiston kesä.

Erinomaisia hankkeita, hyvät rapparit. Pientä palautetta täytyy yhä antaa:
– Miksei nämä raportit ole samantien verkossa? Kulke on näemmä laittanut ”Julkaisuja”-kohtaan aiempaa enemmän raportteja, mutta nämäkin olisi ihan hyvin voinut paiskata saman tien nettiin. Olen aiheesta aiemminkin kuumotellut ja mukava huomata, että nyt sieltä löytyy aiempaa enemmän tietoa. Pitäisi löytyä enemmänkin. Lähtökohtaisestihan kaikki julkinen tieto on julkista eikä salaista.
– Raporttien kustannuslaskelmat eivät ole vertailukelpoisia. Niissä on laskettu kuluiksi erilaisia asioita ja useimmiten Kulken oman henkilökunnan käyttämälle ajalle ei ole laskettu edes arviosummaa. Vähän hankala arvioida vaikuttavuutta ja ”suhteellista tehokkuutta”.

8 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

9 Kohdeavustusten myöntäminen, 1.jako

Tässä on muutamia kohtia, joista täytyy kysellä.

Walkabout-työryhmälle ei ehdoteta lainkaan tukea koska ”kyseessä ei ole uusi esittävän taiteen produktio”. Hakemustekstin perusteella väittäisin kuitenkin että kyseessä on nimenomaan erittäin uusi esittävän taiteen produktio – niin uusi, että sille ei ole oikein vielä edes karsinaa. Kyseessä on jonkinsorttinen peleihin liittyvä juttu. Liekö larppaajat asialla. Täytyy kysyä. Mieluusti hiukan tukisin.

Ruuskanen-Railio -työryhmälle ei ehdoteta avustusta koska avustuksia ei myönnetä yksittäisiin konsertteihin. Mutta kun hakemuksen mukaan kyseessä on viiden konsertin sarja. Täytyy kysyä. Mieluusti tukisin korkeatasoista musiikkia.

Etno-Espalle tukea ehdotetaan tälle vuodelle 10 000€, vaikka viime vuonna tuki oli 15 000€. Tästä täytyy kysyä, Etno-Espa tekee hienoa duunia enkä jotenkin jaksa uskoa, että rahaa olisi liikaa ollut viimekään vuonna. Viime vuonna konsertteja oli yhteensä 18 kappaletta. Tuki siis noin 830€ per konsertti, joissa Espalla jokaisessa satoja katsojia, niin turisteja kuin aborginaalejakin. Muistuttaisin blogin lukijoita siitä että HKO:n konsertteja tuetaan tänä vuonna 157,2€ per kuulija (eli 175 789€ per konsertti).

Oma pääsiäisen viettoni alkaa näemmä heti loppiaisen jälkeen: Ristin tien tuki ry, eli Via Cruciksen taustajoukot (ev.lut seurakunta) hakee 15 000 Euroa. Ehdotus on 10 000€. Aion ehdottaa kyseisen tuen poistoa kokonaan. Kaksi perustelua:
– Hankkeen kokonaisbudjetti on joka tapauksessa 164 500€. Kaupungin tukea on vaikea nähdä ”siemenrahana”, joka mahdollistaa tapahtuman.
– Hanke on seurakunnan. Mielestäni kaupungin ei pidä tukea uskonnollisten yhdistysten uskonnollisia juhlia. Ainakaan kulttuurirahoista. Mitäs jos Islam-seurakunta haluaa järjestää Ashura-pyhiinvaellus -marssin halki Helsingin? Tukisimmeko sitäkin?

Olen tehnyt vastaavan vastaehdotuksen jo kahtena aiempanakin vuonna. Olen tainnut jäädä tappiolle. Mukava jokavuotinen ateistinen rituaali joka tapauksessa.

10 Susanne Koskimäen kansainvälisen hankkeen oikaisuvaatimus

Varmaan ok, mutta ei tästä Kulke tyylipisteitä saa. Susanne Koskimäelle oli lähetetty väärät perustelut hakemuksen hylkäämiselle, josta tietenkin seurasi se, että Koskimäki teki valituksen. Josta seurasi se, että nyt Kulke lähettää uudet, ehommat perustelut hylkäykselle.

Plääh.

Jos kansainvälisiin hankkeisiin olisi käyttää vaikkapa 500 000 Euroa vuodessa olisivat residenssimatkat varmastikin tuen piirissä. Nyt ei ole kuin 75 000€.

12 Muut mahdolliset asiat

Riippuen siitä onko kokous jo venynyt liikaa ajattelin kysäistä ensi vuoden säästöjen valmistelusta Kulkessa. Viime vuonna saimme vain epämääräisen summan eikä juurikaan selvityksiä siitä, mistä raha otetaan. Kirjaston kohdalla prosessi oli paljon laadukkaampi. Haluaisin, että lautakunta voisi käydä vaikka jo helmikuun kokouksessa kunnollisen lähetekeskustelun ja sitten myöhemmin keväällä meille tuotaisiin vaihtoehtoja, joista voisimme valita. Ei vain ”ota tai jätä” -tyyppistä könttää.

kklk 11/2011 14.12.

Vuoden viimeinen kulttuuri- ja kirjastolautakunta on ensi tiistaina. Listalla on aika paljon asiaa.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 4.ennuste

ok.

Vuoden 2010 tammi – marraskuun kumulatiivinen lainaus oli 8 462 956 lainaa, mikä on 121 080 lainaa (-1,4 %) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Kirjastokäyntejä oli 5 975 531 tammi – marraskuussa, mikä merkitsee 71 151 (-1,2 %) kävijää vähemmän kuin tammi – marraskuussa 2009. Verkkokäyntejä on kertynyt 6,29 miljoonaa (6,39 milj. vuonna 2009). Aukiolotuntikertymä marraskuun 2010 lopussa oli 86 389 (85 565 tuntia 2009).
—
Lainoja on ennustettu kertyvän 9,1 miljoonaa, kun tavoite on 9,3 miljoonaa.

Ajattelin kysäistä näkyykö Spotifyn tulo markkinoille noissa luvuissa. Ja miten ylipäätään Spotify on vaikuttanut musiikkikirjastojen / musiikkiosastojen lainamääriin ja käyttöasteeseen.

3 Kaupunginkirjaston vuoden 2011 käyttösuunnitelma

ok.

Ensi vuonna aineistomäärärahat laskevat 5,27 eurosta 5,15 euroon per kuntalainen. Kirjaston kustannusten työvoimavaltaisuus (yli 60%) on aina hyvä pitää mielessä myös. Itse aineistoon rahoista kuluu vain n. 8,5%. Aion kysyä ainakin että kuinka paljon aineistomäärärahoista on vielä mahdollista säästä ennenkuin kirjaston toiminallisuus alkaa kärsiä pahasti.

Jos ei enää tämä lautakunta, niin ainakin seuraavaa tulee takuulla palaamaan kirjaston palveluverkko-kysymyksen äärelle, jos budjettiraami supistuu nykyisestä. Seuraavat kunnallisvaalit ovat lähipalveluvaalit.

Käyntitavoitetta
on vuoteen 2010 verrattuna nostettu 13,4 miljoonasta 13,6 miljoonaan.
Kirjastokäyntejä on laskettu kertyvän 6,6 miljoonaa (6,6 milj. vuonna
2010) ja verkkokäyntejä 7,0 miljoonaa (6,8 milj. vuonna 2010).

Liekö tavoitteen asettelu realistinen, jos verkkokävijöiden määrä on tänä vuonna laskenut?

4 Vuoden 2011 investointimäärärahojen ylitys

ok. Johtuu vuodelta 2010 hankintaoikaisuvaatimuksen vuoksi siirtyneestä hankinnasta.

5 Teknovisio Oy:n hankintaoikaisuvaatimus

ok.

6 Oikaisuvaatimus koskien Kallion kirjaston kirjastonjohtajan avoimen tehtävän määräaikaisen hoitajan ottamista

ok.

7 Kallion kirjastonjohtajan toimeen ottaminen

ok.

8 Esitys kaupunginhallitukselle kaupunginkirjaston vuoden 2011 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta

ok. Käyttämättä jäänyttä rahaa vuodelta 2010 vuodelle 2011.

KULTTUURIJOHTAJA

1 Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksiä

Tässä varmaankin kuulemme myös uutisia kaupunginhallituksen kulttuuristrategiailtakoulusta. Toivottavasti hyvä sellaisia.

2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 4. ennuste sekä esitykset toimintakatteen muutoksesta ja investointihankkeiden määrärahan siirrosta

ok.

Nettobudjetoidun Savoy-yksikön toimintakatteeksi vuodelle 2010 talousarviossa on vahvistettu –800 000 euroa. Menot ovat 1 338 000 ja tulot 538 000 euroa. Savoy-yksikön toteutuma 30.11.2010 mennessä on katteen osalta – 822 500 euroa, toteutumisprosentti on 102,8. On ilmeistä, että vuonna 2010 Savoyn tulotavoitetta ei saavuteta ja menot ylittävät budjetoidut luvut. Tällä hetkellä arvioidaan, että tulotavoitteesta jäädään noin 8 000 euroa ja menot ylittyvät 59 000 eurolla.

—

Edellä esitettyyn viitaten Kulttuurikeskus ehdottaa, että lautakunta esittäisi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Savoyyksikön uudeksi toimintakatteeksi –867 000 euroa talousarviossa hyväksytyn -800 000 euron sijaan.

En ole varma meneekö tämä hakemus läpi raamikurista. Voi kai sitä ehdottaa. Mikä on sitten vaihtoehto, jos se ei mene läpi? Mistä tuo 67k€ otetaan?

3 Stoan kahvilan liikehuoneiston vuokrasopimuksen jatkaminen

ok.

4 Stoan musiikkisalin tanssin harjoitusvuokrien vahvistaminen

ok. Politiikkaa harrastamalla voi vaikuttaa! Tää on ihan loistojuttu ja tavallaan viime keväisen ”Tanssin Stoa” -aloitteeni satoa.

5 Lausunto vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmasta

Lausunto on oikean suuntainen eli suhtautuu kielteisisti jyrkimpiin ehdotuksiin. Aion ehdottaa vielä jotain tarkennusta sponsorisopimuskohtaan. Tyyliin:

Sponsoritulot ovat merkittävä osa monien Helsingin tukemien kulttuuritapahtumien rahoitusta. Jos ehdottomaan alkoholisponsorointikieltoon päädytään, on mahdolliset kustannusnousut korvattava hallintokunnille.

Tällä viittaa esim. siihen että Alppipuiston kesä -tapahtumasarjaa sponsoroi Laitila. Ja ilman Laitilan sponssia tapahtumasarja jää toteuttamatta. Todella ärsyttävää että ensin vuosikausia kannustetaan omaan varainhankintaan ja sitten kun Kulke onnistuu siinä, niin matto vetäistään jalkojen alta.

Yleisestikin monet selvityksen ehdotuksista ovat jokseenkin epäilyttävää kaksinaismoralismia.

6 Harakan saaren taiteilijatalon työtilojen uudet sopimukset 2011

Listatekstistä:

”Hakuajan loppuun mennessä tuli 54 hakemusta, jotka jakautuivat taidealoittain seuraavasti: kuvataide 28, taideteollisuus 9, muu 7, valokuva 5 ja mediataide 3. Lista hakijoista on liitteenä. Entisistä 30 vuokralaisesta 28 haki vanhaa huonettaan.

Vanhat hakijat ovat etusijalla ehdotuksessa. Uusiksi vuokralaisiksi ehdotetaan seuraavia: Rafael Wardi, kuvataiteilija ja Iiris Hälli, kuvataiteilija. Molemmat ovat aikaisemmin olleet alivuokralaisia saarella ja tuntevat hyvin saaren olosuhteet”

Eli 24 uutta hakijaa jäi ”rannalle ruikuttamaan”. Ja ”uudet” vuokralaisetkin ovat itseasiassa ”vanhoja alivuokralaisia”. Arvostan Harakan saaren taiteilijayhteisöä todella paljon ja siellä pitää ehdottomasti jatkua taiteilijatoimintaa. Mutta sitten tässä on tämä toinen puoli:

”Harakan työtilojen ja kahden huoneiston vuokratulot ovat 62 046 euroa vuonna 2011 ja tilakeskukselle maksettava vuokra 117 210 euroa, sisältäen myös tilat, joita ei vuokrata ulos (tekniset tilat, käytävät, ullakko, varastotilat jne).”

Tämä tarkoittaa siis sitä, jos/kun vuokralaiset pysyvät samoina vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, että tuemme samoja 30:ä taiteilijaa 55164€ per vuosi, eli 1839€ per taiteilija per vuosi.

Kuvataiteelle meillä on varaa jakaa taideapurahoja vain joka kolmas vuosi ja niiden summat pyörivät siinä 3000€ kieppeillä. Eli efektiivisesti me annamme näille 30:lle harakkalaisille joka kolmas vuosi 5516€ apurahan.

Ja täähän on tavallaan tietysti ihan ok! ”Täyttä vuokraa” olisi vain harvalla varaa maksaa. Mutta minua vähän arveluttaa se, että toi porukka säilyy täysin samana jopa vuosikymmeniä.

Eikö kukaan muu kaupungissamme ansaitse vastaavaa työtilasubventiota? Hakemuksia tuli kuitenkin 54, eli kysyntää olisi.

En tiedä, mutta voisin kuvitella, että työtilapuutteen riivatessa tämä saattaa herättää hiukan närää esim. nuorten taiteilijoiden keskuudessa. Onko näin?

Itseäni tuo sisäänrakennettu staattisuuskin hiukan pelottaa. Pysyykö toiminta elävänä, jos joukkoon ei tule lainkaan ”uutta verta” vuosikausiin, jopa vuosikymmeniin? Onko 1980-luvun vetreä valtaajajoukko 2020-luvulla kuvataiteilijoiden ulkomuseo?

Se mitä tässä pohdin on, että voitaisiinko luoda jokin sellainen järjestelmä, jossa vaikkapa joka kolmas vuosi työtilan saarella haluavista nykyisistä käyttäjistä arvottaisiin kolmasosa (10 kpl) pois. Eli 2/3 säilyisi samana.

Nuo kymmenen vapautuvaa tilaa sitten jaettaisiin vaikka siten, että
– 5 arvottaisiin yleiset valintakriteerit (ammattitaiteilija tjms.) täyttävien hakijoiden kesken
– 5 arvottaisiin nuorille alle 35-vuotiaille taiteilijoille

Ja vuokrakausi olisi siis esim. se kolme vuotta. Tuohon ”nuori taiteilija” -juttuunhan voisi yhdistää vaikka ”täyden ilmaisuudenkin”. Eli ikäänkuin kaupungin ”nuori taiteilija” -stipendiaatteja 5 kpl!

Näin Harakassa säilyisi sekä staattisesti veteraaneja että pakka sekoittuisi ja uusiutuisi säännöllisesti.

Perustelu tälle vaatimukselle on mielestäni ymmärrettävä: julkinen tuki on melko suurta. Minun vaikea paheksua 500 000€ tukea 1300:lle golfarille Talissa, jos samaan aikaan puolustan 55000€ ikuista tukea 30:lle taiteilijalle Harakassa. Molemmat kun ovat suljettuja klubeja.

Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että kaupunki ottaa tuen pois ja vuokrat kaksinkertaistuvat. Silloin saa vuokralaisena olla ihan just kuka haluaa. Sehän on ihan ok. Mutta ei tämäkään ole kovin hyvä vaihtoehto. Silloin työtilojen vuokrat taas nousisivat taiteilijoille kohtuuttomiksi. On mielestäni hyvä kysymys myös ovatko kaikki taiteilijat maksukyvyn suhteen samalla viivalla? Tarvitseeko Wardi yhtä kipeästi tuettua tilaa kuin joku muu?

Vähimmäisvaatimus voisi olla, että alivuokralaisten pitäminen kiellettäisiin ja mahdolliset vapautuvat työtilat laitetaan avoimeen hakuun. Lisäksi mielestäni tuki on sen verran suurta, että kaupunki voisi vaatia että tilat ovat todella aktiivikäytössä. Eli jos subventoitua tilaa käytetään esim. vain varastona, niin silloin vuokralainen voitaisin vaihtaa.

Tää on tällaista aidosti keskeneräistä pohdintaa ja kuulen mieluusti mielipiteitä suuntaan ja toiseen.

7 Tanssin perusopetukseen suunnattu tuki

ok. Saatiin tanssin perusopetukseen lisää rahaa budjettiväännön kautta. Kokoomus koukkasi tanssikouluyrittäjien tueksi. Mikäpä siinä. Hyvään käyttöön menee ja vähän enemmän kuin oli alunperin tarkoitus.

8 Luokkatilojen iltakäyttöön varattujen määrärahojen jakaminen

ok.

9 Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset vuodelle 2011 sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaettavissa olevien varojen kohdentaminen

ok. Päätös julkinen 15.12.

10 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

11 Kohdeavustusten myöntäminen, 10. jako

ok. Mites näitä on tässä haussa näin vähän? Onko taiteilijat jo joululomalla?

12 Vuoden 2010 kulttuuriteko -palkinnon myöntäminen

Valitsemme vuoden kulttuuritekon -palkinnon saajan. Viime vuonna palkittiin Suvilahden graffa-aita. Vapaata keskustelua. Täytyypä yrittää löytää suosikkeja etukäteen.

Palkinnon saaja julkistetaan tammikuussa.

13 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avustuspäätösten delegointi

Kohdassa 11. käytettäviä rahoja jäi vähän käyttämättä ja lautakunta delegoi jako-oikeuden suoraan Marianna Kajantielle kun emme enää tänä vuonna kokousta.

14 Kohdeluonteisten avustusten jakoperiaatteiden hyväksyminen

ok. Täytyy kysyä onko tässä muutosta edelliseen vuoteen. Kohdeavustuksien kohdalla muistaakseni oli viime vuonna, että tukea voi saada konserttisarjoihin. Nyt sitä mainintaa ei näy.

15 msonic Oy:n hankintaoikaisuvaatimus koskien Savoy-teatterin salikaiutinjärjestelmän hankintaa

ok. Tää on juuri se kysymys, josta viime lautakunnassa kysyin. Arvelin näemmä oikein, että frontfillien poisjääminen ei ollut vain moka. No, ilmeisesti tämä ei kuitenkaan muuta lopputulosta.

amsterdamin kirjasto

Kuten kaikki tätä blogia lukevat varmaankin tietävät, yritetään Helsinkiin saada aikaiseksi vuoteen 2017 mennessä uusi ja uljas keskustakirjasto, ”tietojen, taitojen ja tarinoiden talo”. (Tsekatkaa noilta sivuilta ainakin todella kuumottava promovideo.)

Kannatan hanketta jyrkästi. Kaupungin keskustaan pitää saada julkinen, pääosin epäkaupallinen tila; kohtaamispaikka, jossa tarjoillaan sivistystä kaljan sijaan. Kirjaston käsite on jossain määrin hämäävä; tulevaisuuden kirjasto on lainattavia fyysisiä objekteja sisältävän paikan lisäksi myös paljon muuta – yhteinen olohuone, jossa kävijät voivat tyydyttää tiedonjanoaan tai muita sivistyksellisiä tarpeitaan asiantuntijoiden avustuksella.

Helsingin keskustakirjasto on samalla myös koko Suomen kirjastolaitoksen näyteikkuna – hanke on mielestäni kansallinen, ei vain Helsingin.

Maailmalla ehkä kiinnostavin esimerkki ”tulevaisuuden kirjastosta” on Amsterdamin vuonna 2007 avattu pääkirjasto.

Luvut ovat massiivisia:

The new Central Library will annually have contact at least 2.5 million times with visitors looking for information, culture, communication and education. million visitors per year, on average 7,000 per day, indicates the importance Amsterdam Public Library has for the city and the region.

– 200 staff members
– 84 opening hours per week: 7 days per week, 12 hours per day from 10am until 10pm
– 1375 seats in both large and small scale spaces
– quick-reference counter with expert advisors
– 50 multimedia workplaces
– 110 catalogue terminals
– 26 lending machines
– print and photocopying facilities
– Pin and Chip payment possible
– Education room for 50 participants
– Accessible by train, bus, tram, metro, car and bike
– 28.000 m2
– 1,000+ seats (600 with PCs/internet/MS Office)
– 270 seats in the Library Theatre
– 6 Meeting Rooms (space for 25-75 participants)
– Meeting places (Foyer, Restaurant, 2 reading cafes)
– http://www.oba.nl = online 24/7
– 1.200 parking places
– 2.000 secure bike racks

Miltä siellä sitten näytti ja tuntui?

Ihan mahtavalta. Tahtoo tällaisen meillekin!

Keskustakirjasto sijaitsee noin 500 metrin päässä Amsterdamin rautaiteasemalta, hiukan oudosti ”syrjässä”, mutta kaupungin maantieteen huomioon ottaen varmaankin keskeisimmällä mahdollisella paikalla. Kirjastossa ja sen terasseilla oli keskiviikkoiltapäivänäkin runsaasti ihmisiä ja elämää.

Aulaa, palvelutiski heti sisäänkäynnin jälkeen vasemmalla

Kirjaston vieressä on Amsterdamin konservatorio - ilmeisesti 'avoin piano' toimii. Ainakin tuo vanha hippi soitteli ihan mukavaa taustamusaa. Helsingissä keskustakirjaston vieressä olisi musiikkitalo. Toimisiko meilläkin?

Lehtivalikoima oli vaikuttava.

Lainaus- ja palautusautomatiikka vaikutti kehittyneeltä. Ilmeisesti lajitellut kirjat nousivat automaattisesti oikeisiin kerroksiin hyllytettäväksi.

Yleisöpäätteitä oli paljon (600 kpl!) ja niillä oli selvästi myös kysyntää – suurin osa vaikutti varatuilta. Yleisökoneiden lisäksi kirjastossa oli tietysti ilmainen langaton internet ja myös ”tyhjiä” työpisteitä, joissa ihmiset työskentelivät omilla koneillaan.

Pidin ylipäätään rakennuksen muotokielestä. Valoisaa.

Myös perinteistä kokoelmaa löytyi:

Kuolevan formaatin hylly.

Pieni leffateatteri

Kirjaston sisällä oli myös useampia ravintoloita: italialaistyyppinen lounasravintola ja pieni kahvila pohjakerroksesa, ylimmässä kerroksessa aivan uskomaton ”food market”… Ravintolat ovat ilmeisen toimivia yksityisyrityksiä. Helsingissäkin olisi hienoa saada katolle ravintola ja tietenkin yleinen sauna! (Tuo saunamajuri Helistön ajatus on muuten niin mahtava, että sitä pitää rummuttaa joka kerta kun kirjastoa käsitellään mm. lautakunnassa.)

Helsinkiläisessä keskustelussa keskustakirjasto ja hieno lähikirjastoverkkomme asetetaan usein vastakkain. Ilkeä keskustakirjasto syö kiltit lähikirjastot! Johtopäätös tuntuu osalla päättäjistä olevan se, että keskustakirjastoa ei pidä rakentaa.

Käynti Amsterdamin pääkirjastossa vahvisti tunnetta siitä, että vastakkainasettelu on hedelmätön ja keinotekoinen. Meidän tulee vaatia yhtäaikaisesti sekä lähipalvelutehtävän säilyttämistä että upean modernin keskustakirjaston rakentamista. Keskustakirjaston rooli on eri kuin lähikirjaston. Ilman lippulaivaa koko kirjastolaitos näivettyy. Sivistystä ei ylläpidetä tulevaisuudessa pelkällä BitTorrentilla tai näivettyneillä kirjavarastoilla, vaikka niitä olisi joka niemenmutkassa.

kklk 5/2010 18.5.

Tälläkin kertaa lista on pitkähkö. Printattuna noin 100 sivua. Löytyypi liitteineen täältä.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Lausunto talousarvioaloitteeseen Herttoniemenrannan monitoimitalon rakentamisesta

Outi Alanko-Kahiluodon aloitteeseen ihan asiallinen vastaus, jossa todetaan että Herttoniemen tuleva metrokirjasto (2015-) tulee tarjoamaan myös Herttoniemenrannalle riittävät lähikirjastopalvelut.

3 Lausunto talousarvioaloitteeseen lähikirjastojen säilyttämisestä

ok.

4 Lausunto talousarvioaloitteeseen opetus- ja sivistysmäärärahoista

ok.

5 Lausunto talousarvioaloitteeseen kirjastojen uushankinnoista

ok.

6 Vuoden 2011 talousarvioehdotus ja vuosien 2011-2013 taloussuunnitelmaehdotus sekä ehdotus investointiosaksi 2011-2015

ok. Mielenkiintoinen yksityiskohta ja hyvä esimerkki siitä miten tehokkuutta on nostettu on se, että lainaustapahtumista 57% ja palautuksista 69% tehdään nykyisin automaateilla itsepalveluna.

Aineistomääräraha laskee ensi vuonna tasolle 5,15€/asukas. Tavoite on 5,5€. Kokonaiskäyttömenot per asukas 59,55€. Laskevat hiukan, mutta viiden vuoden perspektiivillä tarkasteltaessa voidaan havaita, että kirjaston käyttömenot nousivat keskimäärin 3,6% vuodesta 2005 vuoteen 2009 (yhteensä 18%), joten aivan katastrofaalisesta tilanteesta ei voida vielä puhua.

7 Myllypuron lehtisalin tarveselvityksen hyväksyminen

ok. Myllypuron Idän Kymppi – lehtisalin tarveselvitys vaikuttaa todella hyvältä! Edukasta ja varmasti kysyntää on. Erinomaista.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Vuoden 2011 talousarvio -ja taloussuunnitelmaehdotus

Säästetään 1,3%. Ei kiva.

3 Helsingin kaupungin kulttuuristrategia (pdf) (html) Helsingin kulttuuristrategia 2012-2017,

Tärkeä. Löytyy täältä.

Kyseessä siis keskusteluluonnos. Tämän luonnoksen pohjalta järjestänemme myös Vihreille oman kulttuuristrategiatapaamisen.

Pohja vaikuttaa asialliselta, perkaan huomisen keskustelun jälkeen kulttuuristrategian tänne omaksi postikseen.

4 Lausunto talousarvioaloitteesta tilan vuokraamiseksi ruotsinkieliselle kulttuuritoiminnalle Nordsjö-Rastiksesta

ok. Ei vuokrata.

5 Lausunto talousarvioaloitteesta koskien määrärahan varaamista tanssin talolle

6 Lausunto talousarvioaloitteesta tanssioppilaitosten tukemiseksi

Kohtiin viisi ja kuusi sama vastaus:

Lautakunta päättänee:

a) siirtää lakisääteistä valtionosuutta saaville musiikkioppilaitoksille myönnetyistä varoista lautakunnan ehdottama summa vuodelle 2011, joka jaetaan tanssin perusopetusta antaville oppilaitoksille. Tuntiperusteinen tuen suuruus määritellään avustusten käsittelyn yhteydessä. Varat siirretään kompensaatiosta, jota kaupunki on maksanut musiikkioppilaitoksille valtionosuuden ulkopuolelle jääneiden oppituntien kustannuksista. Siltä osin kuin valtionosuus kattaa vuodesta 2010 lukien aiempaa laajemman määrän tunteja, kaupungin kompensaatio asteittain poistuu. Tämä ei koske lisäyksiä, joita valtio on tehnyt joillekin musiikkioppilaitoksille uuden toiminnan käynnistämiseen,

b) kehottaa avustusjaostoa kasvattamaan avustusraamin sisällä ammattimaisesti, pitkäjännitteisesti ja kunnianhimoisella taiteellisella profiililla avustettavien ns. harkinnanvarasten ryhmien avustusta ja arvioimaan mitkä ryhmät olisi syytä siirtää talousarvioavustuksista tuettaviksi,

c) valtuuttaa kulttuurikeskuksen vuokraamaan tilakeskukselta käyttönsä Stoassa sijaitsevan, nuorisoasiainkeskukselta vapautuneen 66 m2 suuruisen luokan tarvittaessa aputiloineen myöhemmin sovittavasta ajankohdasta lukien toistaiseksi (n.19 m2) (4/2010 vuokra 11,37e/m2),

d) välittää saamansa, tanssin harjoitustiloja koskevat vuokratarjoukset tanssin järjestöille tilojen vuokraamiseksi edelleen tanssitaiteilijoille,

e) seurata Tanssin talo – työryhmän toimia tanssin talon synnyttämiseksi pääkaupunkiin pitkällä tähtäimellä valtion, Helsingin kaupungin, mahdollisten ulkopuolisten rahoittajien ja tanssialan toimijoiden yhteistyönä. Tanssin alalta toimijoilta edellytetään myös ehdotusta talon hallintomallista.

, joka on ok. Aion tehdä tarkempaan tekstiin muutaman pienen muutosesityksen. Mm. mielestäni Stoan pienempi ns. musiikkisali soveltuu erinomaisesti myös esityskäyttöön, enkä oikein ymmärrä miksi se on esittelijän mielestä vain ”harjoitustila”. Siellähän on tekniikkaa, katsomorakenteet ja kaikki.

Jos ihmeempiä ei tapahdu, niin Tanssin Stoa -ehdotuksenihan meinaa sujahtaa läpi.

7 Lausunto talousarvioaloitteesta koskien eläkeläisten alennuksia kulttuuritilojen käytössä

ok.

8 Lausunto arviointikertomuksesta 2009

ok. Täytyy kysyä Harakan kohdalla taiteilijoiden vuokrien nostosta. Case Korjaamo ok.

9 20.4.2010 pöydälle pantu asia – Lausunto Kulttuuritehdas Korjaamon avustuksista

ok. Kulttuurikeskuksen näkökulmasta Korjaamo on kustannustehokas. Pelkään pahoin että tätä asiaa jankataan huomenna pitkään ja hartaasti. Saas nähä.

10 Lausunto tanssikoulu Footlightin laina-anomuksesta

ok.

11 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

12 Kohdeavustusten myöntäminen, 5.jako

ok.

13 20.4.2010 pöydälle pantu asia – Helsingin valintaan johtanut maailman designpääkaupunki 2012 -haku

ok. Mukavaa että lautakuntaakin briifataan. Vähän epämukavaa että briiffausta piti erikseen pyytää.

14 Lausunto koskien Viihdemusiikin Ystävien Seura ry:n valitusta Helsingin hallinto-oikeudelle

ok. Outoa. Toivottavasti tämä saaga päättyy tähän.

kklk 4/2010 20.4.

Tiistaina kokoustaa jälleen Kulttuurilautakuntakin. Lista on pisin tähän astisista ja sillä on paljon asiaa. Ehkä olisi syytä kokoustaa hiukan useammin.

Esityslista liitteineen löytyy kokonaisuudessaan täältä.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

ok.

3 Lausunto Maunulan työväenopiston, kirjaston ja nuorisotalon hankesuunnitelmasta

Maunulaan ollaan rakentamassa uutta kirjastorakennusta esimerkillisenä yhteishankkeea nuorisotoimen, työväenopiston ja kirjaston yhteisenä hankkeena. Sijainti nykyistä huomattavasti parempi ja nykyinen tila huono. Ainoa ongelma:

”Uuden tilan aiheuttamaa käyttötalousarvion yhteensä noin 102 200 euron menojen lisäystä vuodessa ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen talousarvioraamin puitteissa.  Jotta kaupunginkirjaston olisi mahdollista vastaanottaa Maunulan kirjaston uudet tilat, tulisi valtuuston lisätä tarvittava osuus kaupunginkirjaston käyttötalousarviokehykseen.”

Kustannusnousu johtuu sekä vuokran kohoamisesta (67 200€) että lisähenkilökunnan (35000€) tarpeesta. Asukaspohja on kuitenkin riittävä ja kirjasto sijaitsee Jokerin varrella, joten hanke ja lausunto erittäin ok. Loistavaa on se, että kolme hallintokuntaa suunnittelee taloa yhdessä. Mukava huomata myös, että kohdetta suunnitellaan lähtökohtaisesti matalaenergiarakentamisen kulmasta ja että taidehankintojen prosenttiperiaatetta noudatetaan.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2011-2013 laatimisohjeet sekä ehdotus käsittelyaikatauluksi

Kulke:
– ”Tasapuolisesti” käyttömenoihin ja avustuksiin kohdistuvat säästöt itseasiassa kohdistuvat täysin epätasapuolisesti harkinnanvaraisiin tukiin ja kohdeavustuksiin. Mielestäni säästöjä voisi kohdentaa hiukan enemmän käyttömenoihin.
– Ajattelin nostaa esille sen seikan, että jo pelkät Microsoft-lisenssit ovat vuodessa 90 000€, eli 756€/työntekijä. ”ATK:n” kokonaiskustannukset ovat 3361€ per työntekijä! Eikö tätä todellakaan voi mitenkään pienentää? Haluaisin selvityksen Kulkessa käytettävistä ohjelmistoista ja kustannusrakenteesta. Mistä nämä kulut syntyvät? Kirjasto onnistuu säästämään 13 000€ tietotekniikkamäärärahoista ensi vuodelle. Miksei Kulke? Löytyykö syy Kulken sijaan Taskesta?

”Noin 60 000 euroa on mahdollista säästää vuokramenoissa Eläintarhan huvilan ja Harakan saaren osalta edellyttäen, että Tilakeskus alentaa vuokria pääomavuokran osalta.”
—
”Avustusten puolella on tavoitteena, että koulutilojen vuokrat opetusvirastolle saadaan taiteen perusopetuksen osalta halvimmalle maksutasolle. Jos tämä toteutuu, ei vuokratukea enää tarvita ja säästön suuruus olisi reilut 100 000 euroa. ”

Toivossa on aina hyvä elää. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta tapaa Kiinteistölautakunnan 27.4. aiheen tiimoilta. Tosin se seikka, että Tilakeskuksen tuottotavoitetta ei voitane ensi vuodelle näin nopeasti laskea, estänee tämän toteutumisen. Toivottavasti valtuusto voi vaikuttaa Tilakeskuksen tuottotavoitteeseen jo vuodelle 2011.

”Lakisääteisten teattereiden ja musiikkioppilaitosten ja orkestereiden valtionosuuden ovat nousseet viimeisten kolmen vuoden aikana pelkästään teattereiden kohdalla yli 5,5, miljoonaa. Jos Helsinki vähentäisi esimerkiksi prosentilla omaa tukeaan, ei julkisen tuen kokonaismäärä laskisi, mutta avustuksia säästyisi noin 60 000 euroa. ”

Tämä on hyvä ehdotus ja itse asiassa viime vuonna tekemäni linjauksen kaltainen. ;)

Merkittävää tässä kohdassa on se, että koska kaupunginteatteri ei ole tätä nykyä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan alainen, niin se voi ”pelata eri säännöillä” kuin muut teatterit. Olisi silti mielestäni reilua, jos kaikki toimijat olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Kaupunginteatteri olisikin saatava takaisin Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan piiriin.

Kirjasto:

”Kaupunginkirjaston käyttömenojen raamiksi on vahvistettu 34 980 000 euroa, mikä on 479 000 euroa (-1,35 %) pienempi kuin vuoden 2010 talousarvio ja 847 000 euroa pienempi kuin lautakunta keväällä 2009 esitti taloussuunnitelmaksi 2011.”

Jos kukaan kuvittelee että tällaisella budjetoinnilla voidaan välttyä myös tilojen leikkaamisesta tulevaisuudessa, niin silloin ollaan tosi pahasti harhaisia. Tai sitten meillä on kattava verkosto kirjastotiloja, joissa ei ole henkilökuntaa tai aineistoa. Joko valtuuston pitää raamissaan antaa kirjastolle lisää tukea tai sitten viimeistään 2012 kirjastoja tullaan sulkemaan toivoimme me lautakuntalaiset sitä tai emme.

Raamiin päästään erityisesti seuraavilla toimenpiteillä:
– palkkamenot pienevät edelleen vuoden 2010 tasosta noin 219 000 eurolla
– tilapäisen työvoiman vuokraukseen (Seure Oy:ltä) tarkoitettua määrärahaa pienennetään noin 109 000 eurolla
– keskustakirjaston toiminnalliseen suunnitteluun tarkoitettua määrärahaa supistetaan 120 000 eurolla
– tietotekniikkamäärärahoja vähennetään 13 000 eurolla
– aineistomäärärahasta toteutetaan 1,35 %:n vähennys (noin 43 000 euroa), mikä merkitsee asukaskohtaisen aineistomäärärahan vähennystä 12 sentillä 5,15 euroon/asukas.

ok.

Maan keskiarvo vuonna 2009 aineistomäärärahoissa oli 4,77€, eli Helsinki on hiukan maan keskiarvon yläpuolella. Toisaalta taas esim. kaupunkimme monikulttuurisuus luo aivan toisenlaisia paineita kokoelmalle. Kai tämä nyt tällä kerralla on vain hyväksyttävä. Jos halutaan parempaa kirjastoa, niin silloin sitä pitää rahoittaa enemmän.

3 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

ok.

Huomasin tästä kohdasta Savoy-teatterin sitovan tavoitteen olevan korkeahko 320 tapahtumaa. Soitin Savoyn johtajalle Tapani Närhelle ja luku selittyy sillä, että se sisältää 170 tapahtumaa Espan lavalla ja 150 itse salissa. Mutta kuulemma Savoy-teatterin salissa on ”normaalivuotena” 180-220 tapahtumaa.

4 Aloite kulttuurikeskus Stoan muuttamisesta tanssilähtöiseksi taloksi

Kyseessä vastaus helmikuussa tekemääni aloitteeseen. Virkamiesten selvityksen voi lukea täältä.

Vastaus on sinällään positiivinen, mutta silti käytännössä nykymenosta kiinni pitävä.

Ehdotuksen mukainen yleiskeskustelu kannattaa ehdottomasti käydä talousarviokäsittelyä varten, mutta sen lisäksi mielestäni pitää tehdä linjapäätöksiä Stoan suhteen.

Aionkin ehdottaa, että kulttuurilautakunta päättää jo nyt muutamien seikkojen eteenpäin viemisestä. Erityisesti:
– Musiikkisalin profilointi esityskäyttöön ja erityisesti kokeilevamman ja nuorten tekijöiden tanssiteosten näyttämöksi. (Mahdollistuu kun Työväenopisto siirtää toimintaansa nuorisotoimelta Happeen muuton vuoksi vapautuviin tiloihin.) Musiikkisali, toisin kuin esittelijä väittää, ei ole liian pieni esityskäyttöön!
– Teatterisalin ja Musiikkisalin vapauttaminen harjoittelukäyttöön mm. kesäkuukausien ajaksi, jolloin talo muuten on suljettuna. Oikeesti. Talon kaikki salit ovat olleet _täysin tyhjinä_ kaikki kesät tähän asti. Miksi? No siksi, että kukaan ei vaan ole älynnyt että joku haluaa harjoitella mahdollisesti kesäisinkin. Lisäkustannukset täysin marginaaliset ja tehokkuuden nousu ilmiselvää.

Sitten lausunnossa on jotain pienempiä asioita, joista ajattelin kysyä.

– Rollo pitää ottaa pois tanssiteatteriluokituksesta (eivät enää itsekään pidä itseään tanssiteatterina).
– Haluaisin tietää onko Stoan läheltä (mm. sen takana olevasta lähes autiosta kauppakeskuksesta) selvitetty mahdollisuuksia hankkia harjoitus- tai muita tiloja.
– Haluaisin jossain vaiheessa myös teettää ulkopuolisen konsultti-selvityksen koko Kulken tuotantorakenteesta, mutta sen aika ja paikka ei ole tässä.

”Salin käyttöjakso oli tanssiesityksillä muita esityksiä pidempi, esityksineen 1,5 -2 viikkoa, koska harjoitustilojen puutteen vuoksi tanssiteoksia myös harjoitellaan pitempään näyttämöllä.”

Tämä on todella tärkeä pointti! Varsinaisen esityssalin, joka on kallis rakentaa ja ylläpitää, tehokkuus nousisi selvästi, jos sen lisäksi Helsingissä olisi, mahdollisesti Stoan hallintokokonaisuuden alla, Stoan salia vastaava harjoitussali. Harjoitussalissa olisi ainakin jonkinlainen ”demo-henkinen” ääni- ja valotekniikka, jotta viimeistelyyn tarvittavaa harjoitus- ja rakennusaikaa lopullisessa salissa voitaisiin lyhentää. Ja toisin kuin esityssalin, harjoitussalin ei tarvitse sijaita keskeisellä paikalla tai olla ”arkkitehtonisesti” korkeatasoinen. Sen perustaminen ja ylläpito on siis huomattavasti halvempaa kuin esitystilan.

”(Pientä) salia on käytetty tanssiproduktioihin melko vähän, n. 8 % esityspäivistä. Kokonsa (n.200 m2) puolesta sali soveltuu vain pienimuotoisiin tanssiesityksiin, mutta harjoitustilaksi melko hyvin. Musiikkisalin voi varustaa seinäpeilein, jotka on peitettävissä verholla.”

Musiikkisali sopii ehdottomasti tilansakin puolesta myös esityskäyttöön. Siellä on mm. nouseva katsomo, joka on myös siirrettävissä pois. Salia on käytetty mm. Jyrki Karttusen ja Tommi Kitin teoksien esittämiseen. Erityisen hyvin se soveltuu lastentanssiin ja kokeellisempien teoksien näyttömäksi.

Vaikka lava on pieni, niin pieniä ovat useat lavat myös ulkomailla:

Vilna, Arts Printig House, pieni näyttämö: 8m x 8m
Dusseldorf: Tanzhaus NRW, pieni näyttämö: 11m x 8m

Keskustellaan. Ans kattoo mitä tapahtuu.

5 Lausunto Kulttuuritehdas Korjaamo ry:n avustuksista

Vastaus löytyy täältä.

Tällä kertaa vastataan Yrjö Hakasen valtuustoaloitteeseen, jonka mukaan Kulttuurikeskuksen ”on selvitettävä, mitä toiminnan järjestäminen Kulttuuritehdas Korjaamon tiloissa maksaisi esimerkiksi Helsingin kulttuurikeskuksen omana toimintana ja paljonko kaupungille kertyisi omana tuotantona järjestettynä tällaisesta toiminnan tuloja.”

Hakasen aloitteessaan esittelemät laskelmat ovat aivan tuulesta temmattuja.

Vastaus on ok, vaikkakin olisin toivonut lukuja vielä selkeämmin esille esim. taulukkomuodossa. Nyt ne löytyvät vain tekstin seasta.

Ongelma onkin enemmän kysymyksessä. Korjaamoon liittyvässä keskustelussa puhutaan ainakin kolmesta eri asiasta yhtä aika ja päällekkäin:
1. Onko ylipäätään ok, että kaupunki tukee yksityisen ylläpitämää kulttuurikeskusta/kulttuuritoimintaa?
2. Onko Korjaamon toiminta kaupungin näkökulmasta tarpeen?
3. Onko Korjaamon toiminta kaupungin näkökulmasta kustannustehokasta?

Valtuustoaloitteen kysymys on muotoiltu siten, että vaikka siinä pyydetään vastausta vain kolmanteen kysymykseeni, niin todellisuudessa sillä yritetään ilmaista vastustava mielipide kysymyksiin yksi ja kaksi.

Omat vastaukseni:
1. Onko ylipäätään ok, että kaupunki tukee yksityisen ylläpitämää kulttuurikeskusta/kulttuuritoimintaa?

Mikään sääntö ei kiellä kaupunkia tekemästä yhteistyötä yksityisen toimijan kanssa. Kulttuuripuolellahan niitä juuri riittää! Teatterit, festivaalit, klubit, galleriat jne.

Osalle politikoista kysymys on syvästi ideologinen. Toisille vatsan väänteitä herättää se että toimijana on Yritys Oy Ab. Ja erityisesti tunnetusti rikas omistaja, jolla on kulttuuripoliittisia intohimoja. Eli kyseessä on periaatteelinen Ongelma. Toisille taas nämä lähtökohdat ovat kuin lupaus siitä että mitään hankaluuksia ei koskaan voi edes ilmetä.

Karikoitujen äärilaitojen välissä on paljon harmaata vyöhykettä, johon itse sijoitun. Minulle päätöksen tärkein perusta löytyy kysymyksien kaksi ja kolme vastauksista.

2. Onko Korjaamo tarpeen?

Mielestäni on. Sen tarjonta on ollut korkeatasoista ja sitä on voitu tarjota uudella tavalla toimivassa konseptissa. Ratikkahallit ovat loistava paikka kulttuurikeskukselle joka tapauksessa! Sen profiili on myös ollut selvästi kaupungin muusta kulttuuritarjonnasta ja kaupungin omien talojen linjoista erottuvaa. Se täydentää, ei kannibalisoi jo olemassaolevia ”markkinoita”.

3. Onko Korjaamon toiminta kustannustehokasta?

Kaupungin näkökulmasta on. Erittäin tehokasta. Lukekaa vastaus.

Poimin vastauksesta kaikki tuet ja tulot oheiseen taulukkoon:

Lisävuokra	83 304,00€
Toiminta-avustus	60 000,00€
Muu tuki	23 000,00€
Stage-festivaali	30 000,00€
Äänentoistolaitteet	48 000,00€
Kulut yhteensä	244 304,00€

Vuokra	186 000,00€
Kaupunginmuseon säästö	75 000,00€
”Tulot” yhteensä	261 000,00€

Erotus

-16 696,00€

Eli käytännössä Korjaamon toiminta on lähes kustannusneutraalia kaupungin näkökulmasta. Jos kaupunki järjestäisi toiminnan itse, olisi koko vuokrasumma sisäistä. Kaupungin kannalta voikin ajatella että me maksamme ratikkamuseon ylläpidon ja Korjaamon kulttuuritilojen vuokrat. Kaikki sisältö tapahtuu siellä sitten ”ilmaiseksi” eli muulla rahoituksella.

Korjaamon tukea voikin hyvin verrata esim. kaupungin nettobudjetoidun Savoy-yksikön vuotuiseen tukeen, joka on 800 000€. Ja se on kokonaisuudessaan todellista kulua, koska vuokratkin maksetaan ulkopuoliselle.

(Arvio kaupunginmuseon säästöstä omani, mutta todennäköisesti oikeaa kokoluokkaa. Äänentoiston hankinnasta syntyneet kulut ajattelen poistoina kymmenelle vuodelle.)

Ja järkiargumenttien lisäksi, sori vaan, Korjaamo on kyennyt yhdistämään kaupungissamme mielestäni uudella tavalla urbaania kaupunkikulttuuria, korkeakulttuuria ja leppoisaa oleskelua, joka vaan on ”mun mielestä siistii”. En kiistä etteikö tällä täysin tunneperäisellä suhtautumisella olisi myös suuri vaikutus siihen miten suhtaudun faktoihin. Minä vihdyn Korjaamolla.

6 Lausunto somalin kielen, Somalian historian ja kulttuurin opetuksen järjestämisestä suomalaisille

ok.

7 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

8 Kohdeavustusten myöntäminen, 4. jako

ok.

– Katuteatterityöpajan varmaan kannattaisi hakea ennemmin lähikulttuuriavustusta koska hanke näyttää kohdeavustuksiin liian pieneltä. Ja lisäksi työpajoja ei tueta.
– ”Vahvasti eletty” -työryhmän tuesta voisin kysyä, koska juuri seuraavassa kohdassa selvitetään ikääntyvien kulttuuripalveluja, joihin tämä hanke näyttää liittyvän.
– Oliphantin 15-vuotisjuhlahanketta ei tueta, koska se on ”Juhlaviikkojen produktio”. Muistaakseni juhlaviikkojen tuki tällaisille hankkeille vaan on usein enemmänkin mainostus- ja näkyvyysyhteistyötä kuin todellista rahallista tukea.

9 Selvityssuunnitelma ikääntyvien kulttuuripalveluista

ok. Sirkuksen ammattilais-Casena prof. Bluffo? Eikö mitään muuta toimijaa löytynyt?

10 Helsingin valintaan johtanut maailman designpääkaupunki 2012 -haku

ok.

Pyysin tätä viime kokouksessa. Hyvä että meillekin kerrotaan mitä Kulken rahoilla tehdään.

11 Infopankin verkkopalvelukilpailutus

ok.

12 Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys ry:n oikaisuvaatimus

ok. Eivät tykänneet siitä että ei annettu kaikkea haettua rahaa.

13 Via Crusis – Ristin Tien Tuki ry:n oikaisuvaatimus

ok. Eivät tykänneet siitä että ei annettu kaikkea haettua rahaa. Syyllinen on allekirjoittanut.

14 Pitkäkosken lenkkiteatteri ry:n oikaisuvaatimus

ok. Annetaankin rahaa, kun alunperin oli väärää tietoa.

16 Muut mahdolliset asiat
– KKLK tapaa 27.4. Kiinteistölautakunnan. Tarkoituksena keskustella mm. sisäisten vuokrien kipupisteistä
– Kulttuuristrategiaa valmistellaan ja kuulemislistasta keskustellaan.
– Aion tehdä ehdotuksen julistetaiteen edistämisestä Helsingissä WDC -hankkeen kautta. Käytännössä luvallisia liimailupömpeleitä eri puolille keskustaa ja esim. avoin julistesuunnittelukilpailu aiemman blogaukseni hengessä.

kklk 3/2010 16.3.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan tulevan tiistain esityslista löytyy täältä.

Listalla monia tärkeitä asioita ja kokouksesta tulee varmasti pitkä. Päällimmäisinä sekä kirjaston että kulttuurikeskuksen lausunnot palveluverkon ”kehittämisestä”.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Kaupunginkirjaston vuoden 2009 toimintakertomuksen hyväksyminen

ok.

Linkki toimintakertomukseen (pdf). Täytyy lukea vielä ajatuksella läpi – kirjasto on niin laaja kokonaisuus, että sen yleisluonteinenkin hahmottaminen vaati työtä.

3 Kulttuuri ja kirjastolautakunnan lausunto esitykseen palveluverkon kehittäminen, tilojen käytön tehostaminen ja yhteiskäyttömahdollisuudet kaupunginkirjaston osalta

Lausunto on mielestäni lähtökohtaisesti ok. (Linkki koko tekstiin.) Lähikirjastoja ei lakkauteta ja kirjasto esittää muita keinoja tilakustannusten hallitsemiseksi:

Kaupunginkirjastossa kehitetään edelleen kirjastoverkkoa seuraavien periaatteiden mukaan:

–  uusien kirjastojen perustamisen vähimmäisasukaspohja on opetusministeriön suosittelema 10 000 asukasta
–  olemassa olevaa kirjastoverkkoa ei supisteta paitsi lakkautetaan Kulosaaren kirjasto, joka on jo suljettu rakennuksessa ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi
–  kirjastotilojen käytön tehostamiseksi etsitään aktiivisesti yhteistyökumppaneita sekä selvitetään mahdollisuutta lisätä aukioloaikoja
–  selvitetään uusia toimintamalleja tutustumalla muualla Suomessa sekä ulkomailla suunniteltaviin ja toteutettuihin kirjastokonsepteihin

Ehdotus tilakustannusten hallitsemiseksi

Kirjaston toimintaa rasittaa ja kaventaa kaupungin sisäinen vuokrajärjestelmä. Vuokratilojen pitäminen teknisesti kunnossa ja ajan vaatimuksia vastaavina korottaa vuokria (esim. Töölö) niin paljon, että käytössä olevia tiloja ei voida kunnostaa toivotulla tavalla.

Toimitilojen perusparannuksista ja palvelun parantamisesta aiheutuvien muutostöiden aiheuttamat vuokrankorotukset kaventavat kaupunginkirjaston liikkumavaraa niukentuneiden resurssien kohdentamisessa (liite 6).

Nykytilannetta parantaisi huomattavasti, jos nykyistä Khs:n asettamaa 3 % pääomakorvauksen tuottotavoitetta alennettaisiin ja määriteltäisiin tuottotavoitteen suuruus toimitilan ”arvokkuuden” ja markkinoitavuuden suhteen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista toimitiloista maksettava pääomakorvaus olisi alhaisempi kuin muiden tilojen. Nykyään tuottoprosentti on sama kaikissa kohteissa. Vuokran määrään jonkin verran alentavasti vaikuttaisi myös ns. takaisinmaksuajan eli poistoajan
pidentäminen nykyisestä 30 vuodesta esim. 40 vuoteen.

Ns. omistajan vastuuta toimitilojen perusparannuksista aiheutuvista kustannuksista ei tulisi ainakaan kokonaan kuten nyt siirtää suoraan vuokralaisen maksettavaksi, vaan perusparannusten aiheuttamat kustannukset tai ainakin osa niistä voitaisiin rahoittaa kaupungin budjetissa keskitetysti. Tämä vähentäisi vuokraavan hallintokunnan menoja ja Tilakeskuksen tuloja, mutta nettovaikutus kaupungin talousarviossa on nolla. Muutos ei heikentäne vuokralaisten kustannustietoisuutta tilakustannuksista.

Vaikeina taloudellisina aikoina tulisi luopua sisäisten vuokrien indeksikorotuksista. Kun hallintokunnilta edellytetään mittavia säästöjä ja toiminnan sopeuttamista pienennettyihin resursseihin, ei ole kohtuullista, että vuokria korotetaan 1 – 2 prosentilla vuosittain.

Ehdotus pääomakorvauksen tuottotavoitteen alentamisesta kulttuurihistoriallisesti tärkeiden tilojen kohdalla on mielestäni erinomainen. 30 vuotta on kuitenkin toimiva poistoaika, sitä ei kannattaisi pidentää.

Lisäksi en pidä viimeisen kappaaleen ehdotusta ”indeksikorotuksista luopumisesta ’vaikeina taloudellisina aikoina'” järkevänä. Kuka määrittelee ”vaikean ajan”? Milloin se loppuu? Milloin alkaa ”hyvä aika”?

On mielestäni hyvä, että sisäisen vuokrien käytäntöihin kohdistuu kehityspaineita monelta suunnalta. Sisäisen vuokran pitäisi vain olla työkalu, joka tekee tilakustannukset näkyviksi. Tällä hetkellä kaupunki käyttää sitä kuitenkin lisäsäästöihin pakottavana peukaloruuviina. Se ei ole niiden perustarkoituksen mukaista.

Pohjatekstin sijaan haluaisin ehdottaa, että sisäisten vuokrien indeksikorotukset otettaisiin budjetoinnissa huomioon. Eli raameja nostettaisiin aina sisäisen vuokran nousua vastaavasti.

4 Lausunto talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta vuosiksi 2011 – 2015

ok.

5 Lausunto esitykseen kieltää Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakointi työaikana

ok. Lakisääteisillä lepotauoilla sallittua. Vaikka en tupakoinnista tykkääkään, niin kohta tämä tupakoinnin vastustaminen alkaa mennä yksilönvapauksien puolelle. Päätös on kuitenkin aina henkilökohtainen.

6 Itäkeskuksen kirjastonjohtajan virkaan ottaminen

ok.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Kulttuurikeskuksen vuoden 2009 toimintakertomus

ok.

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto esitykseen palveluverkon kehittämiseksi kulttuurikeskuksen osalta

Tässä kohdassa mahdollisesti linjataan isoja asioita pitkäksi aikaa. (linkki koko tekstiin.)

Pääasiat:

1. Nykyisen kaltaisia, kaupungin yksinomaisella vastuulla olevia kulttuurin alueellisia monitoimitaloja ei jatkossa suunnitella. Tämä edellyttää avustusjärjestelmän vastaavaa kehittämistä. Se on kustannustehokkain tapa varmistaa kulttuurin kentän sekä uusien alueiden kulttuuripalveluiden toimintaedellytykset.

2. Kulttuurikeskus siirtää Harakan saaren vuokrasopimuksesta luopumista vuodelle 2012. Tavoitteena on etsiä vuokralainen, joka sitoutuu säilyttämään nykyisen taiteilija-ateljé käytön.

3. Kulttuurikeskus siirtää Eläintarhan huvilan vuokrasopimuksesta luopumista vuodelle 2012. Tavoitteena on etsiä vuokralainen, joka sitoutuu säilyttämään nykyisen taiteilijaresidenssi käytön.

Ensimmäinen kohta on mielestäni hyvä. Kaupunki voi mielestäni tuottaa monimuotoisemmin, tehokkaammin ja joustavammin kulttuurisisältöjä uusille ja vanhoille alueille muilla keinoin kuin uusia alueellisia kulttuuritaloja rakentamalla.

Ehdotuksen ongelma kiteytyy kohtaan ”Tämä edellyttää avustusjärjestelmän vastaavaa kehittämistä.”. Miten varmistetaan, että päättäjiltä löytyy vaikeinakin aikoina tukea kulttuurille, jolla ei ole seiniä suojanaan? Vaikka en laitosrakenteiden fani olekaan, niin täytyy todeta, että niiden kautta määrärahat ovat edes jollain tavoin ”suojassa”. Tänä vuonna leikattiin jo vapaan kentän kohdeavustuksista ja ensi vuonna taas varmastikin lisää.

Onko niin, että suomalainen demokratia kykenee tukemaan kulttuuria vain, jos sen ympärillä on omat seinät? Olisiko mahdollista luoda ”virtuaalisia seiniä” – jatkuvuutta tukevia rakenteita ilman satsausta betoniin? Miten varmistetaan alueellinen tasa-arvoisuus? Esim. kohdeavustusten käyttöpaikat kun näyttävät sijaitsevan suurelta osin kantakaupungin alueella. Pitäisikö osa (nykyistä laajemmista) harkinnanvaraisista avustuksista esim. kiintiöidä suurpiireittäin? Tätä sietää pohtia.

Tämä linjapäätös on tärkeä kohta. Tällä määritellään helsinkiläisen kulttuuripolitiikan suuntaviivoja mahdollisesti moneksi kymmeneksi vuodeksi. Keskustelu tulee varmasti olemaan eloisaa… :)

Toista ja kolmatta kohtaa minun on vaikea ymmärtää tai hyväksyä. Todellista hölmöläisten peitonpidennystä.

Harakan ja Eläintarhan ”kustannukset” syntyvät pitkälti sisäisistä vuokrista, jotka ovat etenkin Harakan kohdalla täysin laskennallisia. Mistä Kulke kuvittelee löytävänsä vuokralaisen, joka sitoutuu nykyiseen käyttöön? Ainakaan nykyisillä vuokrilla taiteilijoille?

Kulttuurijohtaja Pekka Timonen perusteli näitä kohtia suullisesti edellisessä kokouksessa kahdella tavalla:
– Nämä tilat ovat ainoita, joissa Kulke toimii ikäänkuin ”vuokranantajana”. Kulke toimisi mieluummin vain avustuksia jakavana elimenä, vaikka lopputulos olisikin sama.
– Jos tilan vuokraaja on joku muu kuin Kulke, syntyy vuokraajan ja Tilakeskuksen välille todellinen neuvotteluasema, jossa vuokrasta voidaan neuvotella. Nyt näin ei ole.

En silti haluaisi kirjata noita kahta noin avoimesti tavoitteiksi. Jos löytyy hyvä vuokranantaja, joka on myös luotettava kulttuuritoimija, (Kaapeli?), niin silloin voidaan edetä tuohon suuntaan, mutta tälle kehitykselle pitää asettaa tiukkoja ehtoja. Ei niin, että ajetaan taiteilijat ulos Harakasta/Eläintarhasta liian korkeiden vuokrien avulla ja siirretään saari/huvila sitten ravintolatoiminnalle vuonna 2017.

Kirjaisin erittäin mielelläni tähän kohtaan Kulttuurikeskuksen lausuntoa samat sisäisiä vuokria koskevat ehdotukset kuin kirjaston palveluverkkolausuntoonkin. Erityisesti kohdan pääomakorvauksen tuottotavoitteen alentamisesta kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kohteiden kohdalla.

4 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

Ärsyttävää. Viime vuonna kun meillä oli jaettavana 150 000€ kansainvälisiin hankkeisiin, ei hakijoita ollut riittävästi ja rahaa siirrettiin muihin kohteisiin.

Sitten kun säästöjä piti jostain etsiä ja halusin puolustaa helsinkiläiselle pienimuotoiselle kulttuurille varattuja kohdeavustuksia, ehdotin kansainvälisten hankkeiden tuen puolittamista 75 000 euroon. Sitä satoa korjataan nyt, kun tekijät ovat löytäneet tämän apurahamuodon ja hyviä hakijoita olisi enemmän kuin rahaa on tarjolla. Eli jäljet johtavat sylttytehtaalle!

Kansainvälistä toimintaa tulisi tukea nykyistä enemmän, mutta silti on  mielestäni perusteltua pitää helsingissä tapahtuvaa toimintaa ensisijaisena tukien kohteena. Jos kaupunki haluaa edistää taiteilijoidensa ja kaupungin kulttuurielämän kansainvälistymistä, niin kansainvälisille hankkeille kannattaisi kyllä kaivaa ihan uutta budjettirahoitusta valtuuston kautta.

Harkitsisin silti tällä kertaa Tero Saarisen tukemista, vaikka loppuvuodesta rahat ovatkin sitten varmaan tiukilla. Katsotaan, mitä muut ovat mieltä.

5 Kohdeavustusten myöntäminen, 3.jako

ok.

Haluan kyllä jälleen (vuotuinen ateistinen pääsiäisrituaalini) kyseenalaistaa Via Cruciksen tuen. Kyseessä on ev.lut. seurakunnan (käytännössä) rahoittama ristisaatto, jonka kokonaisbudjetti on 177 000€. Onko kaupungin avustus 15 000€ todella tarpeen? Kaupungin tuen osuus tapahtuman budjetista on pieni ja rahareikiä on muuallakin. (Mm. edellinen ja seuraava kohta.)

Lisäksi, vaikka pääsiäinen toki on kiinteä osa suomalaista kulttuuria, on juhla uskonnollinen tilaisuus, jossa ei varmaankaan uskonnottomia tai ei-kristittyjä näy. Ei kaupungin kulttuuritoimi tue muidenkaan uskontokuntien paraateja, miksi sitten Via Crucista?

6 Kehittämishankkeet vuodelle 2010

Esittelytekstissä ehdotetaan:

Lautakunnalla on jaettavana kehittämishankkeisiin 150 000 euroa vuonna 2010. Määrärahojen ylitys, 39 000 euroa, katetaan kohdeavustuksiin varatuista määrärahoista.

Ärrinmurrin. Kohdeavustuksista, joista jo viime vuonna leikattiin pitkin hampain melkoinen osa! Ei käy.

Toki tässä on se puoli, että jos ko. hankkeita ei viedä kehittämishankkeisiin, joissa pitkäjänteisempi suunnittelu on ryhmille mahdollista, niin sitten näitä täsmälleen samoja ryhmiä tullaan tukemaan kohdeavustuksista.

Silti mielestäni kohdeavustusten kokonaissummaa pitää puolustaa ja näille kehittämishankkeille löytää rahaa, joltain muulta momentilta. Katsotaan kuinka käy.

7 Viihdemusiikin Ystävien Seura ry:n oikaisuvaatimus

ok.

Sympatiseeraan perusajatusta, mutta vastaus ok ja tämän asian ajaminen tapahtuu ehkä paremmin muilla tavoilla.