amsterdamin kirjasto

Kuten kaikki tätä blogia lukevat varmaankin tietävät, yritetään Helsinkiin saada aikaiseksi vuoteen 2017 mennessä uusi ja uljas keskustakirjasto, ”tietojen, taitojen ja tarinoiden talo”. (Tsekatkaa noilta sivuilta ainakin todella kuumottava promovideo.)

Kannatan hanketta jyrkästi. Kaupungin keskustaan pitää saada julkinen, pääosin epäkaupallinen tila; kohtaamispaikka, jossa tarjoillaan sivistystä kaljan sijaan. Kirjaston käsite on jossain määrin hämäävä; tulevaisuuden kirjasto on lainattavia fyysisiä objekteja sisältävän paikan lisäksi myös paljon muuta – yhteinen olohuone, jossa kävijät voivat tyydyttää tiedonjanoaan tai muita sivistyksellisiä tarpeitaan asiantuntijoiden avustuksella.

Helsingin keskustakirjasto on samalla myös koko Suomen kirjastolaitoksen näyteikkuna – hanke on mielestäni kansallinen, ei vain Helsingin.

Maailmalla ehkä kiinnostavin esimerkki ”tulevaisuuden kirjastosta” on Amsterdamin vuonna 2007 avattu pääkirjasto.

Luvut ovat massiivisia:

The new Central Library will annually have contact at least 2.5 million times with visitors looking for information, culture, communication and education. million visitors per year, on average 7,000 per day, indicates the importance Amsterdam Public Library has for the city and the region.

– 200 staff members
– 84 opening hours per week: 7 days per week, 12 hours per day from 10am until 10pm
– 1375 seats in both large and small scale spaces
– quick-reference counter with expert advisors
– 50 multimedia workplaces
– 110 catalogue terminals
– 26 lending machines
– print and photocopying facilities
– Pin and Chip payment possible
– Education room for 50 participants
– Accessible by train, bus, tram, metro, car and bike
– 28.000 m2
– 1,000+ seats (600 with PCs/internet/MS Office)
– 270 seats in the Library Theatre
– 6 Meeting Rooms (space for 25-75 participants)
– Meeting places (Foyer, Restaurant, 2 reading cafes)
– http://www.oba.nl = online 24/7
– 1.200 parking places
– 2.000 secure bike racks

Miltä siellä sitten näytti ja tuntui?

Ihan mahtavalta. Tahtoo tällaisen meillekin!

Keskustakirjasto sijaitsee noin 500 metrin päässä Amsterdamin rautaiteasemalta, hiukan oudosti ”syrjässä”, mutta kaupungin maantieteen huomioon ottaen varmaankin keskeisimmällä mahdollisella paikalla. Kirjastossa ja sen terasseilla oli keskiviikkoiltapäivänäkin runsaasti ihmisiä ja elämää.

Aulaa, palvelutiski heti sisäänkäynnin jälkeen vasemmalla

Kirjaston vieressä on Amsterdamin konservatorio - ilmeisesti 'avoin piano' toimii. Ainakin tuo vanha hippi soitteli ihan mukavaa taustamusaa. Helsingissä keskustakirjaston vieressä olisi musiikkitalo. Toimisiko meilläkin?

Lehtivalikoima oli vaikuttava.

Lainaus- ja palautusautomatiikka vaikutti kehittyneeltä. Ilmeisesti lajitellut kirjat nousivat automaattisesti oikeisiin kerroksiin hyllytettäväksi.

Yleisöpäätteitä oli paljon (600 kpl!) ja niillä oli selvästi myös kysyntää – suurin osa vaikutti varatuilta. Yleisökoneiden lisäksi kirjastossa oli tietysti ilmainen langaton internet ja myös ”tyhjiä” työpisteitä, joissa ihmiset työskentelivät omilla koneillaan.

Pidin ylipäätään rakennuksen muotokielestä. Valoisaa.

Myös perinteistä kokoelmaa löytyi:

Kuolevan formaatin hylly.

Pieni leffateatteri

Kirjaston sisällä oli myös useampia ravintoloita: italialaistyyppinen lounasravintola ja pieni kahvila pohjakerroksesa, ylimmässä kerroksessa aivan uskomaton ”food market”… Ravintolat ovat ilmeisen toimivia yksityisyrityksiä. Helsingissäkin olisi hienoa saada katolle ravintola ja tietenkin yleinen sauna! (Tuo saunamajuri Helistön ajatus on muuten niin mahtava, että sitä pitää rummuttaa joka kerta kun kirjastoa käsitellään mm. lautakunnassa.)

Helsinkiläisessä keskustelussa keskustakirjasto ja hieno lähikirjastoverkkomme asetetaan usein vastakkain. Ilkeä keskustakirjasto syö kiltit lähikirjastot! Johtopäätös tuntuu osalla päättäjistä olevan se, että keskustakirjastoa ei pidä rakentaa.

Käynti Amsterdamin pääkirjastossa vahvisti tunnetta siitä, että vastakkainasettelu on hedelmätön ja keinotekoinen. Meidän tulee vaatia yhtäaikaisesti sekä lähipalvelutehtävän säilyttämistä että upean modernin keskustakirjaston rakentamista. Keskustakirjaston rooli on eri kuin lähikirjaston. Ilman lippulaivaa koko kirjastolaitos näivettyy. Sivistystä ei ylläpidetä tulevaisuudessa pelkällä BitTorrentilla tai näivettyneillä kirjavarastoilla, vaikka niitä olisi joka niemenmutkassa.

Advertisement

julistetolpat

Menetin tiistain kokouksessa myös powerpoint-neitsyyteni. META-asioissa otin esille julistetolpat, joista olen tällä blogilla jo aiemmin kirjoittanut. Jostain syystä Slideshare sotki skandit sutuiksi.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyi ehdotukseni ja selvityksen tuloksia lienee odotettavissa joko kesäkuun tai elokuun kokouksessa.

EHDOTUS

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee edellyttää, että Kulttuurikeskus selvittää:

mahdollisuuksia sijoittaa vapaaseen julistekäyttöön soveltuvia telineitä Kulttuurikeskuksen ja kaupunginkirjaston hallinnoimien tilojen yhteyteen

mahdollisuuksia sijoittaa vapaaseen julistekäyttöön soveltuvia telineitä muille keskeisille paikoille Helsingissä

käyttösäännöstöä ko. julistetelineille esim. Göteborgin mallin mukaisesti.

sekä julistetelinejärjestelmän ylläpitokustannuksia ja että mahdollisia laillisen järjestelmän kautta syntyviä säästöjä nykytilanteeseen verrattuna.

mahdollisuuksia edistää julistetaidetta ja graafista suunnittelua Helsingin katukuvassa World Design Capital -hankkeen kautta.

parkkihalleista

Männä viikolla uutisoitiin Helsinkiin suunniteltavan täyttä vauhtia uusia pysäköintiluolia sekä Katajanokalle että Taka-Töölöön. Näiden hankkeiden lisäksi ainakin Linnanmäelle ja Hakaniemeen suunnitellaan vastaavia laitoksia.

Vihreä perusreaktioni tällaisiin uutisiin on tietenkin negatiivinen. Miksi ihmeessä tuollaisia pitää rakentaa? Tarkoitushan pitäisi olla autoilun vähentäminen, eikä sen tukeminen uutta infraa rakentamalla.

Kuopiossa näkemäni sai minut kuitenkin vakuuttuneeksi siitä että oikein toteutettuna maanalaiset pysäköintilaitokset voivat olla kaupunkikuvaa merkittävästi parantava uudistus.

Kuopiossa toteutettiin ns. Toriparkki 90-luvun alkupuolella. Toriparkin valmistuttua kaikki pysäköinti kaupungin keskustan kapeilla ns. rännikujilla kiellettiin ja ne muutettiin pihakaduiksi, joilla tontille ajaminen on sallittua, mutta muuten niitä hallitsevat pyöräilijät ja jalankulkijat. Muutos on tehnyt Kuopion keskustasta mielestäni erittäin viihtyisän!

Samaa tulee vaatia myös Helsingissä. Jos (ja kun) pysäköintilaitoksia rakennetaan, tulee vastaavasti maan päällisiä pysäköintipaikkoja vähentää radikaalisti.

Esim. Taka-Töölöön suunniteltu 400-600 paikkainen halli mahdollistaa ainakin kolmensadan kadunvarsipaikan poiston. Tällöin osa pienemmistä välikaduista voitaisiin myös muuttaa pihakaduiksi.

Eikö tältä kartalta todellakaan löydy paikkaa pihakaduille?

Julkista rahaa pysäköintijärjestelyihin ei kuitenkaan pidä kaataa. Jos hankkeet ovat aidosti kannattavia, tulee rahoitus löytyä yksityiseltä puolelta. ”Laitostuva” pysäköinti nostaisi myös auton omistamisen kustannuksia Helsingissä. Ja hyvä niin. Kadut on tehty ihmisten liikkumista varten, ei peltilehmien lepopaikoiksi.

pysäköinnistä

Vuokrasin pitkästä aikaa autoa männä viikolla. Easyrentista saa vuokrapirssin päivähinnoilla, jotka tekevät omistamisesta järjetöntä jos kuljetustarpeet ovat satunnaisia.

Parkkipaikan etsiminen Töölöstä sai jälleen hermot kireälle. Ainakaan arki-iltana niitä ei tuntunut olevan tarjolla missään. Selvä ongelma siis. Miten se pitäisi ratkaista? Tulisiko parkkipaikkoja lisätä esimerkiksi viistoparkin avulla kuten Museokadulla tehtiin?

Ei. Helpotus on vain väliaikainen ja muutaman kuukauden kuluttua myös kaikki viistoparkit ovat täynnä autojen kokonaismäärän lisäännyttyä. Bonuksena tietysti myös ruuhkat pahenevat. Miksi näin siis yhä toimitaan?

Kantakaupungin parkkipaikka-ongelma pitäisi ratkaista asukaspysäköintimaksua nostamalla. Se on tällä hetkellä 36€ vuodessa alueesta riippumatta. Kyllä, 36€. Sillä summalla saa luvan varastoida romurautaa Helsingin keskustassa. Jokainen auto vie vähintään 4,5m2 yhteistä tilaa (1,5m * 3m) kadulta. 4,5m2 pääkaupungin ytimessä hintaan 3€/kk. Mikä muu hyödyke on näin halpa? Tämä selkeä alihinnoittelu onkin johtanut siihen, että myös järjettömän vähälle käytölle jääviä autoja kannattaa säilöä katujen varsilla.

Itseasiassa asukaspysäköinti on erittäin edullinen tapa hankkia varastotilaa Helsingissä. Jos hinauttaisin jonkin pakettiauton Tunturikadulle, voisin säilöä sitä asukaspysäköintimaksulla siellä vaikka maailman tappiin, vaikka en ajaisi sillä metriäkään. Katsastuksessa pitäisi ehkä käyttää kerran vuodessa. Typerää ja äärimmäisen tehotonta. Ymmärrän pysäköinnin, jos autolle on todella tarvetta ja käyttöä. Mutta toisaalta haluaisin aina löytää helposti tyhjän paikan kun sitä todella tarvitsen. Täyttöasteen optimi olisi mielestäni siis jotain lähellä 80%. Tarkistamalla asukaspysäköinnin hintaa aluekohtaisesti tämä voitaisiin helposti saavuttaa. Vaikkapa parin kympin kuukausimaksu ydinkeskustassa karsisi varmasti pahimmat pitkäaikaissäilöjät katujen varsilta. Autojen määrän vähentyminen kantakaupungissa olisi hyvä kokonaistavoite.

Toinen ihmetyttävä seikka on se, ettei polkupyörille ole edes Töölön kaduilla mitään kiinnityspaikkoja. Eikö fillareillekin voisi varata pysäköintiruutua sieltä täältä? Kolmen metrin matkalle mahtuisi helposti kymmenisen fillaria muutamaan betoniseen painoon kiinnittettynä. Pyörän vieminen aina erikseen sisäpihalle tai kellariin tekee sen käytöstä jälleen asteen verran hankalampaa ja näin ollen epäsuositumpaa.

Autojen viemä katutilan määrä pitäisi ylipäätään kyseenalaistaa. Museokatu on hyvä esimerkki; kadulla on jalkakäytävä n. 2 metriä, sen vieressä viistoparkki 2 metriä, ajoväylä 4 metriä, normaali parkkirivistä 1,5 metriä ja vielä toinen jalkakäytävä 2 metriä. Pysäköidyt autot siis vievät kadulta lähes yhtä paljon tilaa kuin jalankulkijoille varatut väylät. Onko tämä todellakin paras tapa käyttää julkista tilaa?

Voisiko terassi olla metrin leveämpi? Entä jalkakäytävät? Miksei kadun keskellä voisi olla puu- tai pensasistutuksia? Tarvitaanko autoja kaikille kaduille? Voitaisiinko pysäköintipaikkoja ”hajakeskittää” (kiitos Matti) siten, että viistoparkkeja pienemmille sivukaduille lisäämällä pääväylien pysäköintipaikat voitaisiin tyystin poistaa ja näin lisätä kaupungin yleistä viihtyisyyttä asuinympäristönä? Onko kaikilla kaduilla oltava parkkitilaa molempiin suuntiin? Miksi katuja pidetään yhä pääasiallisesti autojen säilöntäalueina?