kklk 11/2011 14.12.

Vuoden viimeinen kulttuuri- ja kirjastolautakunta on ensi tiistaina. Listalla on aika paljon asiaa.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 4.ennuste

ok.

Vuoden 2010 tammi – marraskuun kumulatiivinen lainaus oli 8 462 956 lainaa, mikä on 121 080 lainaa (-1,4 %) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Kirjastokäyntejä oli 5 975 531 tammi – marraskuussa, mikä merkitsee 71 151 (-1,2 %) kävijää vähemmän kuin tammi – marraskuussa 2009. Verkkokäyntejä on kertynyt 6,29 miljoonaa (6,39 milj. vuonna 2009). Aukiolotuntikertymä marraskuun 2010 lopussa oli 86 389 (85 565 tuntia 2009).
—
Lainoja on ennustettu kertyvän 9,1 miljoonaa, kun tavoite on 9,3 miljoonaa.

Ajattelin kysäistä näkyykö Spotifyn tulo markkinoille noissa luvuissa. Ja miten ylipäätään Spotify on vaikuttanut musiikkikirjastojen / musiikkiosastojen lainamääriin ja käyttöasteeseen.

3 Kaupunginkirjaston vuoden 2011 käyttösuunnitelma

ok.

Ensi vuonna aineistomäärärahat laskevat 5,27 eurosta 5,15 euroon per kuntalainen. Kirjaston kustannusten työvoimavaltaisuus (yli 60%) on aina hyvä pitää mielessä myös. Itse aineistoon rahoista kuluu vain n. 8,5%. Aion kysyä ainakin että kuinka paljon aineistomäärärahoista on vielä mahdollista säästä ennenkuin kirjaston toiminallisuus alkaa kärsiä pahasti.

Jos ei enää tämä lautakunta, niin ainakin seuraavaa tulee takuulla palaamaan kirjaston palveluverkko-kysymyksen äärelle, jos budjettiraami supistuu nykyisestä. Seuraavat kunnallisvaalit ovat lähipalveluvaalit.

Käyntitavoitetta
on vuoteen 2010 verrattuna nostettu 13,4 miljoonasta 13,6 miljoonaan.
Kirjastokäyntejä on laskettu kertyvän 6,6 miljoonaa (6,6 milj. vuonna
2010) ja verkkokäyntejä 7,0 miljoonaa (6,8 milj. vuonna 2010).

Liekö tavoitteen asettelu realistinen, jos verkkokävijöiden määrä on tänä vuonna laskenut?

4 Vuoden 2011 investointimäärärahojen ylitys

ok. Johtuu vuodelta 2010 hankintaoikaisuvaatimuksen vuoksi siirtyneestä hankinnasta.

5 Teknovisio Oy:n hankintaoikaisuvaatimus

ok.

6 Oikaisuvaatimus koskien Kallion kirjaston kirjastonjohtajan avoimen tehtävän määräaikaisen hoitajan ottamista

ok.

7 Kallion kirjastonjohtajan toimeen ottaminen

ok.

8 Esitys kaupunginhallitukselle kaupunginkirjaston vuoden 2011 käyttötalousarvion määrärahojen korottamisesta

ok. Käyttämättä jäänyttä rahaa vuodelta 2010 vuodelle 2011.

KULTTUURIJOHTAJA

1 Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksiä

Tässä varmaankin kuulemme myös uutisia kaupunginhallituksen kulttuuristrategiailtakoulusta. Toivottavasti hyvä sellaisia.

2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 4. ennuste sekä esitykset toimintakatteen muutoksesta ja investointihankkeiden määrärahan siirrosta

ok.

Nettobudjetoidun Savoy-yksikön toimintakatteeksi vuodelle 2010 talousarviossa on vahvistettu –800 000 euroa. Menot ovat 1 338 000 ja tulot 538 000 euroa. Savoy-yksikön toteutuma 30.11.2010 mennessä on katteen osalta – 822 500 euroa, toteutumisprosentti on 102,8. On ilmeistä, että vuonna 2010 Savoyn tulotavoitetta ei saavuteta ja menot ylittävät budjetoidut luvut. Tällä hetkellä arvioidaan, että tulotavoitteesta jäädään noin 8 000 euroa ja menot ylittyvät 59 000 eurolla.

—

Edellä esitettyyn viitaten Kulttuurikeskus ehdottaa, että lautakunta esittäisi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Savoyyksikön uudeksi toimintakatteeksi –867 000 euroa talousarviossa hyväksytyn -800 000 euron sijaan.

En ole varma meneekö tämä hakemus läpi raamikurista. Voi kai sitä ehdottaa. Mikä on sitten vaihtoehto, jos se ei mene läpi? Mistä tuo 67k€ otetaan?

3 Stoan kahvilan liikehuoneiston vuokrasopimuksen jatkaminen

ok.

4 Stoan musiikkisalin tanssin harjoitusvuokrien vahvistaminen

ok. Politiikkaa harrastamalla voi vaikuttaa! Tää on ihan loistojuttu ja tavallaan viime keväisen ”Tanssin Stoa” -aloitteeni satoa.

5 Lausunto vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmasta

Lausunto on oikean suuntainen eli suhtautuu kielteisisti jyrkimpiin ehdotuksiin. Aion ehdottaa vielä jotain tarkennusta sponsorisopimuskohtaan. Tyyliin:

Sponsoritulot ovat merkittävä osa monien Helsingin tukemien kulttuuritapahtumien rahoitusta. Jos ehdottomaan alkoholisponsorointikieltoon päädytään, on mahdolliset kustannusnousut korvattava hallintokunnille.

Tällä viittaa esim. siihen että Alppipuiston kesä -tapahtumasarjaa sponsoroi Laitila. Ja ilman Laitilan sponssia tapahtumasarja jää toteuttamatta. Todella ärsyttävää että ensin vuosikausia kannustetaan omaan varainhankintaan ja sitten kun Kulke onnistuu siinä, niin matto vetäistään jalkojen alta.

Yleisestikin monet selvityksen ehdotuksista ovat jokseenkin epäilyttävää kaksinaismoralismia.

6 Harakan saaren taiteilijatalon työtilojen uudet sopimukset 2011

Listatekstistä:

”Hakuajan loppuun mennessä tuli 54 hakemusta, jotka jakautuivat taidealoittain seuraavasti: kuvataide 28, taideteollisuus 9, muu 7, valokuva 5 ja mediataide 3. Lista hakijoista on liitteenä. Entisistä 30 vuokralaisesta 28 haki vanhaa huonettaan.

Vanhat hakijat ovat etusijalla ehdotuksessa. Uusiksi vuokralaisiksi ehdotetaan seuraavia: Rafael Wardi, kuvataiteilija ja Iiris Hälli, kuvataiteilija. Molemmat ovat aikaisemmin olleet alivuokralaisia saarella ja tuntevat hyvin saaren olosuhteet”

Eli 24 uutta hakijaa jäi ”rannalle ruikuttamaan”. Ja ”uudet” vuokralaisetkin ovat itseasiassa ”vanhoja alivuokralaisia”. Arvostan Harakan saaren taiteilijayhteisöä todella paljon ja siellä pitää ehdottomasti jatkua taiteilijatoimintaa. Mutta sitten tässä on tämä toinen puoli:

”Harakan työtilojen ja kahden huoneiston vuokratulot ovat 62 046 euroa vuonna 2011 ja tilakeskukselle maksettava vuokra 117 210 euroa, sisältäen myös tilat, joita ei vuokrata ulos (tekniset tilat, käytävät, ullakko, varastotilat jne).”

Tämä tarkoittaa siis sitä, jos/kun vuokralaiset pysyvät samoina vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, että tuemme samoja 30:ä taiteilijaa 55164€ per vuosi, eli 1839€ per taiteilija per vuosi.

Kuvataiteelle meillä on varaa jakaa taideapurahoja vain joka kolmas vuosi ja niiden summat pyörivät siinä 3000€ kieppeillä. Eli efektiivisesti me annamme näille 30:lle harakkalaisille joka kolmas vuosi 5516€ apurahan.

Ja täähän on tavallaan tietysti ihan ok! ”Täyttä vuokraa” olisi vain harvalla varaa maksaa. Mutta minua vähän arveluttaa se, että toi porukka säilyy täysin samana jopa vuosikymmeniä.

Eikö kukaan muu kaupungissamme ansaitse vastaavaa työtilasubventiota? Hakemuksia tuli kuitenkin 54, eli kysyntää olisi.

En tiedä, mutta voisin kuvitella, että työtilapuutteen riivatessa tämä saattaa herättää hiukan närää esim. nuorten taiteilijoiden keskuudessa. Onko näin?

Itseäni tuo sisäänrakennettu staattisuuskin hiukan pelottaa. Pysyykö toiminta elävänä, jos joukkoon ei tule lainkaan ”uutta verta” vuosikausiin, jopa vuosikymmeniin? Onko 1980-luvun vetreä valtaajajoukko 2020-luvulla kuvataiteilijoiden ulkomuseo?

Se mitä tässä pohdin on, että voitaisiinko luoda jokin sellainen järjestelmä, jossa vaikkapa joka kolmas vuosi työtilan saarella haluavista nykyisistä käyttäjistä arvottaisiin kolmasosa (10 kpl) pois. Eli 2/3 säilyisi samana.

Nuo kymmenen vapautuvaa tilaa sitten jaettaisiin vaikka siten, että
– 5 arvottaisiin yleiset valintakriteerit (ammattitaiteilija tjms.) täyttävien hakijoiden kesken
– 5 arvottaisiin nuorille alle 35-vuotiaille taiteilijoille

Ja vuokrakausi olisi siis esim. se kolme vuotta. Tuohon ”nuori taiteilija” -juttuunhan voisi yhdistää vaikka ”täyden ilmaisuudenkin”. Eli ikäänkuin kaupungin ”nuori taiteilija” -stipendiaatteja 5 kpl!

Näin Harakassa säilyisi sekä staattisesti veteraaneja että pakka sekoittuisi ja uusiutuisi säännöllisesti.

Perustelu tälle vaatimukselle on mielestäni ymmärrettävä: julkinen tuki on melko suurta. Minun vaikea paheksua 500 000€ tukea 1300:lle golfarille Talissa, jos samaan aikaan puolustan 55000€ ikuista tukea 30:lle taiteilijalle Harakassa. Molemmat kun ovat suljettuja klubeja.

Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että kaupunki ottaa tuen pois ja vuokrat kaksinkertaistuvat. Silloin saa vuokralaisena olla ihan just kuka haluaa. Sehän on ihan ok. Mutta ei tämäkään ole kovin hyvä vaihtoehto. Silloin työtilojen vuokrat taas nousisivat taiteilijoille kohtuuttomiksi. On mielestäni hyvä kysymys myös ovatko kaikki taiteilijat maksukyvyn suhteen samalla viivalla? Tarvitseeko Wardi yhtä kipeästi tuettua tilaa kuin joku muu?

Vähimmäisvaatimus voisi olla, että alivuokralaisten pitäminen kiellettäisiin ja mahdolliset vapautuvat työtilat laitetaan avoimeen hakuun. Lisäksi mielestäni tuki on sen verran suurta, että kaupunki voisi vaatia että tilat ovat todella aktiivikäytössä. Eli jos subventoitua tilaa käytetään esim. vain varastona, niin silloin vuokralainen voitaisin vaihtaa.

Tää on tällaista aidosti keskeneräistä pohdintaa ja kuulen mieluusti mielipiteitä suuntaan ja toiseen.

7 Tanssin perusopetukseen suunnattu tuki

ok. Saatiin tanssin perusopetukseen lisää rahaa budjettiväännön kautta. Kokoomus koukkasi tanssikouluyrittäjien tueksi. Mikäpä siinä. Hyvään käyttöön menee ja vähän enemmän kuin oli alunperin tarkoitus.

8 Luokkatilojen iltakäyttöön varattujen määrärahojen jakaminen

ok.

9 Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset vuodelle 2011 sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaettavissa olevien varojen kohdentaminen

ok. Päätös julkinen 15.12.

10 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

11 Kohdeavustusten myöntäminen, 10. jako

ok. Mites näitä on tässä haussa näin vähän? Onko taiteilijat jo joululomalla?

12 Vuoden 2010 kulttuuriteko -palkinnon myöntäminen

Valitsemme vuoden kulttuuritekon -palkinnon saajan. Viime vuonna palkittiin Suvilahden graffa-aita. Vapaata keskustelua. Täytyypä yrittää löytää suosikkeja etukäteen.

Palkinnon saaja julkistetaan tammikuussa.

13 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avustuspäätösten delegointi

Kohdassa 11. käytettäviä rahoja jäi vähän käyttämättä ja lautakunta delegoi jako-oikeuden suoraan Marianna Kajantielle kun emme enää tänä vuonna kokousta.

14 Kohdeluonteisten avustusten jakoperiaatteiden hyväksyminen

ok. Täytyy kysyä onko tässä muutosta edelliseen vuoteen. Kohdeavustuksien kohdalla muistaakseni oli viime vuonna, että tukea voi saada konserttisarjoihin. Nyt sitä mainintaa ei näy.

15 msonic Oy:n hankintaoikaisuvaatimus koskien Savoy-teatterin salikaiutinjärjestelmän hankintaa

ok. Tää on juuri se kysymys, josta viime lautakunnassa kysyin. Arvelin näemmä oikein, että frontfillien poisjääminen ei ollut vain moka. No, ilmeisesti tämä ei kuitenkaan muuta lopputulosta.

Advertisement

kklk 4/2010 20.4.

Tiistaina kokoustaa jälleen Kulttuurilautakuntakin. Lista on pisin tähän astisista ja sillä on paljon asiaa. Ehkä olisi syytä kokoustaa hiukan useammin.

Esityslista liitteineen löytyy kokonaisuudessaan täältä.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

ok.

3 Lausunto Maunulan työväenopiston, kirjaston ja nuorisotalon hankesuunnitelmasta

Maunulaan ollaan rakentamassa uutta kirjastorakennusta esimerkillisenä yhteishankkeea nuorisotoimen, työväenopiston ja kirjaston yhteisenä hankkeena. Sijainti nykyistä huomattavasti parempi ja nykyinen tila huono. Ainoa ongelma:

”Uuden tilan aiheuttamaa käyttötalousarvion yhteensä noin 102 200 euron menojen lisäystä vuodessa ei ole mahdollista kattaa kaupunginkirjaston nykyisen talousarvioraamin puitteissa.  Jotta kaupunginkirjaston olisi mahdollista vastaanottaa Maunulan kirjaston uudet tilat, tulisi valtuuston lisätä tarvittava osuus kaupunginkirjaston käyttötalousarviokehykseen.”

Kustannusnousu johtuu sekä vuokran kohoamisesta (67 200€) että lisähenkilökunnan (35000€) tarpeesta. Asukaspohja on kuitenkin riittävä ja kirjasto sijaitsee Jokerin varrella, joten hanke ja lausunto erittäin ok. Loistavaa on se, että kolme hallintokuntaa suunnittelee taloa yhdessä. Mukava huomata myös, että kohdetta suunnitellaan lähtökohtaisesti matalaenergiarakentamisen kulmasta ja että taidehankintojen prosenttiperiaatetta noudatetaan.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2011-2013 laatimisohjeet sekä ehdotus käsittelyaikatauluksi

Kulke:
– ”Tasapuolisesti” käyttömenoihin ja avustuksiin kohdistuvat säästöt itseasiassa kohdistuvat täysin epätasapuolisesti harkinnanvaraisiin tukiin ja kohdeavustuksiin. Mielestäni säästöjä voisi kohdentaa hiukan enemmän käyttömenoihin.
– Ajattelin nostaa esille sen seikan, että jo pelkät Microsoft-lisenssit ovat vuodessa 90 000€, eli 756€/työntekijä. ”ATK:n” kokonaiskustannukset ovat 3361€ per työntekijä! Eikö tätä todellakaan voi mitenkään pienentää? Haluaisin selvityksen Kulkessa käytettävistä ohjelmistoista ja kustannusrakenteesta. Mistä nämä kulut syntyvät? Kirjasto onnistuu säästämään 13 000€ tietotekniikkamäärärahoista ensi vuodelle. Miksei Kulke? Löytyykö syy Kulken sijaan Taskesta?

”Noin 60 000 euroa on mahdollista säästää vuokramenoissa Eläintarhan huvilan ja Harakan saaren osalta edellyttäen, että Tilakeskus alentaa vuokria pääomavuokran osalta.”
—
”Avustusten puolella on tavoitteena, että koulutilojen vuokrat opetusvirastolle saadaan taiteen perusopetuksen osalta halvimmalle maksutasolle. Jos tämä toteutuu, ei vuokratukea enää tarvita ja säästön suuruus olisi reilut 100 000 euroa. ”

Toivossa on aina hyvä elää. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta tapaa Kiinteistölautakunnan 27.4. aiheen tiimoilta. Tosin se seikka, että Tilakeskuksen tuottotavoitetta ei voitane ensi vuodelle näin nopeasti laskea, estänee tämän toteutumisen. Toivottavasti valtuusto voi vaikuttaa Tilakeskuksen tuottotavoitteeseen jo vuodelle 2011.

”Lakisääteisten teattereiden ja musiikkioppilaitosten ja orkestereiden valtionosuuden ovat nousseet viimeisten kolmen vuoden aikana pelkästään teattereiden kohdalla yli 5,5, miljoonaa. Jos Helsinki vähentäisi esimerkiksi prosentilla omaa tukeaan, ei julkisen tuen kokonaismäärä laskisi, mutta avustuksia säästyisi noin 60 000 euroa. ”

Tämä on hyvä ehdotus ja itse asiassa viime vuonna tekemäni linjauksen kaltainen. ;)

Merkittävää tässä kohdassa on se, että koska kaupunginteatteri ei ole tätä nykyä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan alainen, niin se voi ”pelata eri säännöillä” kuin muut teatterit. Olisi silti mielestäni reilua, jos kaikki toimijat olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Kaupunginteatteri olisikin saatava takaisin Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan piiriin.

Kirjasto:

”Kaupunginkirjaston käyttömenojen raamiksi on vahvistettu 34 980 000 euroa, mikä on 479 000 euroa (-1,35 %) pienempi kuin vuoden 2010 talousarvio ja 847 000 euroa pienempi kuin lautakunta keväällä 2009 esitti taloussuunnitelmaksi 2011.”

Jos kukaan kuvittelee että tällaisella budjetoinnilla voidaan välttyä myös tilojen leikkaamisesta tulevaisuudessa, niin silloin ollaan tosi pahasti harhaisia. Tai sitten meillä on kattava verkosto kirjastotiloja, joissa ei ole henkilökuntaa tai aineistoa. Joko valtuuston pitää raamissaan antaa kirjastolle lisää tukea tai sitten viimeistään 2012 kirjastoja tullaan sulkemaan toivoimme me lautakuntalaiset sitä tai emme.

Raamiin päästään erityisesti seuraavilla toimenpiteillä:
– palkkamenot pienevät edelleen vuoden 2010 tasosta noin 219 000 eurolla
– tilapäisen työvoiman vuokraukseen (Seure Oy:ltä) tarkoitettua määrärahaa pienennetään noin 109 000 eurolla
– keskustakirjaston toiminnalliseen suunnitteluun tarkoitettua määrärahaa supistetaan 120 000 eurolla
– tietotekniikkamäärärahoja vähennetään 13 000 eurolla
– aineistomäärärahasta toteutetaan 1,35 %:n vähennys (noin 43 000 euroa), mikä merkitsee asukaskohtaisen aineistomäärärahan vähennystä 12 sentillä 5,15 euroon/asukas.

ok.

Maan keskiarvo vuonna 2009 aineistomäärärahoissa oli 4,77€, eli Helsinki on hiukan maan keskiarvon yläpuolella. Toisaalta taas esim. kaupunkimme monikulttuurisuus luo aivan toisenlaisia paineita kokoelmalle. Kai tämä nyt tällä kerralla on vain hyväksyttävä. Jos halutaan parempaa kirjastoa, niin silloin sitä pitää rahoittaa enemmän.

3 Vuoden 2010 talousarvion toteutumista koskeva 1. ennuste

ok.

Huomasin tästä kohdasta Savoy-teatterin sitovan tavoitteen olevan korkeahko 320 tapahtumaa. Soitin Savoyn johtajalle Tapani Närhelle ja luku selittyy sillä, että se sisältää 170 tapahtumaa Espan lavalla ja 150 itse salissa. Mutta kuulemma Savoy-teatterin salissa on ”normaalivuotena” 180-220 tapahtumaa.

4 Aloite kulttuurikeskus Stoan muuttamisesta tanssilähtöiseksi taloksi

Kyseessä vastaus helmikuussa tekemääni aloitteeseen. Virkamiesten selvityksen voi lukea täältä.

Vastaus on sinällään positiivinen, mutta silti käytännössä nykymenosta kiinni pitävä.

Ehdotuksen mukainen yleiskeskustelu kannattaa ehdottomasti käydä talousarviokäsittelyä varten, mutta sen lisäksi mielestäni pitää tehdä linjapäätöksiä Stoan suhteen.

Aionkin ehdottaa, että kulttuurilautakunta päättää jo nyt muutamien seikkojen eteenpäin viemisestä. Erityisesti:
– Musiikkisalin profilointi esityskäyttöön ja erityisesti kokeilevamman ja nuorten tekijöiden tanssiteosten näyttämöksi. (Mahdollistuu kun Työväenopisto siirtää toimintaansa nuorisotoimelta Happeen muuton vuoksi vapautuviin tiloihin.) Musiikkisali, toisin kuin esittelijä väittää, ei ole liian pieni esityskäyttöön!
– Teatterisalin ja Musiikkisalin vapauttaminen harjoittelukäyttöön mm. kesäkuukausien ajaksi, jolloin talo muuten on suljettuna. Oikeesti. Talon kaikki salit ovat olleet _täysin tyhjinä_ kaikki kesät tähän asti. Miksi? No siksi, että kukaan ei vaan ole älynnyt että joku haluaa harjoitella mahdollisesti kesäisinkin. Lisäkustannukset täysin marginaaliset ja tehokkuuden nousu ilmiselvää.

Sitten lausunnossa on jotain pienempiä asioita, joista ajattelin kysyä.

– Rollo pitää ottaa pois tanssiteatteriluokituksesta (eivät enää itsekään pidä itseään tanssiteatterina).
– Haluaisin tietää onko Stoan läheltä (mm. sen takana olevasta lähes autiosta kauppakeskuksesta) selvitetty mahdollisuuksia hankkia harjoitus- tai muita tiloja.
– Haluaisin jossain vaiheessa myös teettää ulkopuolisen konsultti-selvityksen koko Kulken tuotantorakenteesta, mutta sen aika ja paikka ei ole tässä.

”Salin käyttöjakso oli tanssiesityksillä muita esityksiä pidempi, esityksineen 1,5 -2 viikkoa, koska harjoitustilojen puutteen vuoksi tanssiteoksia myös harjoitellaan pitempään näyttämöllä.”

Tämä on todella tärkeä pointti! Varsinaisen esityssalin, joka on kallis rakentaa ja ylläpitää, tehokkuus nousisi selvästi, jos sen lisäksi Helsingissä olisi, mahdollisesti Stoan hallintokokonaisuuden alla, Stoan salia vastaava harjoitussali. Harjoitussalissa olisi ainakin jonkinlainen ”demo-henkinen” ääni- ja valotekniikka, jotta viimeistelyyn tarvittavaa harjoitus- ja rakennusaikaa lopullisessa salissa voitaisiin lyhentää. Ja toisin kuin esityssalin, harjoitussalin ei tarvitse sijaita keskeisellä paikalla tai olla ”arkkitehtonisesti” korkeatasoinen. Sen perustaminen ja ylläpito on siis huomattavasti halvempaa kuin esitystilan.

”(Pientä) salia on käytetty tanssiproduktioihin melko vähän, n. 8 % esityspäivistä. Kokonsa (n.200 m2) puolesta sali soveltuu vain pienimuotoisiin tanssiesityksiin, mutta harjoitustilaksi melko hyvin. Musiikkisalin voi varustaa seinäpeilein, jotka on peitettävissä verholla.”

Musiikkisali sopii ehdottomasti tilansakin puolesta myös esityskäyttöön. Siellä on mm. nouseva katsomo, joka on myös siirrettävissä pois. Salia on käytetty mm. Jyrki Karttusen ja Tommi Kitin teoksien esittämiseen. Erityisen hyvin se soveltuu lastentanssiin ja kokeellisempien teoksien näyttömäksi.

Vaikka lava on pieni, niin pieniä ovat useat lavat myös ulkomailla:

Vilna, Arts Printig House, pieni näyttämö: 8m x 8m
Dusseldorf: Tanzhaus NRW, pieni näyttämö: 11m x 8m

Keskustellaan. Ans kattoo mitä tapahtuu.

5 Lausunto Kulttuuritehdas Korjaamo ry:n avustuksista

Vastaus löytyy täältä.

Tällä kertaa vastataan Yrjö Hakasen valtuustoaloitteeseen, jonka mukaan Kulttuurikeskuksen ”on selvitettävä, mitä toiminnan järjestäminen Kulttuuritehdas Korjaamon tiloissa maksaisi esimerkiksi Helsingin kulttuurikeskuksen omana toimintana ja paljonko kaupungille kertyisi omana tuotantona järjestettynä tällaisesta toiminnan tuloja.”

Hakasen aloitteessaan esittelemät laskelmat ovat aivan tuulesta temmattuja.

Vastaus on ok, vaikkakin olisin toivonut lukuja vielä selkeämmin esille esim. taulukkomuodossa. Nyt ne löytyvät vain tekstin seasta.

Ongelma onkin enemmän kysymyksessä. Korjaamoon liittyvässä keskustelussa puhutaan ainakin kolmesta eri asiasta yhtä aika ja päällekkäin:
1. Onko ylipäätään ok, että kaupunki tukee yksityisen ylläpitämää kulttuurikeskusta/kulttuuritoimintaa?
2. Onko Korjaamon toiminta kaupungin näkökulmasta tarpeen?
3. Onko Korjaamon toiminta kaupungin näkökulmasta kustannustehokasta?

Valtuustoaloitteen kysymys on muotoiltu siten, että vaikka siinä pyydetään vastausta vain kolmanteen kysymykseeni, niin todellisuudessa sillä yritetään ilmaista vastustava mielipide kysymyksiin yksi ja kaksi.

Omat vastaukseni:
1. Onko ylipäätään ok, että kaupunki tukee yksityisen ylläpitämää kulttuurikeskusta/kulttuuritoimintaa?

Mikään sääntö ei kiellä kaupunkia tekemästä yhteistyötä yksityisen toimijan kanssa. Kulttuuripuolellahan niitä juuri riittää! Teatterit, festivaalit, klubit, galleriat jne.

Osalle politikoista kysymys on syvästi ideologinen. Toisille vatsan väänteitä herättää se että toimijana on Yritys Oy Ab. Ja erityisesti tunnetusti rikas omistaja, jolla on kulttuuripoliittisia intohimoja. Eli kyseessä on periaatteelinen Ongelma. Toisille taas nämä lähtökohdat ovat kuin lupaus siitä että mitään hankaluuksia ei koskaan voi edes ilmetä.

Karikoitujen äärilaitojen välissä on paljon harmaata vyöhykettä, johon itse sijoitun. Minulle päätöksen tärkein perusta löytyy kysymyksien kaksi ja kolme vastauksista.

2. Onko Korjaamo tarpeen?

Mielestäni on. Sen tarjonta on ollut korkeatasoista ja sitä on voitu tarjota uudella tavalla toimivassa konseptissa. Ratikkahallit ovat loistava paikka kulttuurikeskukselle joka tapauksessa! Sen profiili on myös ollut selvästi kaupungin muusta kulttuuritarjonnasta ja kaupungin omien talojen linjoista erottuvaa. Se täydentää, ei kannibalisoi jo olemassaolevia ”markkinoita”.

3. Onko Korjaamon toiminta kustannustehokasta?

Kaupungin näkökulmasta on. Erittäin tehokasta. Lukekaa vastaus.

Poimin vastauksesta kaikki tuet ja tulot oheiseen taulukkoon:

Lisävuokra	83 304,00€
Toiminta-avustus	60 000,00€
Muu tuki	23 000,00€
Stage-festivaali	30 000,00€
Äänentoistolaitteet	48 000,00€
Kulut yhteensä	244 304,00€

Vuokra	186 000,00€
Kaupunginmuseon säästö	75 000,00€
”Tulot” yhteensä	261 000,00€

Erotus

-16 696,00€

Eli käytännössä Korjaamon toiminta on lähes kustannusneutraalia kaupungin näkökulmasta. Jos kaupunki järjestäisi toiminnan itse, olisi koko vuokrasumma sisäistä. Kaupungin kannalta voikin ajatella että me maksamme ratikkamuseon ylläpidon ja Korjaamon kulttuuritilojen vuokrat. Kaikki sisältö tapahtuu siellä sitten ”ilmaiseksi” eli muulla rahoituksella.

Korjaamon tukea voikin hyvin verrata esim. kaupungin nettobudjetoidun Savoy-yksikön vuotuiseen tukeen, joka on 800 000€. Ja se on kokonaisuudessaan todellista kulua, koska vuokratkin maksetaan ulkopuoliselle.

(Arvio kaupunginmuseon säästöstä omani, mutta todennäköisesti oikeaa kokoluokkaa. Äänentoiston hankinnasta syntyneet kulut ajattelen poistoina kymmenelle vuodelle.)

Ja järkiargumenttien lisäksi, sori vaan, Korjaamo on kyennyt yhdistämään kaupungissamme mielestäni uudella tavalla urbaania kaupunkikulttuuria, korkeakulttuuria ja leppoisaa oleskelua, joka vaan on ”mun mielestä siistii”. En kiistä etteikö tällä täysin tunneperäisellä suhtautumisella olisi myös suuri vaikutus siihen miten suhtaudun faktoihin. Minä vihdyn Korjaamolla.

6 Lausunto somalin kielen, Somalian historian ja kulttuurin opetuksen järjestämisestä suomalaisille

ok.

7 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

8 Kohdeavustusten myöntäminen, 4. jako

ok.

– Katuteatterityöpajan varmaan kannattaisi hakea ennemmin lähikulttuuriavustusta koska hanke näyttää kohdeavustuksiin liian pieneltä. Ja lisäksi työpajoja ei tueta.
– ”Vahvasti eletty” -työryhmän tuesta voisin kysyä, koska juuri seuraavassa kohdassa selvitetään ikääntyvien kulttuuripalveluja, joihin tämä hanke näyttää liittyvän.
– Oliphantin 15-vuotisjuhlahanketta ei tueta, koska se on ”Juhlaviikkojen produktio”. Muistaakseni juhlaviikkojen tuki tällaisille hankkeille vaan on usein enemmänkin mainostus- ja näkyvyysyhteistyötä kuin todellista rahallista tukea.

9 Selvityssuunnitelma ikääntyvien kulttuuripalveluista

ok. Sirkuksen ammattilais-Casena prof. Bluffo? Eikö mitään muuta toimijaa löytynyt?

10 Helsingin valintaan johtanut maailman designpääkaupunki 2012 -haku

ok.

Pyysin tätä viime kokouksessa. Hyvä että meillekin kerrotaan mitä Kulken rahoilla tehdään.

11 Infopankin verkkopalvelukilpailutus

ok.

12 Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys ry:n oikaisuvaatimus

ok. Eivät tykänneet siitä että ei annettu kaikkea haettua rahaa.

13 Via Crusis – Ristin Tien Tuki ry:n oikaisuvaatimus

ok. Eivät tykänneet siitä että ei annettu kaikkea haettua rahaa. Syyllinen on allekirjoittanut.

14 Pitkäkosken lenkkiteatteri ry:n oikaisuvaatimus

ok. Annetaankin rahaa, kun alunperin oli väärää tietoa.

16 Muut mahdolliset asiat
– KKLK tapaa 27.4. Kiinteistölautakunnan. Tarkoituksena keskustella mm. sisäisten vuokrien kipupisteistä
– Kulttuuristrategiaa valmistellaan ja kuulemislistasta keskustellaan.
– Aion tehdä ehdotuksen julistetaiteen edistämisestä Helsingissä WDC -hankkeen kautta. Käytännössä luvallisia liimailupömpeleitä eri puolille keskustaa ja esim. avoin julistesuunnittelukilpailu aiemman blogaukseni hengessä.

keskustelu tanssin talosta + ustream

Maanantaina ohjelmassa oli kirjastokierroksen lisäksi myös keskustelu tanssin talosta.

En ollut koskaan aiemmin pitänyt julkista puhetta! Tuntui ihan luontevalta. Asiasisältö oli sen verran hyvin hallussa, että en tarvinnut kuin muutaman ranskalaisen viivan ja pysyin ainakin omasta mielestäni ihan jäntevästi asiassa.

Streamasin keskustelun läppäriltäni 3,5G -kännykkäyhteydellä! Tulevaisuus on täällä tänään! Tallenne ohessa. Allekirjoittaneen puheenvuoro löytyy tunnin kohdalta.

Vodpod videos no longer available.

Olen todella innoissani streamauksen mahdollisuuksista. Ensi viikolla on varmaankin odotettavissa streamatut pelimannijamit ja ehkäpä parin viikon sisään jo kansanmusiikkiklubikin!

Sitten seuraa tekniikka-nörtteilyä. Ei kannata lukea eteenpäin jos ei tekninen toteutus kiinnosta…

Käytin streamaamiseen Ustream-palvelua, joka on perustasollaan ilmainen. Ustream Producer, jossa on enemmän ominaisuuksia maksaa 199$. Todella helppokäyttöinen. Monikameraohjauksen saa ainakin Macilla helposti aikaiseksi CamTwistillä, josta sitten ”leikattu” video ohjataan Ustreamiin.

Bändimme laulusolisti Tuomas osti Neverdicen kiertuestreamausta varten Clas Ohlsonilta mahdollisimman halpoja (lue kehnoja) webcameja. Ajattelin hakea itselleni muutaman lisää, niin voimme testata kolmen tai neljän kameran livelähetystä. Laatu on taatusti kehno, mutta näin testivaiheessa ja lähetyskaistan kapeudesta johtuen paremmista kameroista ei varmaankaan olisi paljon iloa. Tärkeintä on saada jonkinnäköisiä tallenteita verkkoon.

Täytyy myös tutkia, jos löytyisi vielä jokin ohjelma, jolla voisi äänen voisi käyttää ”master-ketjun” läpi eli hiukan tasoitella ennen lähetystä. Ehkäpä Jackilla Mainstagen kautta. (Mainstage tulee Applen Logic-paketin mukana, suosittelen. Aivan uskomaton pakkaus hintaansa (399€) nähden.) ”Keikkaäänikortissani”> TC:n Konnektlivessä on myös ”hardiksena” monialuekompressori, jonka kautta äänen ehkä saa ajeltua.

On tullut usein käytännössä havaittua että ihan asiallisen ”muisto”-tallenteen keikoista saa nappaamalla talteen äänipöydän stereosumman ja lisäksi saliäänen stereoparilla. Vielä jos oikein haluaa hifistellä, niin soololaulu ja basso erikseen, niin kamaahan voi jo lähes miksata.

Hauskaa käpistellä välillä tällaisiakin asioita.

/nörtti

tanssin stoa

Tein tiistain kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa seuraavan ehdotuksen:

EHDOTUS

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee edellyttää, että Kulttuurikeskus selvittää Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoan ohjelmistopolitiikan tanssilähtöiseksi muuttamisen edellytyksiä sekä mahdollisen muutoksen vaikutuksia talon muuhun nykyiseen käyttöön huhtikuun 2010 kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokoukseen mennessä.

Ehdotus hyväksyttiin, eli nyt virkamiehistö valmistelee huhtikuun kokoukseemme selvityksen Itä-Helsingin kulttuuritalo Stoan ohjelmistopolitiikan muuttamisesta tanssilähtöiseksi. Huhtikuussa asiasta sitten mahdollisesti päätetään. Aikataulu on tämä, sillä toukokuun kokous on ns. budjettikokous, jossa käsittelemme vuoden 2011 taloutta.

Ronja Verkasalo: DIS

Ajatukselle on tukea vihreässä valtuustoryhmässä ja olen keskustellut ideasta paitsi muiden lautakuntalaisten niin myös tanssin kentän toimijoiden kanssa. Kaikki eivät tietenkään ole täysin samaa mieltä kanssani, mutta keskustelu Tanssin talosta ja tanssin asemasta Helsingissä on mielestäni jo arvo sinällään. Pysyypähän päättäjilläkin nykytila mielessä.

Ohessa alustus, jota lähettelin sähköpostilla eri tahoille männä viikolla:

Taustaa:
Tanssi on musiikkiin ja teatteriin verrattuna Suomessa ”nuori” taiteenlaji. Ensimmäiset varsinaiset ammattilaisryhmät aloittivat toimintansa vasta 1970-luvulla ja toiminta alkoi vakiintua ja kasvaa vasta 1980-luvulla.

Valtion tukihanat laitettiin kuitenkin tiukasti suppuun 90-luvulla: teatterilaitosjärjestelmän piiriin pääseminen on uusille niin teatteri- kuin tanssiryhmillekin lähes mahdotonta.

Nykytilanne on siis se, että tanssin kentällä on suuri määrä lahjakkaita ja osaavia tekijöitä, jotka eivät voi tanssin tukijärjestelmien puutteen vuoksi työllistyä eli hyödyntää kallista koulutustaan. Erityisen epäreilu tanssin asema taiteena on, kun sitä verrataan perinteiseen teatteriin ja klassiseen musiikkiin, joihin luontevasti tanssi korkealaatuisena kulttuurina mielestäni rinnastuu. Esimerkiksi VOS-puolella varsinaiset tanssiteatterit (Zodiak&Tero Saarinen) saavat Helsingiltä 2010 yhteensä 279 000€ noin kolmen miljoonan euron tuesta. (VOS)-Teatterilain ulkopuoliset tanssiryhmät saavat talousarvioavustuksia vain 65 300€, teatterit 725 000€.

Tarve on moninkertainen.

Tanssialan toimijat ovatkin jo vuosikymmeniä koettaneet ajaa Helsinkiin ”Tanssin taloa” – valtakunnallista tanssin esitys- ja koulutuskeskusta, joka edistäisi koko alan toimintaa.

Vuonna 2008 Kulttuurikeskus valmisteli ”Selvityksen Tanssitaiteilijoiden työ- ja esiintymistiloista Helsingissä”.

Selvityksestä saa erittäin hyvän kuvan alan toiveista Tanssin talon suhteen ja tanssin asemasta ylipäätään. Suosittelen luettavaksi jos tanssi kiinnostaa! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää! Todellinen ”page-turner”!

Selvityksen toimintaehdotuksista ensimmäinen on seuraava:

”Tanssin tilakysymysten kokonaisvaltaiseksi ratkaisemiseksi kehotetaan tanssin alan keskeisiä järjestöjä ja asiantuntijoita laatimaan esitys ns. tanssin talon hallintomalliksi ja rahoitussuunnitelmaksi. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon kansainväliset esimerkit ja eurooppalaisista tanssin taloista saadut kokemukset.”

Selvityksestä on nyt kulunut kohta jo kaksi vuotta eikä juuri mitään ole tapahtunut. Syitä on tietysti monia taantumasta hallinnon jähmeyteen. Alan taloudellisesta ahdingosta johtuvan resurssipulan myötä myöskään tanssikenttä ei ole saanut pakkaansa kasaan. Tanssi tarvitsee nyt kaupungin vetoapua.

Mikä sitten olisi mahdollista kaupungin tiukkojen budjettiraamien sisällä? Uutta suurta vain tanssille omistettua taloa on kaupungin mahdotonta ottaa yksin harteilleen. Erittäin vaikeaa se olisi valtionkin avulla.

Mielestäni olisi tarkasteltava jo olemassaolevan kulttuuritaloverkoston tarjontaa ja toimintatarkoitusta.

Helsingin kulttuuritalot (tässä yhteydessä Stoa, Malmitalo, Kanneltalo) rakennettiin 80-luvulta 90-luvun puoliväliin taiteen monitoimitaloiksi. Kaikille kaikkea kaikista. Tätä lähtökohtaa voisi mielestäni tarkistaa – talot ovat monellakin tapaa oman aikansa lapsia. Onko tämä toiminta-ajatus yhä paras tai ainoa mahdollinen?

Tässä tapauksessa tarkoitan erityisesti Stoaa, joka jo nyt on ”lähes tanssin talo”. Stoan pääsali on juuri sen kokoinen, jota selvityksen mukaan 87% toimijoista toivoo uuteen taloon. Jos katsoo Stoan pääsalin esityskalenteria tälle keväälle, on suurin osa tapahtumista tanssia ja nykysirkusta (erityisesti Cirko toukokuussa).

Lisäksi Stoassa on tällä hetkellä vähäisellä käytöllä oleva pienempi sali, joka soveltuisi erinomaisesti mm. nykytanssin lapsille ja nuorille suunnattuihin näytöksiin.

Annetaan Stoan erikoistua, fokusoitua – tehdä skaalana vähemmän, mutta paremmin. Luoda todellinen profiili tanssin talona! Jo talon markkinointi pääkaupunkiseudulla helpottuisi huomattavasti kun sillä olisi selkeä rooli. Samalla voitaisiin luoda Iiro Auterisen ehdottama ”virtuaalinen tanssintalo”, joka koordinoisi keskitetysti tanssin ammattilaiskentän harjoitustiloja ja edistäisi tanssin asemaa kaupungissamme.

Suurin ”mutta” ovat tietysti tarpeellisimmat lähipalvelut – eli mm. Stoan tarjoamat lasten kulttuuritapahtumat. En usko suurimman osan näistä sovittamisen taloon olevan mahdoton tehtävä. Lapsille suunnatuilla tanssiesityksillä tulee olla paikkansa myös tanssin talossa!

Tärkeintä alustavassa ehdotuksessani on kuitenkin sen toteuttamiskelpoisuus. Uutta rahoitustakaan ei välttämättä tarvita mahdottomia summia. Ja Tanssin talo voidaan lanseerata haluttaessa vaikka tammikuussa 2011.

Tietenkään Stoa tanssin talona ei ratkaise kaikkia ongelmia – erityisesti harjoitustilojen puute on paljon yhtä salia kovempi. Mutta se olisi realistisesti toteuttamiskelpoinen ensimmäinen askel kohti tanssille rakennettua omaa taloa, jollainen muista pohjoismaisista pääkaupungeista löytyy.

STOA olisi loistava tanssintalo versio 0.7 – täydellistä, kaikkien toiveet täyttävää taloa on lähes mahdotonta saada lähitulevaisuudessa. Tanssi kuitenkin tarvitsee kehittyäkseen uutta tukea NYT. Ja kaupungin oma tanssiin keskittynyt organisaatio kykenee ajamaan tanssin kehitystä tulevaisuudessakin paremmin kuin mikään tanssijoiden oma, hallinnon ulkopuolinen yhteenliitymä.

Tehdään tämä nyt ja upgreidataan sitten myöhemmin! Beta-versioiden kautta voittoon!

Yleisin pelko mitä tanssin kentältä olen ehdotukseni suhteen kuullut on se, että jos tämä ehdotus hyväksytään, niin tanssi jämähtää ikuisesti Itä-keskukseen ja mistään Stoaa laajamittaisemmasta infrasta tanssille ei voida enää edes unelmoida. Pelko on ymmärrettävä mutta mielestäni turha.

Suomalainen kulttuuripolitiikka on ollut ”seinävetoista”: jotta on voitu saada toimintabudjettia, on ensin pitänyt rakentaa talo ja palkata pysyvää henkilökuntaa. Erittäin pienillä budjeteilla pyristelevän nykytanssin asema on hyvä esimerkki tästä – ei taloa, ei resursseja. Onko tämä kuitenkaan ainoa, järkevin tai paras tapa luoda taiteellisia sisältöjä? Minun pelkoni on se, että tanssin sisältöihin (mm. harkinnanvaraiset avustukset ja kohdeavustukset) tarkoitettu raha valuisikin uudessa uljaassa talossa vahtimestareiden*, valo- ja äänimiesten palkkoihin eikä tanssin tekijöille.

Hallinnolliset esteet luovat vielä oman haasteensa. Siksi Stoa olisi tärkeä ensimmäinen askel kohta parempia resursseja. Sen raamien sisällä voitaisiin aloittaa ”virtuaalisen tanssin talon” kehitystyö, joka omalta osaltaan edistäisi tulevien tilaratkaisujen tanssimyönteisyyttä. Olen joskus puhunut ”tanssivirkamiehestä” hiukan Helsingin pyöräilyvirkamiehen tapaan.

Lisäksi mielestäni tanssin tilaratkaisun ei tarvitse välttämättä olla yksi fyysinen rakennus – tärkeintä olisi hallinnoida nykyistä rakennuskantaa siten, että se mahdollistaisi enemmän toimintaa.

Tällä viittaan mm. Kansallisoopperan alaisen Alminsalin käyttöön. 380-paikkainen sali Helsingin ydinkeskustassa, jossa on vain muutamia esityksiä viikossa! Välillä Ooppera on käyttänyt ensiluokkaista esityssalia vain harjoitteluun! Ja syy ääliömäiseen tehottomuuteen on vain hallinnollinen. Minun on vaikea hyväksyä tavoitteeksi jälleen uutta salikompleksia Töölönlahdelle ennen kuin Alminsali on otettu tehokkaampaan käyttöön.

Yksinkertainen nyrkkisääntö: mitä enemmän seiniä, sitä enemmän rahaa valuu sisällöstä tönöjen ylläpitoon!

Virtuaalinen tanssin talo voisi olla mukana mm. eilen uutisoidun ”maanalaisen museokeskuksen” suunnittelussa. Olemassa oleva ”virtuaalinen” rakenne ja Tanssin asemaa vahvistava Tanssin Stoa helpottaisivat black boxin ujuttamista myös noihin suunnitelmiin. Esittävien taiteiden vapaan kentän pitääkin hakea uusia yhteistyökuvioita ja malleja. Ei Helsinkiin tulla omaa vain nykysirkukseen, jazziin tai kansanmusiikkin keskittynyttä taloakaan rakentamaan.

Pahinta olisi jos tanssin kenttä nyrpistäisi nenäänsä ja jäisi odottelemaan täydellistä taloa supistuvien budjettiraamien todellisuudessa. Vaikka tanssijoiden koulutus tähtääkin pitkiin loikkiin, niin kaupungin hallinnossa niitä ei kyetä leiskauttamaan.

(*Helsinki käyttää kulttuuritalojensa vahtimestaripalveluihin noin 600 000€ vuodessa. Eli suurinpiirtein saman summan kuin koko vapaalle kentälle tarkoitettuihin kohdeavustuksiin. Minä haluan Helsingin työllistävän lisää taiteilijoita, en Palmian vahtimestareita.)

(EDIT: korjasin sanamuotoa väärinymmärrysten välttämiseksi ensimmäisen kuvan jälkeisessä lauseessa 25.2.)