Posts Tagged ‘taidemuseo

31
Tam
12

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan Guggenheim-lausunto

Kuten Guggenheim-prosessia seuranneet ovat varmastikin huomanneet, museo-hankkeen valtuustokäsittely siirtyi noin 3-4 viikkoa, jotta kunnallisen päätöksenteon kaikki rattaat varmasti ehtivät raksuttaa. Tähän liittyen sainkin kulttuurikeskuksen johtajalta Veikko Kunnakselta seuraavan viestin:

Hyvät lautakunnan jäsenet,

Ennakkotietona: kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta pyydetään G-asiasta lausuntoa ja tulemme käsittelemään asian seuraavassa lautakunnan kokouksessa 14.2. Selvitys on ladattavissa pdf-muodossa kaupungin ulkoisilta kotisivuilta.
 
Voisitteko ystävällisesti lähettää asiaan liittyviä kysymyksiänne sähköpostitse – lyhyesti ja  ensi viikon loppuun mennessä. Uskon, että se auttaisi mahdollisimman perusteellisen lausunnon antamiseen asiassa.

Kuva: marito23 / Flickr (cc-lisenssi)

Avoimmuuden nimissä kysynkin teiltä, oi internet, mihin kysymyksiin haluaisitte vastauksia?

Omia aiheita on jo muutama:

1. Näyttelyvuosi

Haluaisin konkretiaa näyttelyistä ja teemoista. Eli siitä sisällöstä, jota museossa sitten olisi. Mitä ne ”isot” näyttelyt voisivat olla ja mitä ”pienempi näyttely” tarkoittaa. Myös kotimaisuusasteesta saisi paremman kuvan esimerkkien avulla.

Uskon myös vahvasti että selkeä ja konkreettinen esimerkkivuosi avaisi koko museon toimintaa ja profiilia laajemmalle yleisöllekin selvitystä paremmin.

Ymmärrän toki että 100% varmaa vastausta on vaikea antaa – eihän vielä ole edes tarkkaa tilasuunnitelmaa. Karkea arvio onnistunee kuitenkin?

2. Kaupungin taidemuseon kokoelmanäyttelytoiminnan jatkuminen

Millä volyymillä ja budjetilla taidemuseo tulee järjestämään omaa näyttelytoimintaansa? Pääseekö niitä näyttelyitä myös Helsingin Guggenheimiin? Entä muihin Guggenheimeihin?

Asiallisia kysymyksiä lupaan viedä eteenpäin.

Mainokset
24
Tam
11

kklk 1/2011 25.1.

Kevään ensimmäinen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokous on tiistaina. Esityslista löytyy täältä

Kokous järjestetään tällä kertaa Hernesaaressa ”Henry Fordin talossa”, jonka tanssin talo -työryhmä haluaisi käyttöönsä. Hanke on mielestäni ehdottoman kannatettava ja on mainiota että kulttuurilautakunta pääsee tutustumaan tiloihin jo tässä vaiheessa! Ko. rakennus löytyy myös kulttuuristrategian luonnoksesta. Blogannen tönöstä vielä erikseen lähitulevaisuudessa.

Kokouksessa keskusteltaneen myös isosta G:stä. Siitäkin blogannen erikseen jahka saan jotain tolkkua osittain tyystin ristiriitaisista ajatuksistani.

Listalla on tällä kertaa lähinnä rutiinijuttuja ja päästään nopeasti kotiin. (Tai minä menen itse asiassa kokouksesta suoraan Oopperaan. Pitkästä aikaa, ihanaa.)

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA

2 Kaupunginkirjaston selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista vuonna 2010

ok. Kirjasto jäi hiukan (144 120) käyntiä alle sitovan tavoitteensa, joka oli 13,4 miljoonaa käyntiä. Perusteluksi esitetään se, että Kallion, Kannelmäe, Käpylän ja Oulunkylän kirjastot olivat suljettuina osan vuotta, yhteensä 371 sulkpäivää.

3 Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeet

ok.

KULTTUURIJOHTAJA

1 Kaupunginhallituksen päätöksiä

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 13.12.2010 päättänyt merkitä
tiedoksi kulttuuristrategian valmistelutilanteen.

Samalla kaupunginhallitus toteaa, että kulttuuristrategian
jatkovalmistelussa on erityisesti paneuduttava strategian
kustannusvaikutuksiin sekä pyrittävä priorisoimaan eri toimenpiteet ja
esitetyt uudet hankkeet.

Lisäksi kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa
pidetään eri sidosryhmät mukana.

ok. Omasta mielestänikin kulttuuristrategia oli vielä selvästi liian ”toiveiden säkki” -tyyppinen. Pitää priorisoida. Pitää katsoa, mihin on varaan. Ainakin jossain määrin. Tätä keskustelua tosin nyt hallinnee Guggenheim. Ärsyttävää.

2 Kulttuurikeskuksen vuoden 2011 talouden käyttösuunnitelma

ok.

Kulttuurikeskuksen käyttötalousarvion menot on vahvistettu 12 717 000
euroksi, jossa on vähennystä vuoteen 2010 verrattuna 234 000 euroa.
Tulot on budjetoitu 1 164 000 euroksi, mikä on sama kuin
edellisvuonna. Tulotavoitteen toteutuminen on koko ajan
haasteellisempaa, kun määrärahat vähenevät.

Näinpä. Jostain taskusta kuitenkin löytyi 1,25 miljoonaa amerikkalaisille konsulteille… Kokonaisvähennys viime vuodesta on noin 400 000€. Loput otetaan avustuksista.

Jos jostain voi edes vähän iloita ja kokea jollain tavalla vaikuttaneensa niin tästä:

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jaettavaksi varattu määräraha 2 147 568 euroa, sisältyy talousarviokohtaan 4 17 03, avustukset yhteisöille. Määräraha kasvoi sisäisten siirtojen seurauksena 172 401 euroa. Taiteilijoiden henkilökohtaisia määrärahoja, kohdeavustuksia, kehittämishankkeita, lähikulttuuriavustuksia sekä kulttuuri – ja taideyhteisöjen tukea on lisätty.

Tänä vuonna jaamme viime vuotta enemmän esim. kohde- ja lähikulttuuriavustuksia, jotka vaikuttavat suoraan siihen millaista kulttuuria Helsingissä on mahdollista harjoittaa. Kiva.

Tämän vuoden säästöt, jotka valmisteltaneen touko-kesäkuussa tulevat olemaan todella ikäviä. Minun mielestäni pitää lähteä etsimään toiminnallisia ja rakenteellisia säästöjä. Sanomista tulee ja vahvaa vastustusta. Ei kiva.

Tämän valtuustokauden lopussa 2012 kulttuurilautakunta jakaa kulttuurille todennäköisesti noin 1,6 miljoonaa euroa vähemmän per vuosi kuin 2008. Kun huomioon otetaan vielä jatkuvasti indeksissä nousevat palkka- ja vuokrakulut, niin säästöprosentti on rajusti kovempi kuin ”näkyvä” 1,5%. Todellisuudessa osaan toiminnoista kohdistuu jopa kymmenien prosenttien paineita.

Tällaisessa kulttuuri-ilmapiirissä, jossa kuntalaisten lähelle tulevasta kulttuurista joudutaan jatkuvasti säästämään, on minun vaikea uusia taidepytinkejä hyväksyä. Mutta tällasta tää on. Eikä tähän kokonaisuuteen oikein lautakuntatasolla voi tämän enempää vaikuttaa.

3 Stoan johtajan sijaisen valinta

ok. Ehdotuksen mukaisesti varmaankin valitsemme Tuula Yrjö-Koskisen.

Tässä kohdassa varmaankin lautakunnan jäsen Risto Kolanen tulee esittämään kysymyksen, miksei hakijoista ei ole tehty vertailua, jota lautakunta on useasti vastaavissa hakutilanteissa toivonut. Ihmettelen itsekin. Ei luulisi olevan mahdotonta.

4 Lausunto Helsingin kaupungin hankintastrategiasta

ok. Minun mielestäni nuo julkisten kilpailutussäännöt ovat yhäkin liian tiukat ja kilpailutuksen alaraja liian matalalla.

5 Lausunto Harakan suojelualueiden päivitetystä hoito- ja käyttösuunnitelmasta 2010-2019

ok.

6 Lausunto Käsityöpajan toiminnan turvaamisesta

ok.

7 Raportteja kulttuuripolitiikan osaston vuoden 2010 erillishankkeista

ok. Neljä raporttia viime vuoden erityishankkeista: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, elokuvakasvatus, Ranskalainen syksy Helsingissä ja Alppipuiston kesä.

Erinomaisia hankkeita, hyvät rapparit. Pientä palautetta täytyy yhä antaa:
– Miksei nämä raportit ole samantien verkossa? Kulke on näemmä laittanut ”Julkaisuja”-kohtaan aiempaa enemmän raportteja, mutta nämäkin olisi ihan hyvin voinut paiskata saman tien nettiin. Olen aiheesta aiemminkin kuumotellut ja mukava huomata, että nyt sieltä löytyy aiempaa enemmän tietoa. Pitäisi löytyä enemmänkin. Lähtökohtaisestihan kaikki julkinen tieto on julkista eikä salaista.
– Raporttien kustannuslaskelmat eivät ole vertailukelpoisia. Niissä on laskettu kuluiksi erilaisia asioita ja useimmiten Kulken oman henkilökunnan käyttämälle ajalle ei ole laskettu edes arviosummaa. Vähän hankala arvioida vaikuttavuutta ja ”suhteellista tehokkuutta”.

8 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

9 Kohdeavustusten myöntäminen, 1.jako

Tässä on muutamia kohtia, joista täytyy kysellä.

Walkabout-työryhmälle ei ehdoteta lainkaan tukea koska ”kyseessä ei ole uusi esittävän taiteen produktio”. Hakemustekstin perusteella väittäisin kuitenkin että kyseessä on nimenomaan erittäin uusi esittävän taiteen produktio – niin uusi, että sille ei ole oikein vielä edes karsinaa. Kyseessä on jonkinsorttinen peleihin liittyvä juttu. Liekö larppaajat asialla. Täytyy kysyä. Mieluusti hiukan tukisin.

Ruuskanen-Railio -työryhmälle ei ehdoteta avustusta koska avustuksia ei myönnetä yksittäisiin konsertteihin. Mutta kun hakemuksen mukaan kyseessä on viiden konsertin sarja. Täytyy kysyä. Mieluusti tukisin korkeatasoista musiikkia.

Etno-Espalle tukea ehdotetaan tälle vuodelle 10 000€, vaikka viime vuonna tuki oli 15 000€. Tästä täytyy kysyä, Etno-Espa tekee hienoa duunia enkä jotenkin jaksa uskoa, että rahaa olisi liikaa ollut viimekään vuonna. Viime vuonna konsertteja oli yhteensä 18 kappaletta. Tuki siis noin 830€ per konsertti, joissa Espalla jokaisessa satoja katsojia, niin turisteja kuin aborginaalejakin. Muistuttaisin blogin lukijoita siitä että HKO:n konsertteja tuetaan tänä vuonna 157,2€ per kuulija (eli 175 789€ per konsertti).

Oma pääsiäisen viettoni alkaa näemmä heti loppiaisen jälkeen: Ristin tien tuki ry, eli Via Cruciksen taustajoukot (ev.lut seurakunta) hakee 15 000 Euroa. Ehdotus on 10 000€. Aion ehdottaa kyseisen tuen poistoa kokonaan. Kaksi perustelua:
– Hankkeen kokonaisbudjetti on joka tapauksessa 164 500€. Kaupungin tukea on vaikea nähdä ”siemenrahana”, joka mahdollistaa tapahtuman.
– Hanke on seurakunnan. Mielestäni kaupungin ei pidä tukea uskonnollisten yhdistysten uskonnollisia juhlia. Ainakaan kulttuurirahoista. Mitäs jos Islam-seurakunta haluaa järjestää Ashura-pyhiinvaellus -marssin halki Helsingin? Tukisimmeko sitäkin?

Olen tehnyt vastaavan vastaehdotuksen jo kahtena aiempanakin vuonna. Olen tainnut jäädä tappiolle. Mukava jokavuotinen ateistinen rituaali joka tapauksessa.

10 Susanne Koskimäen kansainvälisen hankkeen oikaisuvaatimus

Varmaan ok, mutta ei tästä Kulke tyylipisteitä saa. Susanne Koskimäelle oli lähetetty väärät perustelut hakemuksen hylkäämiselle, josta tietenkin seurasi se, että Koskimäki teki valituksen. Josta seurasi se, että nyt Kulke lähettää uudet, ehommat perustelut hylkäykselle.

Plääh.

Jos kansainvälisiin hankkeisiin olisi käyttää vaikkapa 500 000 Euroa vuodessa olisivat residenssimatkat varmastikin tuen piirissä. Nyt ei ole kuin 75 000€.

12 Muut mahdolliset asiat

Riippuen siitä onko kokous jo venynyt liikaa ajattelin kysäistä ensi vuoden säästöjen valmistelusta Kulkessa. Viime vuonna saimme vain epämääräisen summan eikä juurikaan selvityksiä siitä, mistä raha otetaan. Kirjaston kohdalla prosessi oli paljon laadukkaampi. Haluaisin, että lautakunta voisi käydä vaikka jo helmikuun kokouksessa kunnollisen lähetekeskustelun ja sitten myöhemmin keväällä meille tuotaisiin vaihtoehtoja, joista voisimme valita. Ei vain ”ota tai jätä” -tyyppistä könttää.

15
Mar
10

huomioita kulttuuristrategian 2.0 luonnoksesta

Huomisessa kulttuurilautakunnan kokouksessa käsitellään kulttuuristrategiaa vuosille 2012-2017 ennen kuin se lähetetään lausuntokierrokselle. Blogipostauksena tämä on pitkä, toisteinen ja tylsä. En suosittele.

Edelliset vastaavat paperit, mm. Järn Donnerin johdalla valmisteltu ”Helsingin kulttuurin kehittämissuunnitelma 1991-1999” olivat erittäin vaikutusvaltaisia.

Useat komitean 127 toimenpide-ehdotuksista ovat toteutuneet ja monille jo suunnitetuille kulttuurihankkeille saatiin komitean suunnitelman kautta tukea.

Kaapelitehdas ja Lasipalatsi oli vuonna 1990 määritelty säilytettäviksi tiloiksi, jolloin kulttuurikomitea tuki niiden ottamista kulttuurikäyttöön. EU hyväksyi Lasipalatsin suunnitelmat osaksi Urban Pilot –ohjelmaa. Tämän myötä saatiin 2,7 milj. euroa Lasipalatsin entisöinti- ja sisältöhankkeisiin. Kaapelitehtaan käytön suunnittelu alkoi jo 1980-luvun lopulla. Kulttuurikomitean tuki taiteilijavetoiselle Kaapelitehdas-hankkeelle antoi kannatusta myös kaupungin hallinnossa.

Tätäkin paperia kannattaa siis tarkastella huolella. Tähän tullaan vetoamaan joka käänteessä tulevina vuosina…

Luonnoksen yleissävy on erinomainen ja politiikan suunta oikea. Joustavampi, moniarvoisempi, luovempi, hauskempi.

Koska valtion taiteen kentän avustaminen sitoo varat taideinstituutioiden lakisääteiseen tukeen, on Helsingin kaupungilla erityinen rooli vapaan kentän avustamisessa. Kunnallinen avustusjärjestelmä on valtion lakisääteistä järjestelmää joustavampi ja tärkeä kulttuurikentän kehityksen ja muutosten mahdollistaja. Uusien toimijoiden ja toimintamuotojen on vaikea päästä valtion lakisääteisen tuen piiriin.

Juuri näin. Samaa henkeä on monessa muussakin kohdassa.

Monitaiteisuus lisääntyy sekä yksittäisen taiteilijan toiminnassa että erilaisissa hankkeissa. Tämä asettaa uudistumisvaatimuksia tukijärjestelmille, jotka usein perustuvat taiteenalakohtaiseen jakoon.

Uudet taiteen alat ja taidemuodot näkyvät Suomessa ensimmäisenä Helsingissä. Täällä on paitsi muuta maata enemmän taiteilijoita myös laajempi yleisöpohja. Taiteen ja tieteen yhteiset kokeilut ovat keskeisiä uusien innovaatioiden syntymiselle. Taloudellisen taantuman aikana on riski, että tälle toiminnalle ei löydy riittävästi rahoitusta ja muita mahdollistavia tekijöitä.

Ja sitten huomioita. Ensin leipäteksti, jonka jälkeen toimenpide-ehdotukset. Pääpaino huomioissa toimenpide-ehdotuksissa.

KULTTURISTRATEGIA

Pikkunillitys sivu 13: Taiteen ja tieteen yhteiset kokeilut ovat keskeisiä
uusien innovaatioiden syntymiselle.

Innovaatio mainittu, mutta mitä ihmettä tämä tarkoittaa? En ymmärrä kyllä edes kontekstissaan. Luova talous, I presume.

3.1.3 Koulujen kulttuurisuunnitelma

Taidemuseo on aktivoitunut hienosti:

. Jatkossa tavoitteena on tuoda kaikki Helsingin peruskoululaiset kerran vuodessa opetussuunnitelmaa tukevalle vierailulle taidemuseoon.

Erinomaista, mutta miksei tässä osiossa ole mukana kaupunginteatteria ja kaupunginorkesteria? Tai konsertteja ylipäätään? Koulun konserttikeskuskin kannattaisi mainita. Jos tavoitteena on viedä ainakin ysiluokkalaiset taidemuseoon, niin miksei kasiluokkalaisia kaupunginorkesterin konserttiin ja seiskoja teatteriin? Tai vaikkapa lastentanssinäytöksiä suoraan kouluihin?

3.1.4 Lasten ja nuorten taiteen perusopetus

Helsinki vahvistaa yleisen oppimäärän asemaa. Yleisen oppimäärän opetus perustuu usein ryhmäopetukseen, joka on yhteisöllistä, edullisempaa ja useammille perheille mahdollista.

Iso peukku.

3.1.5 Nuorten kulttuuri Helsingissä.

Poistaisin lauseen: Teatterin musikaalituotannoissa annetaan nuorille mahdollisuus
työllistyä musiikkiteatterin alalla.

Onko tää nyt nimenomaan nuorisopolitiikkaa? Vähän outo.

3.2 Aikuisten kulttuuripalvelut

Kaupunginorkesteri tarjoaa kaupunkilaisille monipuolisia ja korkeatasoisia konserttielämyksiä.
Konserttitoiminnassaan se toimii yhteiskuntavastuullisesti tarjoamalla asukkaille mahdollisuuden nauttia elävästä musiikista ilman rajoitteita.

Mitä toi toinen lause tarkoittaa?

4.1 Tukea taiteelle

Kuntatasolla avustusjärjestelmän on pystyttävä reagoimaan uusiin ilmiöihin, otettava riskejä ja suunnattava toimintaa tarpeiden mukaan. Avustusten jakoperusteet ovat välineitä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Helsingissä on rakennettu sekä kaupungin että valtion toimesta uusia tiloja sekä otettu käyttöön vanhoja rakennuksia taiteelle ja taiteilijoille. Painotusta siirretään avustusjärjestelmän kehittämiseen siten, että esimerkiksi uusien alueiden tarvitsemat kulttuuripalvelut voidaan toteuttaa kumppanuushankkeina tukemalla yhteisöjä, jotka pystyvät tuottamaan halutun toiminnan oli se sitten tilahanke tai palvelu. Pääosa taiteen tukemiseen tarkoitetuista määrärahoista tulee käyttää sisältöihin eikä pysyviin rakenteisiin.

Iso iso peukku.

4.2. Taitelijoiden ja taiteen Helsinki

Koko osuus ennen Tanssia Iso iso iso peukku! Todella hyvä ja ajankohtainen analyysi!

Tanssi, elokuva, muotoilu, visuaaliset taiteet mun mielestä ok. Musiikki-osiossa pitäisi mainita musiikin vapaan kentän tanssin tapaan heikko asema. Esim.

Musiikin vapaan kentän perusrahoitus on pienimuotoista ja epäsäännöllistä niin valtiolta kuin kaupungilta. Rahoitusongelmat koskettavat niin korkeatasoista maailman, kansan- ja rytmimusiikkia kuin klassisen musiikin laitosjärjestelmien ulkopuolelle jääviä muotoja.

Stilistinen nillitys sivu 25: ”Sibelius-Akatemian musiikkikorkeakoulu”? Sibelius-Akatemia riittänee kun parin lauseen kuluttua mainitaan musiikkiyliopisto.

5.1 Uusien alueiden Helsinki

Nykyisen kaltaisia, kaupungin yksinomaisella vastuulla olevia alueellisia kulttuuritaloja ei enää suunnitella. Kaupungin kulttuuripalveluiden turvaaminen uusilla alueilla edellyttää avustusjärjestelmän resurssilisäystä, joka on kustannustehokkain tapa toimia.

Rohkea, mutta oikea linjaus.

5.2 Vanhojen tilojen kulttuurikäyttö

Helsinki on linjannut, että kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennuksien pääomavuokralle voidaan olla asettamatta tuottotavoitetta (ns. 0-salkku). Kun näin tehdään johdonmukaisesti, tilojen vuokraaminen kulttuurikentän toimijoille helpottuu. Samalla tyhjillä olevien tilojen väliaikainen kulttuurikäyttö (pop-up) mahdollistuu. Tämä edistää myös tilojen suojelua.

Justisa näin.

5.2.5 Tanssin talo

Kyllä.

5.3. Kulttuurin uudet tilat

Pitäisikö Tanssin talon olla ennemmin tämän alla?

5.3.3 Taidemuseo

Näkyvä ja kansainvälisesti houkutteleva ja
kunnianhimoisesti toteutettu kaupungin oma taidemuseo keskellä Helsinkiä on kaupungin visiota
toteuttava kokonaisuus. Uuden taidelaitoksen vertailukohtana voisi olla esimerkiksi Bilbao.

Bilbao? Tällä viitattaneen Gehryn piirtämään Guggenheimiin? Eikös meillä tuota ”wow-funktiota” edusta Kiasma?

Minä en kyllä aivan täysin ymmärrä, miksi keskustaan pitäisi saada vielä yksi taidemuseo lisää.

Omalla priorisointilistallani Tanssin talo nousee uuden taidemuseon edelle pääasiassa siksi, että vaikka Helsingin kaupungin taidemuseolla ei suurta yhtenäistä tilaa keskustassa olekaan, on keskustassa koko joukko erilaisia taidemuseoita. Esim. Töölönlahdelta alle 500m säteellä sijaitsevat niin Kiasma, Ateneum, Tennispalatsi, Taidehalli kuin Amoskin. Tanssille ei ole ainuttakaan omaa rakennusta, joka olisi suunniteltu sen ehdoilla. Pitäisi olla.

Onko vielä yhden ”taidepytingin” rakentaminen aivan ydinkeskustaan välttämätöntä? Mieleeni tulee heti Berliinistä Hamburger Bahnhof. Eikö esim. Vallilan varikot voisi olla toimiva sijainti? Keski-Pasila?

Entä voisiko kaupunginmuseolla olla jokin toinen toiminnallinen tavoite kuin esim. valtion museolaitoksilla Helsingissä?

Kansallisteatteri avasi juuri ”viidennen näyttämön” – kiertuenäyttämön, joka toimii laitoksissa ympäri maan. Voisiko Helsingin taidemuseolla olla ”kiertuemuseo”? Taidemuseo valtaisi väliaikaisesti, vaikkapa aina vuodeksi kerrallaan tyhjiä/puolityhjiä kiinteistöjä ympäri kaupungin. Eikö se just olis pirun siistiä, että jossain Roihuvuoressa, Jakomäessä, Pohjois-Haagassa, tai vaikka Alppilan varikoillakin voisi olla näyttelyitä? Väliaikaisuus ja muutos loisivat aivan uudenlaisia kontrasteja taiteellekin. Ja saavuttaisi aivan uutta yleisöä.

Jotenkin tää aina vain ”uusien tilojen” kautta kehittyminen tuntuu niin mielikuvituksettomalta. Eikö ole oikeasti mitään muuta keinoa edistää kuvataiteita Helsingissä? Jo se, että emme jaa apurahoja kuvataiteelle kuin joka kolmas vuosi on mielestäni tärkeämpi rahareikä kuin kymmenien miljoonien eurojen uudisrakennus.

Pääkaupunkiseudun kuntien, ainakin Helsingin ja Vantaan, yhdistyessä myös museotoiminnot yhdistyvät. En pitäisi ollenkaan tyhmänä ajatuksena rakentaa kunnon isoa taidemuseota vaikkapa Tikkurilaan.

Olen ymmärtänyt, että Kaupungin Taidemuseon Meilahden toimitila on epätyydyttävä – yleisö ei löydä syrjäiseen pussinperään ja tasakattoinen rakennus on homeessa. Jos Taidemuseo haluaa nimenomaan siitä eroon, niin eikö se kannattaisi sanoa sitten suoraan?

5.4. Vapaa ja avoin kaupunkitila

Periaatteessa ok. Näkisin mieluusti jonkin maininnan ”julistetolpista”. Täytyy yrittää muotoilla. Esim.

Sivu 38, toiseksi viimeinen kappale: voidaan toteuttaa digitaalisilla näytöillä (urban screens) ja luvallisilla ilmoitustauluilla.

KULTTUURISTRATEGIAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

LUKU 3. HYVINVOINTIA KULTTUURIPALVELUISTA LASTEN- JA NUORTENKULTTUURI HELSINGISSÄ

10. Taiteilijoiden työllistäminen taideopetuksessa
Helsingissä asuu merkittävä osa maan ammattitaiteilijoista, joille työllistyminen omalle alalle on osin vaikeaa. Laaditaan yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistettäville taiteilijoille heidän omaan osaamiseensa perustuvia työsuunnitelmia, jotka toteutetaan mm. päiväkodeissa, kouluissa ja hoitolaitoksissa.

Tällä viitattaneen lähinnä kuvataiteilijoihin? Se kannattaisi mainita.

12. Peruskoululaiset taidemuseoon kouluajalla
Opetussuunnitelmaa tukevana ja visuaalista lukutaitoa sekä yleissivistystä edistävänä hankkeena toteutetaan hanke, jossa kaikki Helsingin peruskoululaiset vierailevat kerran lukuvuodessa maksutta opastetusti Helsingin taidemuseossa.

Erinomainen idea, mutta miksei myös tanssi-, teatteri tai musiikkiesitykseen ainakin kerran peruskouluaikana? Esim.:

xx. Peruskoululaiset kulttuurin pariin kouluajalla

Opetussuunnitelmaa tukevana ja yleissivistystä edistävänä hankkeena toteutetaan hanke, jossa kaikki Helsingin peruskoululaiset vierailevat ainakin kerran yläasteaikanaan tanssi, teatteri- ja musiikkiesityksessä.

15. Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä
Taiteen perusopetus on jaettu kahteen oppimäärään, yleiseen ja laajaan. Vahvistetaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän toteutumista eri taideaineissa ja tavoitteena on saada taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä valtionosuuden piiriin.

Erinomainen!

AIKUISTEN KULTTUURIPALVELUT

Tässä osiossa on surullisen vähän ehdotuksia. Onko kaikki todellakin ok ja vain alueelliseti kattava kirjastoverkko ja työväenopistot tulee mainita? Tässä olisi ihan pirun siistiä olla vaikkapa Turun mallin mukainen ”kulttuuriresepti” -kokeilu.

Esim.

xx. Kulttuurireseptillä hyvinvointia kulttuurista

Toteutetaan uudella tavalla hyvinvointipalveluita ja kulttuuria yhdistävä kokeilu, jossa osa kunnallisten taidelaitosten lippusubventiosta jaetaan suoraan kuluttajille kulttuuriresepteinä eli kulttuuripalveluseteleinä.

Tää on sen verran radikaali ehdotus, että en oikein usko läpimenoon, mutta voihan sitä ehdottaa.

TAITEILIJOIDEN JA TAITEEN HELSINKI

26. Kaupungin kulttuuritoimijoiden kenttä muuttuu ja monipuolistuu jatkuvasti. Helsingin kulttuuripalveluita kehitetään joustavammaksi, jotta pystytään vastaamaan tähän haasteeseen. Tämä tehdään lisäämällä avustuksiin käytettävissä olevia määrärahoja.

27. Taiteen vapaan kentän kohdeavustukset
Laajennetaan kaupungin kohdeavustusjärjestelmää vapaan ja uudistuvan taiteen kentän ja kulttuuritoimijoiden toiminnan mahdollistamiseksi, esim. lisäämällä kolmivuotisia kehittämishankkeita.

erittäin ok. Näihin voi sitten tulevat vuodet vedota. :)

29. Alueellinen kulttuuritoiminta
Kehitetään kulttuurin avustusjärjestelmää siten, että kolmannella sektorilla on mahdollisuus tarjota kulttuuripalveluja eri kaupunginosissa esim. kulttuurikeskuksen omilla näyttämöillä.

erittäin ok.

36. Kansallisoopperan kanssa tehtävä yhteistyö
Hyödynnetään Suomen kansallisoopperan puitesopimukseen perustuvia yhteistyömuotoja nykyistä selkeästi paremmin. Erityistä huomiota kiinnitetään yleisöyhteistyöhön, yhteisöllisiin hankkeisiin sekä Alminsalin käyttöön.

Näin. Mielestäni tässä voisi vielä suoremmin sanoa, että seuraavaa sopimusta tehtäessä Almin salin käyttöä on avattava. Tai ”pyritään avaamaan”. Ihan miten vain.

Yleisesti luvun 4 esitykset ovat hyviä. Mitä siitä sitten puuttuu? No ainakin musiikin vapaa kenttä täysin ja teattereitakaan ei juuri mainita. Tai voihan ton kohdan 26. lukea siten, että sieltä sitten. Mieluusti näkisin kohdan 32. kaltaisen kohdan myös musiikista. Esim. seuraavasti:

xx. Musiikin
Musiikin laitosjärjestelmien ulkopuoliselle ammattimaiselle toiminnalle kehitetään tukimuoto.

Tällä hetkellähän laitosjärjestelmän ulkopuolista musiikkia tuetaan melko epämääräisesti. Esim. yksittäisiin konsertteihin ei voi saada mitään tukea. Tarvittavat summat ovat todella pieniä vaikuttavuuteen nähden!

ASUKKAIDEN HELSINKI

41. Alueellisten kulttuuritalojen uudistaminen
Vahvistetaan kulttuurikeskuksen alueellisten toimipaikkojen yhteyttä kaupunginosaansa helpottamalla tilojen käyttöä asukkaiden toimintaan ja tapahtumiin. Tämä edellyttää taloissa toimivien hallintokuntien välisen yhteistyön vahvistamista. Tehostetaan aluetalojen salien käyttöä antamalla ne mahdollisimman edullisesti eri taiteenalojen toimijoiden käyttöön.

Tähän mä haluaisin kyllä myös vähän organisaatiouudistusta. Esim. tämä edellyttää taloissa toimivien hallintokuntien välisen yhteistyön vahvistamista ja talojen organisaatioiden tarkastelua kokonaisuutena.

En tiedä miten se sanottaisiin strategiakielellä…

MONIMUOTOINEN HELSINKI

44. Erikieliset kulttuuripalvelut
Mahdollistetaan englanniksi ja muilla kielillä tapahtuvaa toimintaa ja harrastamista ja tiedotetaan monipuolisesti ja eri kielillä saatavilla olevasta tuesta (esim. avustukset, apurahat).

Onko se venäjä nyt sellainen mörkö, että sitä ei voida ääneen lausua? Mielestäni se on erityinen haaste, joka pitäisi sanoa ihan ääneen. Englannin nosto esille tuntuu hiukan oudolta. Eivätkö vaikkapa venäjän tai somalinkieliset teatteriesitykset ole jopa tarpeellisempia? Joku lause lisää? Esim.

xx. Erikielinen kulttuuritarjonta
Merkittävimmillä vähemmistökielillä tapahtuvaa kulttuuritarjontaa pyritään aktiivisesti edistämään esim. kansainvälisten vierailuesitysten muodossa.

VANHOJEN TILOJEN KULTTUURIKÄYTTÖ

49. Tilojen väliaikainen käyttö
Suunnitellaan olemassa olevien kaupungin hallinnoimien tilojen määräaikaista käyttöä luovien alojen toimijoille. Hyödynnetään kansainvälisiä esimerkkejä (Amsterdam, Pariisi ja Haag). Yleistyvä pop-up- käytäntö otetaan käyttöön myös kaupungin toiminnassa.

Loistavaa.

56. Tanssin talo
Toteutetaan Helsinkiin tanssin talo laajana yhteistyöhankkeena. Tilapäisjärjestelynä helpotetaan tanssin asemaa profiloimalla Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoaa entistä voimakkaammin tanssin talona. Stoa säilyttää alueellisen tehtävänsä ja kehittää palveluitaan tanssin hyväksi. Helsingin kaupunki voi tarkastella tanssin talon tilavaihtoehtoja uusien alueiden suunnittelun yhteydessä esim. alueiden vanhasta rakennuskannasta.

57. Fordin rakennus Tanssin taloksi
Hernesaaren vanhasta rakennuskannasta säilyy mm. Fordin rakennus, jonka soveltuvuutta esim. Tanssin talon tarpeisiin selvitetään.

Tavallaan hyvä, että Tanssin talo mainitaan jopa kahdesti. Siirtäisin silti ensimmäisen kohdan otsakkeen ”KULTTUURIN UUDET TILAT” alle, jotta ei tulisi vain sellaista mielikuvaa, että Tanssin talo voidaan toteuttaa vain vanhaan rakennukseen. Lisäksi en ole ihan varma kannattaako Stoaa mainita tässä kohdassa lainkaan, sehän on tavallaan ”jo päätetty” ja strategian leipätekstissä. Ja pelkkään Fordin taloonkaan ei kannattane ripustautua. Eli ehdottanen huomenna seuraavaa muotoilua:

57. Fordin rakennus Tanssin taloksi
Helsingin kaupunki voi tarkastella tanssin talon tilavaihtoehtoja uusien alueiden suunnittelun yhteydessä esim. alueiden vanhasta rakennuskannasta. Hyvänä esimerkkinä Hernesaaren vanhasta rakennuskannasta säilyvä ns. Fordin rakennus, jonka soveltuvuus Tanssin talon tarpeisiin selvitetään.

6x. Tanssin talo
Toteutetaan Helsinkiin kansainvälisen tason tanssin talo laajana yhteistyöhankkeena.

KULTTUURIN UUDET TILAT

61. Musiikkitalo
Musiikkitalo on Helsingin kaupunginorkesterin, Sibelius-Akatemian, ja Radion sinfoniaorkesterin yhteishanke. Varmistetaan, että uusi Musiikkitalo on kansainvälisesti merkittävä ja kaikille avoin konserttikeskus ja kohtauspaikka. Musiikkitalossa huomioidaan yleisötyön vaatima uusi pedagogis-taiteellinen osaaminen ja koulutus. Kolmen toimijan yhteinen mahdollistaa uusia toimintamalleja.

Kuten varmaankin blogia lukeneet ovat huomanneet, suhtaudun Musiikkitalon ”avoimmuuteen” ja ”uusiin toimintamalleihin” melko skeptisesti. Mielestäni moniarvoisuudesta tulisi lausua vielä suoremmin. Esim.

Varmistetaan, että Musiikkitalon ohjelmistopolitiikka on monipuolista ja moniarvoista.

63. Taidemuseo
Kootaan Helsingin taidemuseon eri toiminnot yhteen toimipaikkaan näyttelytiloineen kaupungin
ydinkeskustaan.

Tästä en nyt sitten ole ihan varma. Olen ymmärtänyt, että Meilahti on liian syrjässä ja lisäksi homeessa, joten jotain täytyy tehdä, mutta kaikki riippuu mittakaavasta. Jos, kuten leipätekstissä toivotaan, halutaan ”Bilbao”, niin minun on vaikea nähdä tätä hanketta toteutumassa, jolloin ehkä tiputtaisin sen jopa pois, jotta Tanssin talo priorisoituisi selkeästi. Jos taas tällä voidaan tarkoittaa esim. lisätilojen hankkimista Tennarin yhteyteen ja toimistotilojen keskittämistä johonkin välittömään läheisyyteen, niin silloin tää on varmaan ihan ok. Ehkä tää pitäisi siirtää ”VANHOJEN TILOJEN KULTTUURIKÄYTTÖ” -kohdan alle? Mieluusti näkisin kaupungin taidemuseon jalkautuvan moneen paikkaan.

Luvalliset graffitit ja muu katutaide
Jatketaan luvallisten graffitiaitojen pystyttämistä ja katutaide ja ympäristötaide nähdään osana
kaupunkikuvan elävöittämistä.

Tähän haluaisin kyllä lisäyksen julistetaiteesta. Esim.

Kehitetään luvallisia muotoja edistää elävää kaupunkikulttuuria esim. julisteita varten.

Yleisesti ottaen mielestäni melkoisen hyvä strategialuonnos tässä vaiheessa!




twtr

Flickr Photos


%d bloggers like this: