Posts Tagged ‘kulke

14
Mar
11

kklk 9/2011 15.11.

Rutiinikokous luvassa huomenna. Esityslista. Tällä kertaa ei ole julkisen listan ulkopuolisia asioita tai liitteitä.

VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUT

1 Vuoden 2011 talousarvion toteutumista koskeva 3. ennuste

ok.

KULTTUURIPALVELUT

1 Annantalon kahvilan vuokra- ja yhteistyösopimuksen jatkaminen

ok. Järjestely on erikoistapaus kahvilan luonteen vuoksi. Ilmeisesti yhteistyö on toiminut hyvin ko. yrittäjän kanssa.

KULTTUURIPOLITIIKKA

1 Kehittämissopimukset ja yhteistyöhankkeet

ok. Ensi vuonna aloitetaan kolme uutta kehittämishanketta: Pop & Jazz konservatorion Säätiön ”Close Encounters -festivaali”, Moniheli ry ja pääkaupunkiseudun elokuvatapahtumien järjestäjien yhdistys Cinemaja. Pop Jazz konsalle 20 000€, Monihelille ja Cinemajalle 10 000€.

2 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin, 9. jako

ok.

3 Kohdeavustusten myöntäminen, 9. jako

ok.

6 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiana Kulttuurikeskus esittelee meille julkaisuluetteloaan vuosilta 2005-2011. Lista on komea, mutta aion kysyä mikseivät ne kaikki ole ladattavissa Kulken nettisivuilta.

Tiedän että Kulkessa tehdään pienempiä raportteja ja selvityksiä jatkuvasti – niitä on meille jaettu paperisina versioina. Nekin olisi kiva saada julkisesti jakoon. Ihan on semmonen olo kuin olisin maininnut aiheesta joskus aiemminkin.

26
Kes
11

majesteettirikoksia

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kevään viimeisessä kokouksessa oli käsittelyssä yksi kohta, joka ei ollut julkisella esityslistalla: talousarvioavustukset vuodelle 2012.

Tämä kohta piti sisällään kaikki kaupungin eri kulttuuritoimijoille jakamat avustukset. VOS-teatterit, harkinnanvaraiset teatterit, tanssiteatterit, musiikkioppilaitokset, festivaalit, koko joukon museoita sekä kaikki lautakunnan jakamat avustukset ja apurahat. Kokonaisuutena avustuspotti on ensi vuodelle noin 15 miljoonaa euroa.

Menin kokoukseen hiukan masentuneena, tai ainakin tappioon valmistautuneena.

Ensinnäkin miksi kohta oli listalla “EI JULKISUUTEEN” -merkinnällä? Miksei tästä kohdasta, joka on mielestäni lautakunnan koko vuoden ehkä tärkein päätös saanut keskustella julkisesti?

Toinen ongelma oli se, että tälle kohdalle luvattiin ensi vuodelle lisää rahaa kaupungin raamissa vain 15 000€. Tai no, paperilla rahaa tulee rutkasti lisää, 470 000€, mutta se kaikki menee Svenska Teaternille remonttilainan kattamiseen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Julkisuuskysymykseen sain hämmentävän vastauksen. Ilmeisesti tieto oli julkista, tai ainakaan se ei ollut salaista. Avoimmuudesta Kulttuurikeskuksen toiminnassa ja avustusten jakamisessa keskusteltiin, enkä aio jättää asiaa tähän. Haluan että ensi vuonna avustusehdotus on julkinen ja jo tänä vuonna avustuksen saajat ja summat ovat helpommin löydettävissä Kulttuurikeskuksen nettisivuilla. Tällä hetkellä niitä ei ole siellä lainkaan. Pyytämällä kuulemma saa.

Mielestäni kunnalliseen päätöksentekoon liittyvä tieto on joko julkista tai salaista. Tällainen “EI JULKISUUTEEN” -tieto, jota pidetään vakan alla lähinnä sen takia että se saattaisi aiheuttaa keskustelua, ei mielestäni ole hyvää hallintoa tai politiikkaa. Demokratiaan kuuluu mahdollisimman suuri avoimmuus – kaikki mitä ei erikseen salassapitolaissa määritellä salaiseksi on periaatteessa julkista.

Toiseen ongelmaan halusin myös lautakunnan tekevän jotain. On kestämätöntä että vaikka tulevassa kulttuuristrategiassa ja jo hyväksytyssä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (LASU) puhutaan kauniisti kulttuurin positiivisesta vaikuttavuudesta ja siitä miten uusia toimijoita tulee tukea, niin todellisuus on kuitenkin se, että päätöksiä tehtäessä raha jaetaan niille toimijoille, joille se on aina ennenkin jaettu.

Vaihtoehtoja lautakunnalla on yksinkertaistettuna kaksi: joko olisi löydettävä säästöjä sisäisesti ja kohdistettava menoja uudella tavalla, tai sitten raamiin täytyy saada lisää rahaa.

Ensimmäinen vaihtoehto on tietenkin hankalampi; pienikin leikkaus olemassaoleviin tukiin aiheuttaa vastarintaa. Ja syystäkin: eivät Helsingissä edes VOS-teatterit elele leveästi. Ja tekevät hienoa työtä.

Selkeä ongelma sisäisessä leikkaamisessa on myös se, että ilman tukirakenteen kokonaistarkastelua leikkely sieltä sun täältä ei välttämättä luo järkevämpää kokonaisuutta. Myöskäään poliittisesti kukaan ei halunne profiloitua vaikkapa musiikkiopistojen leikkaajana.

Yritin kokouksessa ensin ehdottaa sisäisiä siirtoja. Ne eivät menneet läpi.

Siksi ehdotinkin vielä että lautakunta tekisi raamin ylittävän talousarvioavustusehdotuksen. Hämmästyksekseni ehdotus meni läpi niin että hujahti.

Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta ehdottaa avustusraamiin lisäystä vuodelle 2012 TA-kohtaan 4 17 03, Avustukset yhteisöille, yhteensä 300 000 euroa siten, että 100 000 tulee esittävän taiteen ja musiikin harkinnanvaraisiin avustuksiin, 100 000 harkinnanvaraisiin musiikkioppilaitosten avustuksiin ja 100 000 kohdeavustuksiin.

Tarkoittaako tämä nyt sitä että ensi vuonna olisi kohdeavustuksia 100 000€ enemmän kuin alkuperäisessä ehdotuksessa? Ei välttämättä. Kaupunginhallituksen lautakunnille antamat valmisteluohjeet kun edellyttävät, että raamia ei saa ylittää. Eli tästä seurannee se, että päätöksemme tulee bumerangina takaisin kaupunginhallituksesta.

Miksi päätös kuitenkin kannatti tehdä? Ensinnäkin mitään lisärahaa ei ikinä saada, jos sitä ei koskaan vaadita. On täysin mahdollista että tällainen summa, joka on Helsingin kokoisessa kaupungissa aidosti “pähkinöitä” sujahtaa läpi jo kh:sta. Lisäksi yksimielinen päätöksemme lähettää hyvää viestiä syksyn budjettivääntöjä varten. Fiilis on varovaisen toiveikas.

Perusteluja on helppo löytää.
– Harkinnanvaraisten teattereiden ja tanssiryhmien avustukset ovat pysyneet samana viime vuodet. Efektiivisesti tämä on tarkoittanut säästöä, vaikka tekijöitä on tullut lisää ja moni ryhmä (esim. Kapsäkki, Karttunen) on lisännyt toimintansa laatua ja volyymia paljon.
– Musiikkioppilaitosten kohdalla leijonanosa kaupungin tuesta ja käytännössä kaikki valtion tuki menee musiikin laajaa perusopetusta antaville laitoksille. Tämä tuki kohdistuu käytännössä klassisen musiikin opetukseen sosiaalisesti hyvinvoivilla alueilla. Yleisen oppimäärän (harkinnanvarainen) tuen laajentaminen alentaisi kynnystä päästä harrastamaan musiikkia ja monipuolistaisi tarjontaa.
– Kohdeavustusten summa on liian pieni. Joudumme erittäin todennäköisesti loppuvuodesta toteamaan rahojen loppuneen kesken. Laadukkaita toimijoita on koko ajan enemmän. Kohdeavustusten työllistävä vaikutus kulttuurialalla on myös erittäin merkittävä, yli puolet (54 %) myönnetystä summasta käytetään palkkoihin ja palkkioihin.

Valtuutetuille ja kh:n jäsenille kannattaa muistuttaa myös syksyllä valtuuston käsittelyyn tulevasta kulttuuristrategiasta. Avustusjärjestelmästä siellä linjataan seuraavasti:

Kehitetään Helsingin kulttuuripalveluita joustavammaksi, jotta pystytään vastaamaan muuttuvan taide- ja kulttuurikentän sekä kasvavan kaupunkirakenteen tarpeisiin. Kaikkia palveluita ei tuoteta itse, vaan niiden luomiseksi uusilla alueilla pyritään yhteistyöhön kulttuurikentän kanssa. Tämä kustannustehokas tapa edellyttää avustusten lisäämistä.

ja taiteen yleisestä oppimäärästä:

Yleistä oppimäärää opettavat laitokset saavat yleensä yksinomaan kaupungin tukea. Helsinki vahvistaa yleisen oppimäärän asemaa. Yleisen oppimäärän opetus perustuu usein ryhmäopetukseen, joka on yhteisöllistä ja edullisempaa järjestää.

Tuleva kulttuuristrategia kohdistuu vuosille 2012-2017. Jos uunituore strategia aiotaan ottaa tosissaan, pitää sen näkyä kentällä jo ensi vuonna.

Lue lisää ’majesteettirikoksia’

14
Kes
11

kklk 6/2011 14.6.

Tärkeä kokous, mutta toivottavasti ei kovin pitkä. Pj. Sumuvuori ei pääse paikalle, eikä valitettavasti hänen sijaisensakaan, joten jos häviän äänestyksiä tiukasti niin äänekäs manaus lähtee Säätytalon suuntaan… Esityslista.

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Lausunto valtuustoaloitteesta perintätoimistojen käytöstä luopumiseksi Helsingin kaupungin maksujen perinnässä

ok. Arhinmäki & co haluaisivat luopua perintätoimistojen käytöstä. Lausunto ei kannata ehdotusta ja hyvä niin.

3 Oikaisuvaatimus kirjastonjohtajan avoimen tehtävän määräaikaista hoitamista koskevassa asiassa

ok. Toivottavasti tämä saaga loppuu tähän.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Lausunto luonnoksesta kaupungin avustustusten myöntämisessä noudatettavista yleisohjeista

ok. Mielestäni myös kohdasta 9, “Avustusten maksaminen”, tulisi huomauttaa.

3 Lausunto kuntalaisaloitteesta Kansanteltan saamiseksi Helsinkiin

ok.

4 Lausunto aloitteesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän perustamiseksi

ok. Valtuutetut toivovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmää. Eikö ole oikeasti mitään muuta tapaa kuin keksiä lisää työryhmiä?

Voisikohan tähän kohtaan syöttää ajatustani

15
Hel
10

kklk 2/2010

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta kokoustaa huomenna 16.2. Harakan saaressa, joten saamme ensi käden tuntumaa talon toimintaan.

Olen myös yrittänyt selvitellä ko. rakennuksen sisäisen vuokran määräytymisperusteita. Kysymyksiä on paljon, toivottavasti niihin saadaan huomenna lisävalaistusta.

Harakan ”ongelmien” taustallahan on se kuuluisa ”Pajusen lista”, jossa kultturikeskus virkamiesvalmistelussa ehdotti säästökohteeksi taiteilijataloa.

Kulttuurikeskus kun maksaa tilakeskukselle vuokraa 136 528€ vuodessa ja taiteilijat tilavuokraa vastaavasti Kulttuurikeskukselle 45 500€. Kulttuurikeskukselle ”menoja” syntyy siis 91 028€ vuodessa. Sisäinen ylläpitovuokra, eli todellinen kulu, on suurin piirtein taiteilijoiden maksaman vuokran suuruinen. Laskennallinen kulu kulttuurikeskukselle syntyykin Tilakeskuksen laskemasta pääomavuokrasta.

Nykyinen pääomavuokra voisi olla perusteltu, jos rakennukseen olisi toteutettu kalliita remontteja. Rakennuksissa ei ole kuitenkaan tehty Tilakeskuksen ehdottamia mittavia korjaustöitä, vaan kunnostus on toteutettu työllisyystöinä todella edullisesti. Tilakeskuksen pääomavuokra ei siis perustu Harakan saaren todellisiin menneisiin tai tuleviin kustannuksiin vaan on täysin laskennallinen. Jos tällaisen syyn takia lakkautetaan näin loistavaa toimintaa, on jossain jotain pahasti pielessä.

Kokouksen esityslistalta löytyy mm. seuraavaa:

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA
2 Kaupunginkirjaston tilinpäätös vuodelta 2009

ok.

Kirjaston käyttömenot viime vuonna 61,29€/asukas ja aineistokulut 5,5€. Aineistoon saatiin 10% korotus. Hyvä. Pitäisi saada lisää.

Kirjastoja yhteensä 36, laitoskirjastoja 11 ja kirjastoautoja kaksi. Jos ajatellaan kirjastoa lähipalveluna, niin täytyy kysyä kirjastoautojen kustannuksista. Voitaisiinko palveluverkkoa täydentää kirjastoautoilla, jos jostain toimipisteistä joudutaan luopumaan tulevaisuudessa?

Plussaa kaupunginkirjastolle myös ensimmäisen ympäristöohjelman toteuttamisesta. Mm. energiansäästömittareita sai lainata! Erinomaista.

3 Lausunto valtuustoaloitteesta lapsiperheiden palveluiden lisäämisestä kaupan aukiolojen laajetessa

ok. Pääpointti:

Yleisesti kaupunginkirjaston asiakaspalautteissa toivotaan kirjaston aukioloaikojen laajentamista viikonloppuina eli perjantai-iltana, lauantaina ja sunnuntaina. Nykyisillä henkilökuntaresursseilla aukioloajan lisääminen viikonloppuina edellyttää arkipäivien aukioloaikojen supistamista.

Itsekin toivoisin ainakin joidenkin pisteiden aukioloaikojen laajentamista nimenomaan edellä mainittuina aikoina. Kirjasto 10, Rikhardinkatu, Kallio, Töölö ja Itäkeskuksen kirjastot ovat toimivia esimerkkejä. Valitettavasti juuri noista iltojen ja viikonloppujen aukioloista on ”helpointa” säästää sitten kun niitä säästöjä pakolla toukokuussa haetaan.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteistä asiakasrekisteriä koskevasta yhteistyösopimuksesta sekä asiakasrekisteriselosteesta ja informaatioasiakirjasta päättäminen

ok.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Kulttuurikeskuksen vuoden 2009 tilinpäätös

ok. Muutamia huomioita ja kysymyksiä.

Kulttuuritoimen kulu per asukas oli 71,68€. Halvalla saadaan hienoa kulttuuria.

Kulttuurikeskuksen sitova toiminallinen tavoite, kulttuuri- ja taidetilaisuuksien määrä on ihan pöhkö mittari. Tavoite oli 1950 ja se ylitettiin reippaasti (2443 tapahtumaa). Tuohon lukuun sisältyy ihan mitä tahansa senaatintorin jättikonserteista intiimeihin runonlausuntapiireihin. Mitä merkittävää tämä mittari muka mittaa? Mikä voisi olla parempi toiminnallinen tavoite? Jollain tavalla sitä toivoisi että mitattaisiin myös laatua ja/tai vaikuttavuutta eikä vain lukumäärää.

Alueellisten kulttuurikeskusten salien käyttöpäivä tavoite on 150 päivää vuodessa. Määrä on tuntuu äkkiseltään alhaiselta – vain 41%! Voisiko yksityinen toimija toimia näin alhaisella käyttöasteella? Täytyy kysyä sisältyykö tavoitteeseen myös harjoituspäivät yms., jolloin ei ole esitystoimintaa, vai vain esitystoimintapäivät.

”Tietojärjestelmien kehittämiseen sekä Microsoft -lisenssien kustunksiin käytettiin yhteensä 165 306€”. Täytyy kysyä. Onko kustannus vuotuinen? Jos kustannuksia on mahdollista karsia siirtymällä Open Officeen yms. Open Sourceen, niin silloin sitä pitäisi selvittää.

Lisäksi mieleni tekee kysyä Savoy-teatterin ulosvuokrauksen tuloista. Savoyhan on ns. nettobudjetoitu yksikkö, eli se saa kaupungilta kiinteän köntän rahaa ja voi sitten hankkia lisää tuloja esim. vuokraamalla salia ulos. Viime vuonna tilaisuuksista noin kaksi kolmasosaa oli ulkopuolisten järjestämiä. Kaupungin tuki keskimäärin per tilaisuus oli hiukan yli 5000€ (800000€/156 tilaisuutta). Onko vuokra kaikille toimijoille sama? Itse näkisin mieluusti etusijalla ja halvemmalla hinnalla ”aidon kulttuuritoiminnan” ja toivottavasti kalliimmalla sitten vaikkapa Eastwayn pikkutuhmat pikkujoulushowt, joita Savoyssa muistaakseni on myös ollut.

3 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

4 Kohdeavustusten myöntäminen, 2.jako

ok. Alppipuiston kesä -tapahtumasarjan tuet jaetaan nyt. Erinomaisia festareita ja hienoa toiminta Kulkelta

5 Raportti kohde-, lähikulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitetuista avustuksista 2009

ok.

8 Muut mahdolliset asiat

Tuon kokoukseen esityksen Tanssin taloon liittyen. Tästä myöhemmin lisää…




twtr

Flickr Photos


%d bloggers like this: