15
Hel
10

kklk 2/2010

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta kokoustaa huomenna 16.2. Harakan saaressa, joten saamme ensi käden tuntumaa talon toimintaan.

Olen myös yrittänyt selvitellä ko. rakennuksen sisäisen vuokran määräytymisperusteita. Kysymyksiä on paljon, toivottavasti niihin saadaan huomenna lisävalaistusta.

Harakan ”ongelmien” taustallahan on se kuuluisa ”Pajusen lista”, jossa kultturikeskus virkamiesvalmistelussa ehdotti säästökohteeksi taiteilijataloa.

Kulttuurikeskus kun maksaa tilakeskukselle vuokraa 136 528€ vuodessa ja taiteilijat tilavuokraa vastaavasti Kulttuurikeskukselle 45 500€. Kulttuurikeskukselle ”menoja” syntyy siis 91 028€ vuodessa. Sisäinen ylläpitovuokra, eli todellinen kulu, on suurin piirtein taiteilijoiden maksaman vuokran suuruinen. Laskennallinen kulu kulttuurikeskukselle syntyykin Tilakeskuksen laskemasta pääomavuokrasta.

Nykyinen pääomavuokra voisi olla perusteltu, jos rakennukseen olisi toteutettu kalliita remontteja. Rakennuksissa ei ole kuitenkaan tehty Tilakeskuksen ehdottamia mittavia korjaustöitä, vaan kunnostus on toteutettu työllisyystöinä todella edullisesti. Tilakeskuksen pääomavuokra ei siis perustu Harakan saaren todellisiin menneisiin tai tuleviin kustannuksiin vaan on täysin laskennallinen. Jos tällaisen syyn takia lakkautetaan näin loistavaa toimintaa, on jossain jotain pahasti pielessä.

Kokouksen esityslistalta löytyy mm. seuraavaa:

KIRJASTOTOIMEN JOHTAJA
2 Kaupunginkirjaston tilinpäätös vuodelta 2009

ok.

Kirjaston käyttömenot viime vuonna 61,29€/asukas ja aineistokulut 5,5€. Aineistoon saatiin 10% korotus. Hyvä. Pitäisi saada lisää.

Kirjastoja yhteensä 36, laitoskirjastoja 11 ja kirjastoautoja kaksi. Jos ajatellaan kirjastoa lähipalveluna, niin täytyy kysyä kirjastoautojen kustannuksista. Voitaisiinko palveluverkkoa täydentää kirjastoautoilla, jos jostain toimipisteistä joudutaan luopumaan tulevaisuudessa?

Plussaa kaupunginkirjastolle myös ensimmäisen ympäristöohjelman toteuttamisesta. Mm. energiansäästömittareita sai lainata! Erinomaista.

3 Lausunto valtuustoaloitteesta lapsiperheiden palveluiden lisäämisestä kaupan aukiolojen laajetessa

ok. Pääpointti:

Yleisesti kaupunginkirjaston asiakaspalautteissa toivotaan kirjaston aukioloaikojen laajentamista viikonloppuina eli perjantai-iltana, lauantaina ja sunnuntaina. Nykyisillä henkilökuntaresursseilla aukioloajan lisääminen viikonloppuina edellyttää arkipäivien aukioloaikojen supistamista.

Itsekin toivoisin ainakin joidenkin pisteiden aukioloaikojen laajentamista nimenomaan edellä mainittuina aikoina. Kirjasto 10, Rikhardinkatu, Kallio, Töölö ja Itäkeskuksen kirjastot ovat toimivia esimerkkejä. Valitettavasti juuri noista iltojen ja viikonloppujen aukioloista on ”helpointa” säästää sitten kun niitä säästöjä pakolla toukokuussa haetaan.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteistä asiakasrekisteriä koskevasta yhteistyösopimuksesta sekä asiakasrekisteriselosteesta ja informaatioasiakirjasta päättäminen

ok.

KULTTUURIJOHTAJA

2 Kulttuurikeskuksen vuoden 2009 tilinpäätös

ok. Muutamia huomioita ja kysymyksiä.

Kulttuuritoimen kulu per asukas oli 71,68€. Halvalla saadaan hienoa kulttuuria.

Kulttuurikeskuksen sitova toiminallinen tavoite, kulttuuri- ja taidetilaisuuksien määrä on ihan pöhkö mittari. Tavoite oli 1950 ja se ylitettiin reippaasti (2443 tapahtumaa). Tuohon lukuun sisältyy ihan mitä tahansa senaatintorin jättikonserteista intiimeihin runonlausuntapiireihin. Mitä merkittävää tämä mittari muka mittaa? Mikä voisi olla parempi toiminnallinen tavoite? Jollain tavalla sitä toivoisi että mitattaisiin myös laatua ja/tai vaikuttavuutta eikä vain lukumäärää.

Alueellisten kulttuurikeskusten salien käyttöpäivä tavoite on 150 päivää vuodessa. Määrä on tuntuu äkkiseltään alhaiselta – vain 41%! Voisiko yksityinen toimija toimia näin alhaisella käyttöasteella? Täytyy kysyä sisältyykö tavoitteeseen myös harjoituspäivät yms., jolloin ei ole esitystoimintaa, vai vain esitystoimintapäivät.

”Tietojärjestelmien kehittämiseen sekä Microsoft -lisenssien kustunksiin käytettiin yhteensä 165 306€”. Täytyy kysyä. Onko kustannus vuotuinen? Jos kustannuksia on mahdollista karsia siirtymällä Open Officeen yms. Open Sourceen, niin silloin sitä pitäisi selvittää.

Lisäksi mieleni tekee kysyä Savoy-teatterin ulosvuokrauksen tuloista. Savoyhan on ns. nettobudjetoitu yksikkö, eli se saa kaupungilta kiinteän köntän rahaa ja voi sitten hankkia lisää tuloja esim. vuokraamalla salia ulos. Viime vuonna tilaisuuksista noin kaksi kolmasosaa oli ulkopuolisten järjestämiä. Kaupungin tuki keskimäärin per tilaisuus oli hiukan yli 5000€ (800000€/156 tilaisuutta). Onko vuokra kaikille toimijoille sama? Itse näkisin mieluusti etusijalla ja halvemmalla hinnalla ”aidon kulttuuritoiminnan” ja toivottavasti kalliimmalla sitten vaikkapa Eastwayn pikkutuhmat pikkujoulushowt, joita Savoyssa muistaakseni on myös ollut.

3 Avustusten myöntäminen kansainvälisiin hankkeisiin

ok.

4 Kohdeavustusten myöntäminen, 2.jako

ok. Alppipuiston kesä -tapahtumasarjan tuet jaetaan nyt. Erinomaisia festareita ja hienoa toiminta Kulkelta

5 Raportti kohde-, lähikulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitetuista avustuksista 2009

ok.

8 Muut mahdolliset asiat

Tuon kokoukseen esityksen Tanssin taloon liittyen. Tästä myöhemmin lisää…

Advertisements

5 Responses to “kklk 2/2010”


  1. helmikuu 15, 2010 11:27 pm

    Perjantaisin kirjastot menevät kaikki neljältä kiinni, eli iltapäivällä. Vaikka moni on kaltaisiani rokuja jotka käyvät epäsäännöllisissä töissä aina silloin tällöin, suurin osa helsinkiläisistä on kunnon ihmisiä jotka eivät voi lähteä töistään hieman ennen kolmea ehtiäkseen perjantaina kirjastoon.

    Itsekin olen usein raivon partaalla roikkunut kirjaston ovessa perjantaina iltapäivän puolessa välissä. Ketä palvelee kirjasto, joka on auki kymmenestä neljään? Se on sillai kivasti että ennen töitä ei ehdi, mutta ei onneksi töiden jälkeenkään.

    Kun nyt kokoustatte, niin voisitteko päättää siirtää pääkirjaston takaisin keskustaan? Helsinki on ainoa tuntemani kaupunki, jossa pääkirjasto on vasiten siirretty pois keskustasta, huonojen kulkuyhteyksien päähän. Okei, kaikki pääradan junat pysähtyy siinä vajaan kilometrin päässä, mutta silti autioituneelle, nuupahtaneelle virasto-alueelle jemmattu pääkirjasto (jonne ei ole mitään asiaa pyörätuolilla tai huonoilla jaloilla) kertoo huonoa pääkaupungista.

  2. 2 hannuoskala
    helmikuu 15, 2010 11:44 pm

    Keskustakirjasto rakennetaan toivottavasti 2017 mennessä. Pasila oli iso moga, mutta se ei enää olekaan lainaus- tai palautusmääriltään suurin, vaan toimii hallinnollisena ja logistisena keskuksena. Suhteellinen ”Syrjäisyys” on tiedostettu ongelma.

    Aukioloajat (linkki ovat täysin resurssikysymys. Kirjasto 10, Töölö, Kallio, Rikhard ja Stoa ovat avoinna paremmin, myös sunnuntaisin syyskuusta huhtikuuhun.

    Tuosta voisi tietysti kysäistä että miksi juuri perjantaisin on lyhennetty aukioloaika? Perustuuko johonkin käyttäjätilastoon vai ihan vaan fiilispohjainen. Ja ett voisiko ”museohenkisesti” ajatella lyhennettyä päivää siirrettävän vaikka maanantaiksi. Sieltähän voisi sitten fiilata ja höylätä vaikka aamupäivästäkin.

    Odotan seuraavan kommentoijan vastustavan maanantai-aukiolojen lyhennyksiä… Huomiseen keskusteluun aukiolokysymykset eivät suoranaisesti liity. Luulen että niiden asiallisempi paikka on ensi vuoden budjettia raamitettaessa toukokuussa.

  3. helmikuu 17, 2010 3:09 am

    Eikö voitaisi luopua siitä vanhanaikaisesta ajatuksesta, että pitäisi olla jokin massiivinen keskustakirjasto? Ei kirjastotoiminnassa ole mitään sen luonteista, mikä edellyttäisi sen keskittämistä keskustaan.

    Mitä Harakan taiteilijatalon vuokratasoon tulee, niin oikea laskennallinen vuokrataso on tietysti se, minkä kaupunki voisi saada tiloista vuokraamalla ne ulkopuoliselle käyttäjälle vapailla markkinoilla. Se tulo jää kaupungilta saamatta, kun tiloja käytetään subventoituun toimintaan.

  4. 4 hannuoskala
    helmikuu 17, 2010 9:49 am

    Kirjasto pitää saada sinne missä ihmisvirrat ovat. Ne ovat Helsingissä keskustassa. Kirjasto 10:n suosio kertoo todellisesta tarpeesta.

    Keskustakirjastosta keskusteltaessa kannattaa muistaa myös, että siitä rakennetaan kirjastoa vuodella 2100 ei kirjastoa vuodelle 2010. Mikä on fyysisen kirjaston funktio jos kaikki kulttuuri on saatavissa digitaalisesti missä vain milloin vain? Tärkein ominaisuus mielestäni on epäkaupallinen julkinen tila – tila, jossa hengailu ja sivistykseen tutustuminen on paitsi sallittua, myös suositeltavaa.

    Eli määrittelit tuossa juuri ns. markkinavuokran käsitteen. Tuo ei ole se peruste, millä kaupunki laskee tilavuokransa. Vaan itse asiassa kaupungin sisäiset vuokrat ovat usein kalliimpia kuin ns. ”markkinavuokrat”.

    Harakan kohdalla markkinavuokra olisi erityisen alhainen. Saareen kuin ei ole mitään siltaa vaan sinne pitää joko soutaa tai kävellä jään yli. Rospuuttoaikaan sinne ei välttämättä edes joka päivä pääse…

    Haluan kyllä puolustaa Harakan taiteilijatoimintaa – saaren tunnelma on ainutlaatuinen. Tuollaista paikkaa ei voi perustaa virkamiespäätöksellä Tattarisuolle edulliseen teollisuushalliin.

    Palaan sisäisiin vuokriin varmasti lähiaikoina.

  5. 5 hannuoskala
    helmikuu 17, 2010 10:11 am

    Listan mukaan mentiin.

    Muutamia vastauksia:
    – Savoyssa kaikille sama vuokra ulosvuokratessa. Tiettävästi ohjelmistopoliittista linjaa tarkennettu, jotta juuri mainitsemani kaltaisia pikkujoulushowta ei salissa tuettaisi. Riippuu myös epäkaupallisemman ohjelmiston suosiosta – jos kevätkausi tuottaa odotetusti, voidaan syksylläkin vuokrata tilaa epäkaupallisemmille akteille. Jos taas tulee takkiin, niin silloin täytyy vaan saada päivät täyteen sisällöstä välittämättä. Nettobudjetoinnin huonoja puolia.
    – Kulke käytti viime vuonna 90 000€ Microsoft -lisensseihin. Eivät voi itse päättää siirtymistä Open Officeen tjms. vaan päätös menee kaupungilla keskitetysti. Valtuutetut ahoj. (Ilmeisesti Helistö on ollut asiassa aloitteellinen. Toivottavasti asiassa saadaan edistystä, järjettömältähän tuo vaikuttaa. 90 000€ on sattumalta öbaut summa, joka Harakasta pitäisi ”säästää”.)
    – Kirjastoautojen kustannukset selvitetään seuraavaan kokoukseen.
    – Salien käyttöaikatavoitetta ei kuulemma voi nykyresursseilla kuulemma nostaa. En ihan suoraan tätä niele. Tuo 41% käyttöaste on sen verran alhainen.

    Metassa kirjastotoimenjohtaja Berndtson esitteli seuraavaan kokoukseen tulevaa palveluverkkolausuntoa ja aiheesta käytiin keskustelua. Lautakunta haluaa säilyttää lähikirjastot.

    Lisäksi Tanssin Stoa -ehdotukseni selvitetään ja päätöksiä tehdään huhtikuun kokouksessa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


twtr

Flickr Photos

Pekan_ajelu 1

Pekan_ajelu 2

Pekan_ajelu 3

More Photos

%d bloggers like this: