Polttoaineiden hinnat ovat nousseet raakaöljyn mukana ennätystasolle. Kulutus kasvaa, mutta tarjonta ei – yhtälö on yksinkertainen ja selitys myös.
Olemme saavuttaneet öljyhuipun eli englanniksi peak oilin. Polttoaineiden korkeampi hinta on siis ongelma, johon on sopeuduttava. Siihen ei ole olemassa mitään helppoa niksiä. Tämä tosiasia ei selvästikään ole vielä valjennut koko kansalle.
Hintoihin reagointi on vielä ollut Suomessa vähäistä, mutta HS:n mukaan amerikkalaisten autoilu väheni rajusti bensan hinnan noustua:
WASHINGTON. Tuoreet liikennetilastot Yhdysvalloista osoittavat, että rajusti noussut bensan hinta on vaikuttanut autoiluintoon. Liikenneministeriön mukaan amerikkalaiset ajoivat maaliskuussa noin 17 miljardia kilometriä eli 4,3 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa.
Pudotus on rajuin sitten vuoden 1942, jolloin ajoseurantaa alettiin tehdä.
Yksityisautoiluun ihastuneet amerikkalaiset ovat jopa siirtymässä joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tilastojen mukaan joukkoliikennettä käytetään nyt enemmän kuin viiteenkymmeneen vuoteen.
Mielenkiintoista. Suomessa ja Euroopassa perinteisesti Yhdysvaltoja korkeammat polttoaineverot ovat muokanneet järjestelmästämme, luojan kiitos, vähemmän öljyaddiktin kuin rapakon takana. Nyt kuitenkin mielestäni vaikuttaa siltä, että kiinteän valmisteveron ja hinnan mukana muuttuvan arvonlisäveron ”hintamuutospuskuri” hidastaa muutosta suomalaisten kulutuskäyttäytymisessä.
Eli mitä tarkoitan?
| Polttoaineen hinta | Kiinteät verot | Arvonlisävero | Veroton hinta |
| 1,000€ | 0,627€ | 0,180€ | 0,193€ |
| 1,500€ | 0,627€ | 0,270€ | 0,603€ |
| 2,000€ | 0,627€ | 0,361€ | 1,012€ |
| 2,500€ | 0,627€ | 0,451€ | 1,422€ |
| 3,000€ | 0,627€ | 0,541€ | 1,832€ |
(Luvut Polttoaineveroprosenttilaskurista ja Wikipediasta)
Karkeassa esimerkissäni polttoaineen verottoman hinnan noustessa lähes kymmenkertaiseksi (0,193€->1,832€) suomalaisten ostama bensa kallistuu ”vain” kolminkertaisesti (1€->3€). Amerikkalainen järjestelmä reagoi varmasti voimakkaammmin markkinoihin. Suomessa olisi siis kiinteän valmisteveron sijaan kannattanut pyrkiä prosenttiveroon, kuten arvonlisävero. Näin markkinasignaalit tuntuisivat meilläkin vahvemmin.
On aivan samantekevää pitääkö hintakehitystä toivottavana, epätasa-arvoisena tai tuhoisana – se tulee tapahtumaan joka tapauksessa. Suomalaisten ja koko maailmaan pitää tottua uuteen todellisuuteen. Mitä nopeammin ryhdymme valmistautumaan siihen, sitä kivuttomampaa se on. Helppoa se ei tule olemaan missään tapauksessa.
Se mitä ei missään nimessä pidä tehdä on laskea polttoaineveroja. Tarjontaan verojen laskulla ei ole mitään vaikutusta. Kysyntää se vain lisäisi, eli alemman verokannan hinnat vastaavasti nousisivat nopeammin – polttoaineiden hinnan kun loppujen lopuksi määrittävät markkinat. Veroale hyödyttäisi vain öljyntuottajamaita ja jalostajia!
Ympäri Eurooppaa rekkakuskit ja kalastajat ovat osoittaneet mieltään korkeiden polttoainekustannusten vuoksi ja vaatineet veronalennuksia. Näihin vaatimuksiin ei tule taipua. Kuljetusyritysten tulee siirtää bensan hinnannousu hintoihin. Tämä pitkällä tähtäimellä vähentää kuljetuksia ja myös kuljetustarvetta, joka on vain tervettä ilmastopolitiikan näkökulmasta. Näin markkinatalouden pitäisikin toimia. Lyhyellä tähtäimellä inhimilliset kustannukset toki saattavat olla kovia, ja niitä voidaan lievittää, mutta 50 vuoden jänteellä tämä on vasta muutoksen alku.
Öljyhuippu on täällä ja tuore hintakriisi sen merkki. Todellisuus pitäisi avoimesti hyväksyä ja ottaa kaiken suunnittelun lähtökohdaksi. Meillä vihreilläkään ei ole varaa omahyväiseen ”told-you-so” -osoitteluun, ”peak oil” mullistaa myös meidän elämäntapamme.
(EDIT: Oil Drumissa mahtava kokonaiskuva öljyn hinnannousun syistä. Paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa. Elämme mielenkiintoisia aikoja.)
..:: Hannu Oskala ::.. 
Eli kuljetusyrittäjät siirtävät kohonneet polttoainekustannukset hintoihin? Harvoin on kuljettajalla varaa sanella asiakkaalle millaista palkkaa hän saisi eli käytännössä hinnat tuotteisiin siirtää tilaaja, ei kuljetusyritys. Tämäkin jopa toteutuu, leivän hinta nousee, mutta kuljettajan palkka ei samassa suhteessa. Miten tämä on mahdollista? Ahneutta.
Lisäksi olisi hieman itsetuhoista kuljetusliikkeiden siirtää loputtomasti hintoja tuotteisiin, mikäli esittämäsi mallin mukaisesti tämä johtaa automaattisesti kuljetusten vähenemiseen. Teetkö sinä useinkin työtä vain jotta sinulle voidaan antaa siitä mahdollisimman pian kenkää? Lisäksi kuljetusten määrä ei yksinkertaisesti voi vähentyä kovin paljoa Suomessa. Monen tuotteen, elintarvikkeen yms. tuotanto on jo siirretty keskittymiin, josta tavarat on tavalla tai toisella siirrettävä muualle Suomeen.
Pitäisikin ehkä laittaa tuotteisiin paikallinen kuljetusvero, joka siirrettäisiin sellaisenaan kuljetusliikkeille. Tämä tietäisi sitä, että Helsinkiläiset saisivat maksaa kolminkertaisen hinnan tuoreesta ruoasta ja maaseudulla puolestaan kulutuselektroniikka maksaisi vastaavasti moninkertaisesti satamakaupunkeihin verrattuna. Ei Suomi voi siirtyä takaisin mihinkään oman maan perunoilla toimivaan talouteen ainakaan muutaman sukupolven aikana. Haihattelua moinen.
Kuljetusyritykset nostavat aivan varmasti hintojaan polttoainekustannusten noustessa. Se on normaalia markkinataloutta. Ei kukaan pitkään mitään tappiolla kuljeta. Konkurssihan siitä seuraisi.
Toinen kysymys taas sitten on tuo miten ruoka ja muu logistiikka tulisi järjestää. Nykyinen ketju Suomessa perustuu kaupan suuryksiköihin, joista yksittäiset kuluttajat noutavat tuotteet omilla autoillaan. Se ei ole lähelläkään optimaalisen tehokasta. Tehokkainta kuljetuksellisesti olisivat lähikaupat, joihin tuotteet voitaisiin kuljettaa keskitetysti ja joista kuluttajat noutaisivat tavarat kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Tai sitten omalla biilillä, mutta matkan tulisi olla joka tapauksessa lyhyempi kuin nykyisin.
Ennustelin kirjoituksellani vain tulevaa. Öljyn hinnan nousulle ei ole näkyvissä kattoa ja koko se markkinalogiikka, jolle nykyinen suomalainen logistiikka perustuu tulee muuttumaan. Tottakai siinä menee aikaa, mahdollisesti jopa sukupolvia, mutta mitä pikemmin nähtävissä oleviin muutoksiin aletaan varautua sitä helpompaa on niihin sopeutuminen.