Posts Tagged ‘kadunvarsipysäköinti

24
Mar
11

kaupunginmuseo sanoo ei

Jokunen viikko sitten kaupunkisuunnittelulautakunta päätti eteläisten kaupunginosien joukkoliikennesuunnitelmasta. Ihan asiallisesta esittelytekstistä pomppasi silmiini kaupunginmuseon Huvilakadun ratikkalinjauksesta antama kommentti:

”Raitiovaunulinjan rakentaminen kapeahkolle Huvilakadulle toisi tullessaan kadun kokonaisilmeettä oleellisesti muuttavia elementtejä kuten ajolangat tolppineen, kiinnityksineen rakennuksiin yms. Joten kaupunginmuseo ei voi puoltaa raitiovaunulinjaa Huvilakadulle.”

En tietenkään ole kaupunginmuseon veroinen kaupunkihistorian asiantuntija, mutta lausunto on tavallaan huvittava, jos ottaa huomioon että Huvilakatua risteävällä Tehtaankadulla alkoi sähköistetty raitioliikennöinti jo vuonna 1908. Ja suurin osa Huvilakadusta rakennettiin vasta sen jälkeen.

I.K. Inhan kuva Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteyksestä

Sen sijaan minua häiritsee eräs kaupunkikuvallinen elementti, jota Huvilakadulla ei ollut vielä rakentamisaikoihin. Ensimmäiselle oikein arvanneelle tikku silmään! Viiden pisteen vihje: maamme ensimmäisen ajokortin sai helsinkiläinen liikemies Yrjö Weilin vuonna 1907.

Vastaus: Vanhoissa valokuvissa kadun varteen pysäköidyt autot huutavat poissaolollaan.

Tänään Hesari kertoi Laajasalon moottorikadun muuttamisesta kaupunkibulevardiksi:

Laajasalon päätie, Laajasalontie, on sata metriä leveässä kuilussa kulkeva, ruma ja rutosti tilaa vievä moottorikatu.

Nelikaistaista tietä reunustavat hylätyltä näyttävät ryteiköt. Autoja kulkee harvakseltaan.

Se on moottoritie, joka on irrotettu moottoritieverkosta.

Laajasalossa saatetaan ryhtyä kokeilemaan ideaa moottoritien muuttamiseksi bulevardiksi.

Se tarkoittaisi, että kaistoja kavennettaisiin, autojen nopeudet rajoitettaisiin neljäänkymppiin ja nykyisten ryteikköjen tilalle rakennettaisiin taloja.

”Vertauskohtana voisi käyttää vaikka Mäkelänkatua”, bulevardi-ideasta innostunut yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kuvailee.

Erinomaista! Juuri näin! Kaupunkibulevardit ovat tulevaisuutta! Tiiviimpää kaupunkimaista kaupunkia ihmisten ehdoilla. Laajasalontiellä kulkee päivittäin vain 11 200 autoa, joten ne kyllä mahtuvatkin kapeammallekin väylälle.

Mutta sitten aamukahvit lensivät ulos nenän kautta luettuani Kaupunginmuseon edustajan kommentin:

Sanansa voi olla sanottavana myös museoviranomaisilla.

Kaupunginmuseon kulttuuriympäristöstä vastaava päällikkö Anne Mäkinen vertaa Laajasalon moottorikatua toiseen autoiluhuuman muotokuvaan, Makkarataloon.

”Ilman muuta sillä on historiallista arvoa.”

Nyt kyllä kerrassaan. Aivot sulaa. Että ”ilman muuta” ”historiallista arvoa”. Oikeesti. Niinku sillai ihan oikeesti.

Ihailkaa Laajasalontien ainutkertaisia historiallisia arvoja.

Makkarataloja ramppeineen löytyy tästä maasta vain yksi, sen sijaan metsän keskelle rakennettua motaria löytyy satoja kilometrejä. Spot the difference? Laajasalon moottorikatu ei ole millään tavalla ainutlaatuista tai ainutkertaista ”kulttuuriympäristöä”.

Kolmas esimerkki tuli äskettäin vastaan ”Itä-Pasila iskuun!” -ryhmän Facebook-sivuilla. Olivat miettineet mahdollisuuksia ”pimpata” Itä-Pasilaa vähän modernimpaan kuosiin kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. Vastaus oli kuitenkin tyly:

Väriä Itä-Pasilaankin? Asukastilaisuudessa tuli ilmi, että kaupunki ei salli julkisivuremonttien yhteyteen esimerkiksi kirkkaampia värejä talojen julkisivuissa vaan sävyjen tulee olla lähellä alkuperäistä.

Mielestäni rakennusten on voitava elää ajassaan. Värityksen palauttaminen alkuperäiseksi ei edes luulisi olevan mahdotonta, jos 2050-luvulla betonibrutalismi nouseekin jälleen arvoon arvaamattomaan.

Onko todella niin että kun 60-80 -lukujen huumassa tässä maassa voitiin tuhota mikä tahansa arvorakennus, niin nykyisin ei saisi tehdä enää mitään muutoksia? Onko maamme vain valtaisa ulkomuseo? Toivottavasti sinällään arvokasta työtä tekevä kaupunginmuseo löytää tulevaisuudessa myös hiukan positiivisemman asenteen. Aina ei kannata huutaa sutta.

Mainokset
02
Hel
11

Montako kaistaa Espalle tarvitaan?

Kaupunkisuunnittelulautakunta ”merkitsi tiedoksi” 27.1. kokouksessaan selvityksen keskusta-alueen liikenneratkaisujen sujuvoittamiseksi ja kävelykeskustan laajentamiseksi.

Käytännön ehdotuksena ksv ehdotti Esplanadien muuttamista yksikaistaisiksi.

Itse olisin pitänyt parempana vaihtoehtona liikenteen ohjaamista kokonaan Etelä-Esplanadille ja Pohjois-Esplanadin muuttamista kävelykaduksi. Silti yksikaistaisuuskin olisi parempi kuin nykytila – kaupungin upein bulevardi on moottoritien keskellä. Ja moottoritiemäisiä liikennemäärät todellakin ovat:

Esplanadien muuttamista yksikaistaisiksi vastustettiin kuitenkin Hesarin yleisönosastoa myöten. Kuulemma pysäyttää liikenteen tyystin. Ja me vihaamme autoilijoita. Ei. Tällä kertaa ei todellakaan ole kyse Vihreästä autovihasta, jos sellaista ylipäätään on olemassa.

Kyse on välityskyvystä. Esplanadien ruuhkia ei nimittäin säätele Espan kaistojen määrä vaan Pohjois-Espalla Mannerheimintien risteyksen ja Etelä-Espalla Kauppatorin risteyksen vetokyky. Stockan nurkalta ei vaan kertakaikkiaan voi kääntyä enempää autoja kuin nyt kääntyy, jollei koko Mannerheimintietä muuteta motariksi ja jalkakäytäviä lisäkaistoiksi.

Liikennettä voi verrata veden virtaukseen: vaikka putki olisi kuinka suuri tahansa, ei pienestä suuttimesta tulee vettä ulos yhtään nopeammin. Askartelin asiaa havainnollistamaan tällaisen giffin:

Esplanadi ei vetäisi liikennettä yhtään nopeammin vaikka molemmat puolet olisivat 6-kaistaisia. Lisäkaistoille vaan mahtuu enemmän autoja tyhjäkäynnillä vartomaan vuoroaan. Pakokaasut eivät suoranaisesti lisää puistoalueen viihtyisyyttä.

Pelottavaa P-sanaa ei kuitenkaan ksv:n esityksessä ollut. Mielestäni ensisijaisen tärkeää, jopa tärkeämpää kuin toisen ajokaistan poisto, olisi poistaa Esplanadilta kadunvarsipysäköinti.

Noita paikkoja ei pitäisi enää tarvita yhtään mihinkään. Toissa vuonna Stockmannin alle valmistui uusi 600-paikkainen pysäköintilaitos. Autot parkkiin maan alle ja pois ihmisten jaloista, kiitos. Liikkeiden asiakkaiden tarpeellinen lastausliikenne voidaan hoitaa sitä varten varatuilla erikoispaikoilla. Tällaiseen merkintään törmäsin viime kesänä Trentossa:

Espa on jo nyt kaupungin paras mesta. Se voisi olla vieläkin upeampi. Liikennemäärien vähentämisen lisäksi unelmoin yhä ”autottomista sunnuntaista”. Kaupunkisuunnitteluviraston tuottamasta ”Liikennemäärät Helsingin pääkatuverkossa” -pdf:stä löytyy mielestäni hyvä graafi, joka mielestäni osoittaa melko selkeästi että autottomat sunnuntait heinäkuussa eivät pahasti haittaisi liikennettäkään.

Ääh. Ei tässä kaupungissa kuitenkaan koskaan mitään tällaista tapahdu. Harmautta vain. Eikö edustuksellinen demokratia osaa unelmoida?
Lue lisää ’Montako kaistaa Espalle tarvitaan?’

15
Hel
10

parkkihalleista

Männä viikolla uutisoitiin Helsinkiin suunniteltavan täyttä vauhtia uusia pysäköintiluolia sekä Katajanokalle että Taka-Töölöön. Näiden hankkeiden lisäksi ainakin Linnanmäelle ja Hakaniemeen suunnitellaan vastaavia laitoksia.

Vihreä perusreaktioni tällaisiin uutisiin on tietenkin negatiivinen. Miksi ihmeessä tuollaisia pitää rakentaa? Tarkoitushan pitäisi olla autoilun vähentäminen, eikä sen tukeminen uutta infraa rakentamalla.

Kuopiossa näkemäni sai minut kuitenkin vakuuttuneeksi siitä että oikein toteutettuna maanalaiset pysäköintilaitokset voivat olla kaupunkikuvaa merkittävästi parantava uudistus.

Kuopiossa toteutettiin ns. Toriparkki 90-luvun alkupuolella. Toriparkin valmistuttua kaikki pysäköinti kaupungin keskustan kapeilla ns. rännikujilla kiellettiin ja ne muutettiin pihakaduiksi, joilla tontille ajaminen on sallittua, mutta muuten niitä hallitsevat pyöräilijät ja jalankulkijat. Muutos on tehnyt Kuopion keskustasta mielestäni erittäin viihtyisän!

Samaa tulee vaatia myös Helsingissä. Jos (ja kun) pysäköintilaitoksia rakennetaan, tulee vastaavasti maan päällisiä pysäköintipaikkoja vähentää radikaalisti.

Esim. Taka-Töölöön suunniteltu 400-600 paikkainen halli mahdollistaa ainakin kolmensadan kadunvarsipaikan poiston. Tällöin osa pienemmistä välikaduista voitaisiin myös muuttaa pihakaduiksi.

Eikö tältä kartalta todellakaan löydy paikkaa pihakaduille?

Julkista rahaa pysäköintijärjestelyihin ei kuitenkaan pidä kaataa. Jos hankkeet ovat aidosti kannattavia, tulee rahoitus löytyä yksityiseltä puolelta. ”Laitostuva” pysäköinti nostaisi myös auton omistamisen kustannuksia Helsingissä. Ja hyvä niin. Kadut on tehty ihmisten liikkumista varten, ei peltilehmien lepopaikoiksi.




twtr

Flickr Photos

Mainokset

%d bloggers like this: