Posts Tagged ‘halla-aho

26
syys
11

Hommaversum – the Final Frontier

Telaketjujen kolina kuuluu enää vain etäisesti Jussi Halla-Ahon parin viikon takaisen Kreikka-lausunnon jäljiltä. Lopputuloshan on tunnettu: Jussi käskettiin kahdeksi viikoksi nurkkaan miettimään sanomisiaan ja Soinikin säilytti kasvonsa. Peruskysymys kuitenkin säilyy; miksi ihmeessä Halla-Aholta ja muilta ”nuivalaisilta” pääsee jatkuvasti uutiskynnyksen ylittäviä sammakkoja.

Ei. Vika ei ole vain ”mediassa”, vaikka toki uutuudenviehätyksen ansiosta törttöilyistä hiukan muita poliittisia ryhmiä useammin uutisoidaankin.

Syy löytyy Jussi Halla-Ahon historiasta. Jussi kun aloitti luovimisensa kohti kansanedustajuutta internetin keskusteluryhmien todella syvistä vesistä. Tarkemmin sanottuna, kansallismielisten sekopäiden huuruisesta joukosta.

Tähän liittyy internet-kirjoittelusta vankilaankin tuomitun Seppo Lehdon ja myös oikeuslaitosta usein työllistäneen Klaus Juutilaisen välinen todella eeppinen sähköpostisota. Koko useampia vuosia kestänyt ”kirjeenvaihto” on meidän ja jälkipolvien onneksi taltioitu internettiin.

Maa Marsin pinnalta kuvattuna. Lähde: NASA/JPL/Cornell/Texas A&M

”Totaalista sotaa” meille maallikoille selvittävän esipuheen on kirjoittanut muuan Jussi Halla-Aho. Kannattaa lukea koko juttu – minä ainakin nauroin vedet silmissä, sen verran kahjoa herrojen von Grewendorp ja Lehto toiminta on. Musta huumori siis Halla-Aholla on hanskassa.

Eräs kohta esipuheesta on käynyt mielessäni usein kun olen tätä nuivalaisten mediasekoilua seuraillut:

Totaalista Sotaa© ei käydä samassa ulottuvuudessa, jossa useimmat meistä elävät arkitodellisuuttaan. Internet on luonut Totaalisen Sodan© ulottuvuudelle kosketuspinnan meidän maailmamme kanssa. Tästä syntyy konflikti.

Tämä valkeni minulle pohtiessani ystäväni kanssa erästä korpukseen sisältyvää episodia (osa 17). Helsingin Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien nokkamies Erik Pöntiskoski sai eräänä aamuna, yhtenä sadoista vastaanottajista, Lehdolta sähköpostiviestin. Viesti sisälsi ”luettelon eläimistä, joita jutkusika Klaus Juutilainen on nylkyttänyt tai yrittänyt nylkyttää”.

Pöntiskoski reagoi kuten useimmat ihmiset reagoisivat. Hän ei tiennyt,
* kuka on Klaus Juutilainen,
* miksi tämä on ”jutkusika”,
* mikä on ”jutkusika”,
* mitä tarkoittaa ”eläinten nylkyttäminen”,
* miksi tämä asia on merkityksellinen yleensä, tai
* mitä se kuuluu Ylioppilaskunnan Laulajille erikseen.

Sanalla sanoen, viestissä ei Pöntiskosken näkökulmasta ollut mitään järkeä. Siinä oli vain vaikeasti hahmotettavaa hävyttömyyttä. Niinpä hän pyysi ronskein sanakääntein Lehtoa poistamaan Ylioppilaskunnan Laulajat postituslistalta. Meidän ulottuvuutemme paradigmoja vasten asetettuna Lehdon viestissä ei ollut mitään järkeä. Mutta se, mitä Pöntiskoski ei tiennyt, oli, että viestiä ei lähetetty tästä ulottuvuudesta.

Se lähetettiin ulottuvuudesta, jonka paradigmojen ja lainalaisuuksien oloissa Klaus Juutilainen juoksee Tesoman metsissä yrittäen nylkyttää eläimiä niiden anusreikään. Tämä pyrkimys liittyy Klaus Juutilaisen ryssäläisyyteen, sillä eläinten nylkyttäminen, monien muiden harrasteiden ohella, on oleellinen osa ryssäläisyyttä. Ryssäläisyys taas on kansakunnallinen vitsaus, oikein ajattelevan Suur-Suomalaisuuden antiteesi. Sen vuoksi sillä, että Klaus Juutilainen pyrkii nylkyttämään eläimiä, on kansakunnallista merkitystä ja asia kuuluu kaikille, mukaanlukien Ylioppilaskunnan Laulajat.

Lähettäessään viestiään Totaalisen Sodan© ulottuvuudesta Lehto siis ajatteli edellämainittujen lainalaisuuksien ehdoilla. Sen vuoksi Pöntiskosken reaktio oli hänelle aivan yhtä käsittämätön kuin alkuperäinen viesti oli Pöntiskoskelle. Sen vuoksi Lehto kysyi närkästyneenä, onko Pöntiskoski ”ryssäläinen, kun ei halua ottaa vastaan suursuomalaista materiaalia”, ja ovatko Ylioppilaskunnan Laulajat ”isänmaallisia laulajia vai ryssäläismielisiä komurunkkuja”.

Totaalisen Sodan© kauneus ei siis perustu ensisijaisesti rivouksien latelemiseen. Kauneus on konfliktissa, joka syntyy, kun kaksi täysin eri säännöillä toimivaa maailmankaikkeutta internetin ansiosta on jatkuvassa kosketuksessa, ja kummankin maailmankaikkeuden edustajat kuvittelevat maailmankaikkeuksia olevan vain yksi.

(Lihavointi minun.)

Median ja Halla-Ahon kohtaamisissa on kyse täsmälleen samasta dynamiikasta. Jussi Halla-Ahon maailmankaikkeudessa Jussi Halla-Aho on mustan huumorin tyyliniekka, profeetallisen erehtymätön tietäjä, joka voi sujuvasti vaihtaa vaikka kesken lauseen tyylilajia faktasta solvauksiin, solvauksista vitsailuun, vitseistä antipatiaan ja initioitu yleisö ymmärtää aina mitä Jussi tarkoittaa. Koska tämä maailmankaikkeus on Jussin oma. Oma tupa, oma lupa.

Pitkään tämä järjestely toimikin mainiosti. Scriptan vieraskirjassa ja siitä versoneella Homma-foorumilla ei Jussin tarvitse selittää yhtään mitään. Kaikki ymmärretään oikein ja pahimmatkin tölväisyt selitetään pikapuoliin parhain päin. Ihan Jussi vaan vitsaili että tankkeja kaduille, hehheh, mustan huumorin miehiä tämä meidän Jussi. Ja se ulkopuolinen maailma, joka ei hyväksy Jussia totuudeksi on kukkahattutäteilyä ja viherfeminististalinismisalaliittolaisuutta koska Jussin vastustajien syvin olemus on kukkahattutäteily ja viherfeminististalinismisalaliittolaisuus.

Muu poliittinen keskustelu ja media muodostavat toisen maailmankaikkeuden johon Homma-kaikkeus nyt sitten täysillä törmää. Siksi hommaversumin asukkaat vaikuttavat aidosti yllättyneiltä kohuista: he kuvittelivat että maailmankaikkeuksia on vain yksi – heidän omansa.

Mutta maailmankaikkeuksia on tietysti useita. Meillä vihreilläkin on omamme: tässä maailmankaikkeudessa ihmetellään miten kukaan voi vastustaa kasvisruokapäivää ja nirpistellään katumaastureille. Kepuversumissa puolestaan maataloustukien vastustajia pidetään varmaankin jotenkin epäilyttävinä, Kokkarisfäärissä kaikki ajanevat henkilöautolla.

Vihreiden, Kepun, Demareiden, Kokoomuksen, RKP:n ja ”median” maailmankaikkeudet kuitenkin myös risteävät. Siinä yhteisessä maailmankaikkeudessa asioista puhutaan samoilla termeillä, käytetään keskustelukumppaneista kohteliaita nimityksiä ja pyritään ymmärtämään vastapuolen argumentteja. Vain yhteisessä maailmankaikkeudessa rakentava keskustelu ja konsensuksen rakentaminen on mahdollista.

Kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja ei ole enää vain Hommaversumin ”pullohartiainen vinkuheinä-älykääpiötohtori”, joka voi huudella ihan mitä sattuu. Jussi Halla-Ahon on siivottava julkinen kielenkäyttönsä ja otettava tähtialus yhteiseen maailmankaikkeuteen, jos hän haluaa ajaa poliittisia tavoitteitaan ainaisen kitinän sijaan.

Mainokset
29
Kes
11

Kuplansa kullakin

Toukokuussa Jussi Halla-Aho totesi Hommaforumillaan Aamulehden joutuneen “shitlistille” huonon kuvavalinnan vuoksi.

”Toki ymmärrän, että toimittajat ottavat tahallaan omituisia kuvia kaikista inhokeistaan. Kuvattavan kohteen päätettävissä on kuitenkin se, tarvitseeko hän puheena olevaa mediaa johonkin. Minä en tee Aamulehdellä yhtikäs mitään, joten voin sanella sille sellaisia reunaehtoja kuin haluan.

”Minulle on aivan sama, kuinka suuri osa toimittajista ja tiedotusvälineistä on shitlistillä. Helpottaa vain elämää, kun voi suoralta kädeltä ignoroida haastattelu- ja soittopyynnöt.”

Loppujen lopuksi kyseessä oli ilmeisesti automaattisesta julkaisujärjestelmästä johtuva kuvan valotuksen ja väritasapainon muuttuminen. Teko ei siis ilmeisesti ollut edes tahallinen.

Täytyy myöntää - kyllähän tuo Aamulehden netissä julkaisema kuva näyttää kehnommalta kuin “alkuperäinen”.

Merkillepantavaa ei kuitenkaan ole tämä yksittäinen tapaus, vaan se, että kansanedustaja, hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Halla-Aho katsoo, että hänen ei tarvitse välittää “mediasta”. Hänelle piisaa Hommaforum.

Ja jos valituksi tulemista ajatellaan, niin varmasti riittääkin. Eduskuntavaalien henkilökohtainen saalis oli kertakaikkisen huikea. Jos hän saa edes puolet siitä ensi vuoden kunnallisvaaleissa, on Persuille luvassa Helsingissä aikamoinen jytky. Silloin ei puhuta siitä, saavatko vihreät vai demarit sen toisen apulaiskaupunginjohtajan, vaan siitä, mikä rooteli Perussuomalaisille pitkin hampain luovutetaan.

Hommaforum ei kuitenkaan ole ainoa kupla. Vaalien jälkeen Facebook-seinälläni oli useampia vaalituloksesta tyrmistyneitä päivityksiä, joissa luvattiin muuttaa ulkomaille. Taisinpa itsekin postata “rentalaparmentsinberlin.com” -tyyppisen linkin. Ironisesti, tietenkin.

Sosiaalinen media, jota Hommaforumkin itseasiassa on, loi meillekin oman samanmielisten kuplan. Rytmin punavihreästä kulmapöydästä oli hauskaa naureskella ehdokkaille, joiden kotisivujen stailaus ei ollu ihan web kaks piste nollaa.

Ei olisi kannattanut. Katajainen Kansa, jonka kanssa emme viitsineet keskustella äänesti eduskuntaan tyyppejä, joiden kanssa emme edes kuvitelleet joutuvamme joskus keskustelemaan.

Tärkeintä on kuitenkin se, mitä tapahtuu seuraavaksi. Menevätkö PerusSuomalaiset Vihreiden shitlistille? Emmekö juttele Viitasaaren sahurille? Kieltäydymmekö keskustelusta? Lähdemmekö etsimään omassa piirissämme yhä puhdasoppisempaa über-Vihreyttä?

Halla-aho ja Hommaforum näyttävät valinneen sulkeutumisen. Edes Homman keskustelu, josta toukokuussa Halla-ahon “shit-list” -kommentit luin ei ole enää julkinen.

Omassa turvallisessa kuplassa mielipiteiden marinointi on mukavampaa kun ulkomaailmasta, ns. faktoista ja muiden mielipiteistä ei tarvitse välittää. Vain myötäsukainen lehdistö kelpuutetaan mukaan hiekkalaatikolle. Pelottavaa.

Vihreiden puoluekokouksessa puolestaan mietittiin paljon sitä kuinka saisimme yhä avoimempaa ja laajempaa kansalaiskeskustelua. Miten viestisimme paremmin? Onko vika viestissä? Onko vika viestinviejissä? Itseruoskinnassa Vihreät ovat varmasti Suomen paras puolue. Puheenjohtajakin vaihdettiin vaikka oikeastaan kenenkään mielestä Anni ei ollut tehnyt huonoa duunia.

Me Vihreät yritämme puhkaista kuplamme. Se on ainoa tie vaalivoittoon 2012 kunnallisvaaleissa. Shitlistoja ei ole eikä tule.

02
Mar
08

persujen noususta

(Disclaimer: en allekirjoita Perussuomalaisten mielipiteitä juuri mistään aiheesta. Ja pidän Halla-ahon ”äänivyöryä” järkyttävänä.)

Ylen A-talk -ohjelmassa oli männä viikolla puhe Perussuomalaisista. Paikalla muutama Suomen sisulainen, Helsingin Keskustanuorten puheenjohtaja Abdirahim Hussein Mohamed sekä mm. vapaa-ajattelijoista tuttu Jussi K. Niemelä.

Keskustelu oli tuskaista katsottavaa.

Suomen sisu on ällöttävä äärinationalistinen järjestö ja Perussuomalaiset hämmentävä yhdistelmä arvokonservatismia, maahanmuuttovastaisuutta ja populismia. Silti en voi hyväksyä sitä tapaa, millä Ylen toimittaja käsitteli vieraitaan. Suurin osa ajasta käytettiin aivan johonkin muuhun näiden kahden studioon uskaltautuneen rassukan omien mielipiteiden tai ehdotusten käsittelyyn.

Tilannetta voisi verrata siihen, että Cronbergia tai Vihreiden riviedustajaa vaadittaisiin tilille Linkolan kirjoituksista. Tai Kataista selvittämään suhdettaan johonkin Kokoomuksen fringe-ryhmään. Hulluja kun löytyy 100% varmuudella kaikkien suurten puolueiden riveistä; Perussuomalaisista ehkä toki suoremmin ja enemmän kuin muista, mutta silti kohtelu oli vastenmielistä.

Erityisen häpeällisenä pidän tapaa, jolla Ylen toimittaja käytti Halla-ahon sivuilta vetämäänsä sitaattia:

Niinpä esitän uudelleen arveluni (jota en käsittele faktana): Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

Halla-aho pyytääkin tästä Yleltä anteeksipyyntöä. Syystä. (Halla-ahon oma selvitys.)

Vaikka Halla-aho omassa laajemmassa kokonaisviitekehyksessään (maahanmuuttokritiikki) toki johdatteleekin lukijoitaan pitämään sitaattia tosiasioihin perustuvana, ei se tuon blogi-artikkelin pohjalta ole lainkaan niin paha, kuin mitä Ylen toimittaja halusi yleisön uskovan. Halla-aho viittasi esimerkillään JSN:n aiempaan päätöksen, jonka mukaan oli hyväksyttävää todeta ’päissään tappamisen olevan suomalaisten ”kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre”’. Aikamoisen ”Foxnews-henkinen” sitaatti Yleltä siis.

En usko, että koko rintaman hyökkäys on viisain tapa suhtautua Perussuomalaisten nousuun. Yletön kovistelu antaa heille vain turhia marttyyri-pisteitä. Fiksuinta on antaa ajan kulua ja Persujen astua itse kaivamiinsa kuoppiin. Sillä niitä monttuja kunnallispolitiikassa riittää. Tietääkö kukaan mitään puolueen päivähoito-politiikasta? Entä julkinen liikenne? Miten sitten energia? Noista aiheista ei löydy paljon ratsastettavaa pelkällä ”maahanmuuttokritiikillä”.

Mielenkiintoista on seurata miten Perussuomalaisten vaatimukselle ”avoimesta ja demokraattisesta keskustelusta” maahanmuutosta tulee käymään lähivuosina. Sitä keskusteluahan on mielestäni käyty koko ajan ja julkisesti. Erityisesti arvostan Osmo Soininvaaran rohkeutta ottaa aiheen ongelmakohdatkin järkevään käsittelyyn. Lopputulema lienee se, että ”keskustelun vaatiminen” muuttuu kohta naurettavaksi: keskustelua käytiin ja huomattiin Perussuomalaisten olevan väärässä. Tällöin ”vaatimukselta” riisutaan vaatteet: paljaana se ei ole mitään muuta kuin heikosti verhoiltua rasismia.

Muodostaako Perussuomalaisten ”veret seisauttava” vaalivoitto todella uhan suomalaiselle demokratialle? Pyhpah. 95% suomalaisista äänesti muita puolueita. Niin pitkään kun meillä on niinkin fiksu ja ”leppoisa” populisti kuin Soini suitsimassa kansallismielistä vedätystä, ei Suomessa voida oikein puhua edes ”ääri-oikeiston” noususta muuhun Eurooppaan verrattuna.

Perussuomalaiset muodostavat uhan lähinnä Keskustapuolueelle. Jarmo Korhonen kutsunee sitä varmaan haasteeksi.

Perussuomalaisten kannatus ei suinkaan ole suhteellisesti suurinta etelän suurkaupungeissa, vaan Keski-Pohjanmaalla, joka on perinteisesti ollut yksipuolue-järjestelmän hallitsemaa seutua. PS sai Kaustisella hämmästyttävän 34% ja Vetelissä 33,7% kannatuksen. Tosin molemmilla paikkakunnilla keskusta sai yhä yli 50% äänistä. (52,2%, 52,4%)

Mihin moinen kannatus perustuu? Onko IKL yhä voimissaan? Joko kohta ministereitä kyyditetään? Ei varmastikaan. Keski-Pohjanmaan kovan kannatusalueen vierestä löytyy esim. Perho, jossa PS sai 2,1% kannatuksen. (Keskusta 63,3%) Uskaltaudun väittämään, että suuri osa PS:n noususta johtuu tyytymättömyydestä Keskusta-vetoiseen yksipuolue-järjestelmään ja paikallisesti vetovoimaisiin ehdokkaisiin, eikä ”monikulttuurisuuskritiikkiin”.

Kuten HS:n toimittaja lauantain lehdessä totesi, noilla tienoilla monikulttuurisuutta kohdataan vain paikallisissa kebab-pitserioissa, joissa saa paikkakunnan parasta ruokaa…




twtr

Flickr Photos

Mainokset

%d bloggers like this: