31
Tam
12

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan Guggenheim-lausunto

Kuten Guggenheim-prosessia seuranneet ovat varmastikin huomanneet, museo-hankkeen valtuustokäsittely siirtyi noin 3-4 viikkoa, jotta kunnallisen päätöksenteon kaikki rattaat varmasti ehtivät raksuttaa. Tähän liittyen sainkin kulttuurikeskuksen johtajalta Veikko Kunnakselta seuraavan viestin:

Hyvät lautakunnan jäsenet,

Ennakkotietona: kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta pyydetään G-asiasta lausuntoa ja tulemme käsittelemään asian seuraavassa lautakunnan kokouksessa 14.2. Selvitys on ladattavissa pdf-muodossa kaupungin ulkoisilta kotisivuilta.
 
Voisitteko ystävällisesti lähettää asiaan liittyviä kysymyksiänne sähköpostitse – lyhyesti ja  ensi viikon loppuun mennessä. Uskon, että se auttaisi mahdollisimman perusteellisen lausunnon antamiseen asiassa.

Kuva: marito23 / Flickr (cc-lisenssi)

Avoimmuuden nimissä kysynkin teiltä, oi internet, mihin kysymyksiin haluaisitte vastauksia?

Omia aiheita on jo muutama:

1. Näyttelyvuosi

Haluaisin konkretiaa näyttelyistä ja teemoista. Eli siitä sisällöstä, jota museossa sitten olisi. Mitä ne ”isot” näyttelyt voisivat olla ja mitä ”pienempi näyttely” tarkoittaa. Myös kotimaisuusasteesta saisi paremman kuvan esimerkkien avulla.

Uskon myös vahvasti että selkeä ja konkreettinen esimerkkivuosi avaisi koko museon toimintaa ja profiilia laajemmalle yleisöllekin selvitystä paremmin.

Ymmärrän toki että 100% varmaa vastausta on vaikea antaa – eihän vielä ole edes tarkkaa tilasuunnitelmaa. Karkea arvio onnistunee kuitenkin?

2. Kaupungin taidemuseon kokoelmanäyttelytoiminnan jatkuminen

Millä volyymillä ja budjetilla taidemuseo tulee järjestämään omaa näyttelytoimintaansa? Pääseekö niitä näyttelyitä myös Helsingin Guggenheimiin? Entä muihin Guggenheimeihin?

Asiallisia kysymyksiä lupaan viedä eteenpäin.

Mainokset

11 Responses to “Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan Guggenheim-lausunto”


  1. 1 Mikko O
    tammikuu 31, 2012 4:00 pm

    3) Useimmat selvitykset jo osoittavat, että myyntiesitteen (kulkee nimellä Guggenheim säätiön esiselvitys) talousluvut eivät ole millään realistisella tasolla. Rakennuskustannusten ei arvella millään sopivat esitettyihin raameihin. On esitetty, että ne todennäköisesti lähes tuplaantuvat. Lisäksi huomioitavaa olisi museon toiminnan luonne, jossa yksityinen taho kuittaa miljoonavoitot vailla riskiä menetyksistä – kävi tilaajalle sitten miten tahansa. Mielestäni on perusteltua kysyä, onko järkeä jatkaa edes selvityksiä veronmaksajien piikkiin luotavasta rahareiästä?

    • 2 hannuoskala
      tammikuu 31, 2012 4:05 pm

      Vielä ennen kokoustamme, eli todennäköisesti ensi torstaina julkaistaan kaupungin ja Guggenheimin välinen aiesopimus yksityiskohtineen. Todennäköisesti saat siitä vastauksia moneen kysymykseen.

      Mihin perustat väitteesi jopa kaksinkertaisista rakennuskustannuksista? Musiikkitalon neliöhinta oli käsittääkseni 4500€/m2 ja tässä suunnitelmassa neliöhinta on selvästi yli 10 000€/m2. Yleisesti ottaen taidemuseo on halvempi rakentaa kuin konserttitalo.

  2. 5 Hanna Susitaival
    tammikuu 31, 2012 4:44 pm

    Miten paljon valtaa Guggenheim-säätiön edustajilla olisi arkkitehtuurikilpailun voittajan valinnassa ja toisaalta näyttelysisällöistä päätettäessä?

    Suomalaisista kuvataiteilijoista löytyy myös hankkeen puolustajia ja yksi argumentti on se, että Guggenheimin kautta suomalaiset taiteilijat pääsisivät jotenkin helpommin/paremmin maailmalle. Onko tämä realistinen näkymä?
    Jos museolla on arkkitehtuuri/design -painotus, niin mikä on kuvataiteen osuus näyttelytoiminnassa?

    Miksi Guggenheim-säätiö on osallistunut Bilbaon museon kustannuksiin, mutta Suomessa kaikki maksettaisiin omasta pussista?

  3. tammikuu 31, 2012 7:22 pm

    Näyttelyohjelman lisäksi olisi hyvä saada tietää minkälaista ohjelmistoa selvityksessä mainittuun teatteri/konferenssi-tilaan tulee. Siis, elokuvia, livetaidetta, äänitaidetta, seminaareja, mitä? Olisiko ohjelma kansainvälisesti kuratoitu vai paikallisesti? toimisiko teatteri mahdollisesti yhteistyössä esim. Helsingissä toimivien kansainvälisten taidetapahtumien kanssa? Jos tila on vapaasti vuokrakäytössä olisiko taiteellisilla toimijoilla sama hinnoittelu kuin esim. yritysten seminaareilla?

    • 9 hannuoskala
      helmikuu 1, 2012 12:53 pm

      Toki hyviä kysymyksiä, mutta
      – osaan näistä on varmasti täysin mahdoton vastata nyt ja
      – ehkä tähän tulee valaistusta myös kysymykseni nro 1 kautta.

      Tällaisessa hankkeessa, jossa nyt vaan on paljon tuntemattomia muuttujia, kaiken mahdollisen tietäminen/määrittely konferenssitilan käyttäjistä lähtien ei vaan ole mahdollista. Muuttuivathan esim. Musiikkitalon ulosvuokraushinnoittelun perusteet vielä perustamisvuonnakin pariin kertaan. Kaikkiin hankkeisiin liittyy aina tietty määrä asioita, joita ei voida tietää etukäteen 100% varmaksi, rumsfeldiläisittän ”known unknowns”.

  4. 10 hannuoskala
    helmikuu 7, 2012 11:28 am

    Hei,

    lähetimme Anni Sinnemäen kanssa oheiset ranskalaiset viivat Kulttuurikeskuksen virkamiehille:

    – Helsingin Taidemuseon nykyinen tilaratkaisu Tennispalatsissa ja Meilahdessa ei ole tyydyttävä ja kävimäärät ovat näyttelyiden laatuun nähden pienet. Mielestämme Helsingin Taidemuseo tarvitsee oman uuden yhtenäisen näyttelytilan Guggenheimista riippumatta.

    – Säätiölaki antaa erilaisia mahdollisuuksi julkisuuteen, mikä olisi linjaus Guggenheimin kohdalla? Mielestämme Säätiön tulisi toimia mahdollisimman avoimesti.

    – Mikä Helsingin Taidemuseon jäljelle jäävien osien rooli kaupungin hallinnossa? Periaateratkaisut tulisi mielestämme tehdä tämän päätöksen yhteydessä ja niiden toiminta osana Kulttuurikeskusta olisi yksi mahdollisuus.

    – Millainen olisi kuvitteellinen näyttelyvuosi, mikä on suomalaisen nykytaiteen, designin ja arkkitehtuurin rooli? (Konkretia esimerkin kautta varmaankin avaisi aihetta sekä päättäjille että aiheesta keskusteleville.)

    – Arkkitehtuurikilpailun päätäntävalta: Säätiö vai Helsingin kaupunki?

    – Näyttelyiden päätäntävalta: Säätiö vai Helsingin hallitus?

    – Guggenheim Helsingin kokoelmatoiminnasta on ollut ristiriitaista tietoa, mikä olisi kokoelmatoiminnan rooli?

    – Voitaisiinko harkita sellaista järjestelyä, jossa Helsingin Taidemuseon kokoelmanäyttelyillä olisi ”kiintiö” Guggenheimiin?

    – Olisiko yksityisrahoitusta lisenssimaksuihin mahdollista kerätä jo ennen Säätiön perustamista.

  5. helmikuu 7, 2012 4:50 pm

    Guggenheim Helsingin hallituksen koko olisi 7 ja 4 niistä nimittäisi kaupunki ja 3 Guggenheim.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


twtr

Flickr Photos


%d bloggers like this: