06
Lok
08

vastaukseni tanssi-lehden vaalikyselyyn

Tieto Tanssi-lehden vaalikyselystä tuli sähköpostiini niin lähellä kyselyn deadlinea, että en ehtinyt lähettää vastauksiani. Kysymykset kuitenkin olivat tärkeitä, joten päätin vastata niihin täällä blogillani joka tapauksessa.

1. Minkälaisia uusia linjauksia kaipaat nykyiseen kulttuuripolitiikkaan?

Suomalainen kulttuuripolitiikka keskittyy suuriin yksiköihin; teatterilain ja orkesterilain piiriin kuuluvien laitosten tukeen. Cuporen viime vuonna tekemä selvitys 14 kaupungin kulttuuritoiminnan rahojen kohdistumisesta on karua luettavaa: ”Valtaosa avustuksista meni vuonna 2006 useimmissa kaupungeissa taide- ja kulttuurilaitoksille (kuvio 15). Rovaniemellä taide- ja kulttuurilaitosten avustus muodosti 93 prosenttia kaikista avustuksista.”

Mielenkiintoista (ja usein myös kustannustehokkainta:) kulttuuria tehdään useimmiten kuitenkin laitosten ulkopuolella. Tanssin ja muidenkin taiteen vapaan kentän taiteilijoiden asema on selvästi ”järjestelmässä” toimivia taiteen tekijöitä heikompi. Tämä epäkohta vaatii pikaista korjaamista.

Toinen suomalaisen kulttuuripolitiikan tärkeistä ongelmista on mielestäni kulttuurin (ja sen tekijöiden) keskittyminen vain suurimpiin asutuskeskuksiin. Laadukkaasta suomalaisesta kulttuurista ei voi nauttia koko maassa. Onko mitään järkeä, että korkealaatuisimmat taiteilijamme niin musiikin kuin tanssinkin puolella esiintyvät pääasiallisesti ulkomailla eivätkä kotimaassan, koska Suomessa ei ole olemassa mitään kunnollista kiertuejärjestelmää esittävälle taiteelle.

2. Mitä mieltä olet Helsingin kaupungin

1. kulttuuribudjetin avustusmäärärahojen jakautumisesta yleensä

Vaikka edellisessä vastauksessa mainitsemani Cuporen selvitys ei koskekaan Helsinkiä* ovat tunnusluvut samantyyppisiä. Helsingin kulttuurilautakunnan jakamat avustukset menevät suurimmalta osin kirjastolle, laitosteattereille ja orkestereille. Kaikkien kulttuurin lajien ns. vapaa kenttä on tuen vähäisyyden vuoksi todella vaikeassa asemassa.

(*Helsinki ei kulttuurihallintonsa monipuolisuuden ja monimutkaisuuden vuoksi ehtinyt vuoden 2006 kyselyyn vastata – 2007 selvitys, joka ilmestyy todennäköisesti vasta 2009 keväällä kaupunkimme ehti mukaan.)

2. tanssimäärärahojen suuruudesta

Tanssin määrärahat ovat liian pienet. Niihin pitää saada reilu korotus. 2% on sekä suhteellisesti että absoluuttisesti liian vähän. Yleisesti ottaen kaikkien kulttuurin lajien vapaan kentän rahoitus tulee saada nousuun.

3. Miten mielestäsi pitäisi parantaa tanssitaiteilijoiden työskentely-
ja esiintymisolosuhteita Helsingissä?

Lisätä työskentely- ja muita määrärahoja. Määrärahojen nostaminen ratkaisisi myös osan tilaongelmista; jos produktioilla olisi enemmän varoja, löytyisi mm. harjoitustiloja myös vapailta markkinoilta.

4. Tarvitseeko tanssitaide oman talon Helsinkiin?

Tanssin talo on hyvä tavoite, mutta sen toteutuminen on aikaisintaankin noin kymmenen vuoden päässä. Sitä odotellessa polttavampia ongelmia voidaan ratkoa muilla keinoilla.

Olen itse viime vuosina ollut yhä enemmän lähtökohtaisesti uusien talojen ja seinien pystyttämistä vastaan. Uudet talot syövät resursseja ja seinien ylläpitäminen on yllättävän kallista. Tanssitaiteen aseman parantaminen kannattaa mielestäni aloittaa toimintamäärärahojen tasokorotuksesta. Ensin rahaa ihmisille toimia, keskittyä ammattiinsa ja elää. Sitten vasta seiniin.

Toisaalta Helsingissä on pulaa sekä harjoitustiloista että kansainväliset standardit täyttävistä esitystiloista. Missä Pina Bausch voisi Helsingissä esiintyä? Stoassa? No ei. Välttämättä kysymystä ei kuitenkaan ole järkevintä ratkaista uudella vain tanssiin keskittyvällä rakennuksella. Harjoitustiloja voidaan sijoittaa muuallekin kuin keskustaan ja toisaalta keskustan esitystilojen puutetta voitaisiin varmastikin paikata mm. tukemalla vierailuesityksiä ja kotimaisia ryhmiä Alminsalin ja Aleksanterin teatterin vuokria alentamalla. Erityisesti Alminsali tulisi saada muidenkin kuin kansallisoopperan käyttöön järkevään hintaan.

Iiro Auterinen heitti TeAkin paneelissa (yleisön jäsenenä) mielestäni hyvän ajatuksen: ensimmäisenä tulisi pistää pystyyn ”Virtuaalinen tanssin talo”; taiteellinen johtaja, tuotantotiimi ja budjettia vierailuesitysten tuottamiseen sekä mahdollisesti ”in-house” ryhmän tai koreografin ylläpitoon. Vakituinen korkeatasoisen tanssin tuottamiseen keskittynyt taho edesauttaisi pitkällä tähtäimellä myös vain tanssiin keskittyneen esitystilan, sen varsinaisen ”Tanssin talon” valmistumista.

Mainokset

6 Responses to “vastaukseni tanssi-lehden vaalikyselyyn”


  1. 1 Riku Immonen
    lokakuu 8, 2008 7:44 am

    Hyvä Hannu! Saat ääneni…

  2. 2 alpo aaltokoski
    lokakuu 12, 2008 11:14 am

    Tanssi tarvitsee ehdottomasti oman talon, sen ei tarvitse olla uudisrakennus. Kannattaa tutustua Haataisen asettaman työryhmän raporttiin SELVITYS TANSSITAITEILIJOIDEN TYÖ- JA ESIINTYMISTILOISTA HELSINGISSÄ 2008.Selvitys löytyy KULKE:n sivulta. Vaikea ymmärtää miksi joku vastustaisi tanssin taloa mikäli tuntee tanssin ongelmat tai on lukenu ko. raportin. Ilmeisesti kaupalliset tanssikoulut ja laitosteatterit pelkäävät kilpailua. Imeisesti he ovat onnistuneet lobbaamaan kielteistä asennettaan ehdokkaille?

  3. 3 hannuoskala
    lokakuu 12, 2008 11:58 am

    Alpo! En minä vastusta tanssin taloa! Päin vastoin! Ja olen lukenut selvityksen tarkkaan.

    Mutta, kuten kirjoitin, mielestäni ensisijaisinta olisi saada ensin reilu tasokorotus tanssin ja koko taiteen vapaan kentän määrärahoihin, jotta taiteilijat voisivat tehdä työtään edes minimipalkkioita lähentelevillä korvauksilla eikä nälkäpalkalla.

    Uusien laitoksien pystyttämisessä on aina se vaara, että vähätkin toimintarahat ja niiden korotukset sulavat organisaation ylläpitoon. Sitten ei olekaan varaa tuottaa hienoon taloon produktioita. (Kts. tanssin aluekeskukset.)

    ”Virtuaalisen talon” laittamisessa pystyyn ensin olisi se järki, että silloin kaupungin kulttuurihallinnossa olisi kuukausipalkkainen tanssin asian lobbari – henkilö joka todella voisi vetää tanssin asiaa jokaisessa mahdollisessa instanssissa. Ja nostaisi koko alan profiilia. ”Tanssiasiahenkilö”.

    Eräs seikka, joka selvityksestä muuten pomppasi silmään oli sijaintikysely. 100% halusi talon Helsingin keskustaan ja vain 15% piti Kaapelitehdasta Helsingin keskustaan kuuluvana. Melkoista. Kelpaisiko näin ollen esim. Suvilahden alue tai Pasilan konepaja-aluee tanssin talon paikaksi?

    Jos tanssin taloa miettii koko metropolin kannalta, olisi mielenkiintoista ajatella, millainen selvityksen lopputulema sijoituspaikan suhteen olisi ollut, jos pääkaupunkiseutu olisi yhtä kuntaa. Muutaman vuoden kuluttua mm. Tapiola on 10 minuutin metromatkan päässä Helsingin ydinkeskustasta (eli ajallisesti yhtä lähellä kuin Suvilahti ja lähes yhtä lähellä kuin Pasila). Tapiolan kulttuurikeskusta ollaan laajentamassa ja Espoo harkitsee kaupunginteatterille uudisrakennnusta – olisiko tanssin talolle paikka Metropoli-Helsingissä Emman vieressä? Olisiko Espoon budjetissa jopa enemmän varaa uudelle organisaatiolle ja Espoon kulttuuriprofiilissa enemmän nostamisen painetta?

    (Ylipäätään noissa vastauksissa mainitsemastani Cuporen selvityksestä käy ilmi selvästi se, että Espoo ja Vantaa ”kuppaavat” Helsinkiä – niiden kulttuurin määrärahat olivat säälittävän pienet, Vantaan koko tutkimuksen pienimmät! Tämä onnistuu vain Helsingin ja sen laajan kulttuuritarjonnan ansiosta. Jos/kun kunnat yhdistyvät lähiaikoina on mielenkiintoista, mitä kulttuurin määrärahoille tapahtuu. Pelkäänpä että ei hyviä asioita, jos nykyinen rahoituksen taso kertoo espoolaisten ja vantaalaisten päättäjien kulttuurimyönteisyydestä.)

    Jos eläisimme täydellisessä maailmassa (diktatuuri, jossa minä määräisin :) Musiikkitalon monttuun nousisi tällä hetkellä kansainväliset mitat täyttävä E-talo; esittävien taiteiden talo, josta löytyisi kunnollisen konserttisalin lisäksi myös korkealaatuinen musta laatikko ja jazz-klubi. Näin ei käynyt, koska vain klassisella musiikilla on kokonainen armeija kuukausipalkkaisia puolestapuhujia kaikilla mahdollisilla hallinnon tasoilla.

  4. 4 alpo aaltokoski
    lokakuu 12, 2008 7:54 pm

    Hyvä kun et vastusta, sain kuitenkin erheellisen käsityksen kirjoituksistasi. Käsittääkseni tilamäärärahat ovat eri momenteilla kuin toimintamäärärahat. Ymmärtääkseni toimitilojen järjestäminen on kaupungin vastuulla ja toimintamäärärahat pääosin valtion vastuulla? Näin minua opasti edellinen sivistystoimen apul.kaupunginjohtaja. Kannatat kuitenkin uuden keskuskirjaston rakentamista, täytyyhän sinnekin kirjoja (sisältöjä)ostaa ja rahoittaa sen tarjoamia muita palveluja? Helsingissä on kymmeniä kirjastoja mutta ei yhtään ajanmukaista tanssin vaatimukset täyttävää tilaa. Hienoa että ajat vapaankentän rahoituksen korjaamista, se onkin törkeä epäkohta. Tämän ei pitäisi kuitenkaan sulkea pois asianmukaisia toimitiloja. Tällä hetkellä me teemme töitä epäsopivissa tiloissa joita ei alunperin ole suunniteltu tanssin tarpeet huomioiden. Tästä epäkohdasta johtuu myös tanssijoiden vammautumiset, ennenaikainen uran loppuminen jne. ”Uusi” talo ei poista näitä nyt käytössä olevia tiloja, se antaisi aidon taiteen sisällöistä lähtevän valinna mahdollisuuden tehdä tanssiteos sinne mihin se parhaiten sopii, olkoon se vaikka pylvään taka teollisuushallissa tai betonilattialla, tai sitten ulkona kadulla. Täytyyhän meidänkin saada asianmukaiset tilat, aivan kuten te muusikotkin tai teatteritaide olette saaneet. Miksi meidän taiteen kehityksen esteenä pitää olla epäsopivat tilat? Tanssitaiteilijat itse ovat parhaita asiantuntijoita myös tilakysymyksissä, miksi heidän asiantuntemustaan ei kuulla samoin kuin muiden alojen ammattilaisten? Tilojen sijoittaminen on tärkeää, ne kannattaa sijoittaa sinne missä tavoitettavuus on kohtuullisen helppoa. Tässä vaiheessa vaan tuntuu hassulta puhua sijoituspaikasta kun ei ole syntynyt riittävää poliittista tahtoa ja ymmärrystä tilojen tarpeesta. Tiedät varmaan että Suvilahteen tulee tilat sirkustaiteelle?

  5. 5 hannuoskala
    lokakuu 12, 2008 10:19 pm

    Tiedät varmaan että Suvilahteen tulee tilat sirkustaiteelle?

    Kyllä ja se on täysin Cirkon, uuden sirkuksen keskuksen ja johtajansa (Tomi Purovaara) ansiota. Tomi on juurikin sellainen kk-palkkainen lobbari, jonka tanssikin tarvitsee!

  6. 6 alpo aaltokoski
    lokakuu 13, 2008 8:06 am

    Varmasti Purovaara ja kumppanit ovat tehneet hyvää työtä, päätöksen tekevät kuitenkin poliitikot. Tarvitsemme lobbareita ja poliittisia päättäjiä jotka ottavan tanssin asiat vakavasti. Voimia sinulle kampanjaasi ja pidä tanssin asiaa esillä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


twtr

Flickr Photos


%d bloggers like this: