Posts Tagged ‘armeija

04
Hel
10

työurien pidentämisestä

Raimo Sailaksella on jälleen ikäviä uutisia. Työuria pitää pidentää.

”Kolme vuotta vanhempaan päähän, ja sitten yksi vuosi koulusta valmistumisen päähän.”

Valtionvarainministeri Katainen on samoilla linjoilla.

Työurien pidentäminen kahdella vuodella auttaa välttämään laskennallisesti kuuden miljardin leikkaukset valtion menoista. Pelkkä eläkeiän nosto ei tietenkään riitä, vaan yhtä lailla on kehitettävä myös työssä jaksamista ja iäkkäämpien joustavaa työntekoa. Samoin opintoihin pääsemistä ja niistä valmistumista on saatava nopeutetuksi nykyisestä.

Totta vähintäänkin toinen puoli. Mutta yhteen pyhään lehmään kumpikaan herra ei selvästikään uskalla koskea: asevelvollisuuteen, jonka valtaosa ikäluokan miehistä yhä suorittaa.

Lähde: Puolustusvoimat

Nykymuotoista asevelvollisuutta eivät enää puolla sotilaalliset eivätkä taloudelliset syyt.

Nykyinen reservi perustuu siihen, että vuosittain noin 25000 asevelvollista tulee sodan ajan reserviin keskimäärin 20-vuotiaina, ja pysyy siellä 35-vuotiaiksi. 350000 reserviläistä on 16 ikäluokkaa.

Jos reservi on 250000, ja varusmiesten paremman kouluttamisen vuoksi he pysyisivät reservissä 40-vuotiaiksi, tarvittaisiin kustakin ikäluokasta vain 12500 sotilasta, eli puolet nykyisestä.

Jos hallitus todellakin haluaa pidentää työuria, tulee myös asevelvollisuus ottaa tarkasteluun. Suomi alkaa olla koko läntisen Euroopan viimeisiä valtioita, joissa yleinen asevelvollisuus on yhä voimassa.

Talvisodasta on jo 70 vuotta. Voitaisiinko vähitellen Suomessakin nousta poteroista 2000-luvulle?

Mainokset
19
Elo
09

teinien sotakokemukset

Läiskähti kahvit näppikselle aamun Hesaria lukiessa.

Kotimaa-osastolta oli sinällään mainio juttu otsikolal ”Afganistan ei pelottanut kutsunnoissa”.

Puolustusvoimilla on pulmia edessään. Se on julistanut sodan läskiä vastaan, mutta uusi vihollinen hiipii kasarmeille: nuoret kyseenalaistavat armeijan merkityksen.

”Ihan sama kuka hyökkää, me häviämme joka tapauksessa”, arvioi kutsuntajonossa istuva Tomi Hänninen, 18.

”Minusta olisi aika turhaa lähteä kökkimään jonnekin Karjalan metsiin.”

Vaikuttaa ihan normaalilta ja jopa järkevältä: Suomen jättimäisen reserviläisarmeijan olemassaolon voi kyseenalaistaa kestävämmilläkin argumenteilla. Mutta mitäpä kommentoi paikallinen upseeri moiseen epäisänmaallisuuteen?

Pöydän toisella puolella poikia arvioiva Iivonen tyrmää väitteet nuorten palvelusmotivaation romahduksesta.

”Maanpuolustustahdon näkee reservin kertausharjoituksista, jonne tullaan mielellään.”

Ilvonen vertaa Suomea Ruotsiin. Naapurimaalla ei ole samanlaisia sotakokemuksia kuin Suomella, joten suomalaisnuoria on helppo kouluttaa.

Voi herran jestas sentään. Nyt kutsutut nuoret miehet syntyivät vuonna 1991, 47 vuotta jatkosodan päättymisen jälkeen. Näiden poikien isoisätkään eivät ole enää ”sodan kokeneita”. Millä ihmeen tavalla ruotsalaisnuoria on vaikeampi kouluttaa kuin suomalaisia?

Suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa leijuu ”talvisodan henki”. Suomi valmistautuu vuonna 2009 jatkosodan jatkosotaan, jossa kykitään rintamalla Karjalan korvissa ja motitetaan ryssää. Sellaista sotaa ei enää tule.

Surullisinta nykytilassa on hukattujen miestyövuosien lisäksi se, että samalla suljetaan silmät muilta laajoilta turvallisuusuhkilta ja niiden torjumiseen käytettävät resurssit ovat naurettavan pienet.

Miksei Suomella ole laajempaa öljyntorjuntalaivastoa? Onhan tankkerin katkeaminen Suomenlahdella useita kertaluokkia todennäköisempää kuin ”puna-armeijan” panssarikiilan eteneminen Lappeenrantaan.

Ja kaikkein tärkeimpänä, miksi pienikin kustannus ilmastonmuutoksen torjumisesta aiheuttaa valtaisan vastustuksen? Ilmastonmuutos on koko planeetan pahin turvallisuusuhka. Miksei sen torjunta saisi aiheuttaa mitään kustannuksia?

Suomi käyttää vuosittain armeijaansa n. 1,3% bruttokansantuotteestaan. Nicholas Sternin Iso-Britannian hallitukselle tekemän selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunta veisi n. 1% maailman bruttokansantuotteesta. ”Business as usual” -malli aiheuttaisi selvityksen mukaan jopa n. 5-20% loven BKT:hen, HDI:stä puhumattakaan. Luulisi olevan taloudellisestikin ajatellen täysin selvää, että ilmastonmuutoksen torjunta on kannattavaa.

Milloin Suomessa noustaan jatkosodan poteroista ja voidaan keskustella turvallisuuspolitiikasta laajemmin? Ei näköjään vieläkään – 64 vuotta viimeisten laukausten jälkeen.

22
Mar
07

sivareille kertausharjoitukset?

Eduskunnan puolustusvaliokunta haluaa, että siviilipalvelusmiehillekin määrättäisiin pakolliset kertausharjoitukset.

Ensimmäinen ajatukseni oli että mitä v****a? Ehdotus on niin hölmö monelta kantilta. Muutamia huomioita:

Puolustusvaliokunnan mielestä tällaisia taitoja olisi tarpeen kertausharjoituksin päivittää, mutta valiokunta pitää kertausharjoituksia myös tasa-arvokysymyksenä, koska asepalveluksen suorittaneilla on 40–100 päivän kertausharjoitusvelvoite.

Asevelvollisuuteen Suomessa ei puolustusvaliokunnan mielestä liity mitään muita tasa-arvokysymyksiä? Damdidamdamdam. Mikähän tulisi mieleen. Odotas! Hei! Eiku, ei tuukkaan mitään. Kaikki kunnossa. Onneksi palveluksen suorittaa myös 80% naisista. /ironia

Tasa-arvo on äärimmäisen huono argumentti sivareiden kertausharjoitusten puolesta. Lisäksi kertausharjoituksiin kutsuttavien armeijan käyneiden määrää ollaan supistamassa kun sodanajan vahvuutta vähennetään lähemmäksi nykyaikaisia eurooppalaisia mittoja.

Uusi laki tekee siviilipalveluksen mahdolliseksi myös sotaoloissa. Siviilipalvelusmiehet on uuden lain mukaan tarkoitus kouluttaa nykyistä enemmän esimerkiksi väestönsuojeluun ja pelastustoimintaan.

Vaikka en itse olekaan absoluuttinen pasifisti näen ainakin tämän pienen informaation perusteella ehdotuksen ongelmallisena. Siviilipalvelus on eettinen valinta valtion sotakoneistoa vastaan. Väestönsuojelu ja pelastustoiminta, ainakin jos se tapahtuu armeijan johdon alla ei varmastikaan täytä tiukimpien pasifistien ehtoja vaan totaalikieltäytyminen jatkuisi myös tulevaisuudessa.

Toinen, ainakin omalla kohdallani järkevä kysymys on se, missä palvelus suoritetaan. Itse hoidin velvollisuuteni opettamalla (ja haitaria soittamalla) OAMK:ssa sekä tekemällä äänimiehen hommia Espan lavalla. Molempiin puuhiin minulla oli koulutus. Valtio sai siis koulutettua työvoimaa käyttöönsä 3,5€ päivähinnalla. Monet ystäväni ovat olleet valtionhallinnossa IT-tuessa, eräs suunnitteli kansallisoopperan ensi-illan lavasteet.

Onko mitään järkeä laittaa korkeasti koulutettua työvoimaa ”pakkotyöhön” ”suojelu- ja pelastustoimeen”? Onko lisätyövoimalle tarvetta näissä laitoksissa? Miten käy monien sivari-työvoimaa hyödyntävien yleishyödyllisten toimijoiden? Onko tarkoitus korostaa sivarin rangaistuksen omaista luonnetta?

Uusi, sivarin ja armeijan ”väliin”, sijoittuva palvelusmuoto olisi mielestäni kyllä hyvä avaus – valikoivaan asevelvollisuuteen ollaan joka tapauksessa siirtymässä. Ehkä tällä konstilla myös naiset saataisiin mukaan?

3kk ”kansalaiskoulutus” kaikille? Miehille vaihtoehtona myös 6, 9 tai 1 2kk armeijaa tai 9 kk siviilipalvelusta?

Tuntuu pahasti siltä, että sinällään positiivinen sivariajan lyhennys ollaan tyrimässä yleisen ”sivarin vastustuksen” nimissä käsittämättömään muotoon. Lyhytnäköistä ja henkisesti köyhää populismia. Eikö jatkosodan poteroista voitaisi vähitellen kaivautua ulos? 2000-luvun kriisejä ei nykyisellä asevelvollisuuteen perustavalla armeijalla ratkaista.




twtr

Flickr Photos


%d bloggers like this: