02
Elo
11

yksityisautoilun kustannuksista pääkaupunkiseudulla

Otso Kivekäs on blogillaan useampaan kertaan laskeskellut ansiokkaasti kaupunkiautoilun systeemisiä kustannuksia.

Laskelmien lopputulos ei yllättänyt:

Uudelle asukkaalle rakennettavat liikenneväylät pääkaupunkiseudulla maksavat 33 600 euroa, jos liikkuminen perustuu yksinomaan henkilöautoon. Ratikkaradoille tulee hintaa 4500 euroa per niitä käyttävä asukas, ja pyöräväylille 1700 euroa.

Jäin miettimään näiden yhteiskunnalle autoilusta kollektiivisesti koituvien staattisten ja marginaalikustannusten lisäksi myös yksilötasoa. Maksaahan henkilöauton omistaminen ja sillä ajaminen pirusti rahaa. Paljonko? Ja kuinka paljon enemmän helsinkiläisten olisi käytettävä rahaa per asukas per vuosi, jos meillä ei olisi Otson edulliseksi todistamaa julkista liikennettä.

Kaivetaanpas ensin esiin asukasluvut ja henkilöautojen määrät.

Henkilöautoja Väkiluku Kerroin
Espoo 116 312 248902 0,4673
Hyvinkää 23 463 45518 0,5155
Kirkkonummi 18 456 36965 0,4993
Nurmijärvi 22 708 40061 0,5668
Vantaa 98 186 200410 0,4899
Tuusula 23 029 37295 0,6175
Mäntsälä 11 790 19948 0,5910
Helsinki 232 515 588941 0,3948

Sitten lasketaan montako autoa Helsingissä pitäisi olla lisää, jos autotiheys olisi ympäryskuntien luokkaa:

”Helsinki” Ero
Espoo 275212 42 697
Hyvinkää 303579 71 064
Kirkkonummi 294048 61 533
Nurmijärvi 333832 101 318
Vantaa 288537 56 022
Tuusula 363660 131 146
Mäntsälä 348085 115 571

Eli jos Helsinki olisi rakennettu Tuusulan tapaan, pitäisi helsinkiläisten omistaa yli 131 000 henkilöautoa enemmän. Espoolaisittainkin henkilöautoja pitäisi olla yli 42 000 lisää. Lienee selvää, etteivät nuo lisäpirssit myöskään mahtuisi nykyiselle tieverkolle.

Sitten tarvitaan enää simppeli kertolasku ja saadaan selville paljonko helsinkiläiset säästävät vuosittain tiiviimmän kaavoituksen ja toimivan julkisen liikenteen ansiosta. Oletetaan auton keskikustannukseksi vuosittain noin 4000€.

Helsinkiläisillä kuluisi henkilöautoihin Tuusulan autotiheydellä vuosittain yli puoli miljardia euroa nykyistä enemmän. Tietysti fillarit ja julkisen liikenteen liputkin jotain maksavat, mutta lopputulos on silti täysin selvä: tiivis kaavoittaminen kannattaa. Ja helsinkiläisten vuosittain julkiseen liikenteeseen käyttämä noin 150 miljoonaa euroa on todella hyvin sijoitettua rahaa.

Miljoonaa euroa
Espoo 171
Hyvinkää 284
Kirkkonummi 246
Nurmijärvi 405
Vantaa 224
Tuusula 526
Mäntsälä 462

Kannattaa myös muistaa että Suomen teillä surraa noin 2,9 miljoonaa henkilöautoa. Paljonko koko kansantalous säästäisi, jos yhteiskuntarakenne olisi tiiviimpi ja vähemmän yksityisautoiluun perustuva? Tarkkaa lukua ei tietenkään kukaan voi laskea, mutta selvää on, että yhdyskuntarakenteen hajautumisen aiheuttamat kustannukset ovat vuositasolla miljardeja euroja.

(EDIT: korjasin henkilöautokannan 2,5 miljoonasta 2,9:een miljoonaan kun jaksoin tarkistaa AKE:sta…)

Mainokset

2 Responses to “yksityisautoilun kustannuksista pääkaupunkiseudulla”


  1. elokuu 3, 2011 6:46 am

    Ajattelen tästä asiasta hyvinkin samansuuntaisesti. Helsingin erityisongelmana on maantiede: niemen nokkaan rakennettu keskusta, joka tekee liikkumisen muualla kaupungissa kaupunginosasta toiseen vaikeaksi joukkoliikenteen poikittaisyhteyksien vähäisyyden takia. Keskustan kautta koukkaaminen pidentää matka-aikoja turhaan.

    Pitkällä aikajänteellä olisi hyvä kaavoittaa keskustatoimintoja pohjoisemmaksi, Pasilastakin ylöspäin. Metropolialueen muukin tiivistäminen olisi tietysti fiksua, musta oli sääli kun Vantaan ja Helsingin yhdistyminen kaatui. Joukkoliikenteen ja kaupunkilaiselämän sujumisen kannalta kyseinen liitos olisi ollut fiksu liike, olisi paljon järkevämpää, mikäli joukkoliikenteen keskus olisi jossain muualla kuin Rautatieasemalla.

  2. elokuu 3, 2011 7:33 am

    Empiriaa aiheesta, http://tolkku.blogspot.com/2010/02/yhdella-kuvalla.html
    Ne etäisyydet näkyy henkilöliikenteen kustannusten ohella myös kuljetuksissa.

    Mikael, keskustamaisessa kaavoittamisessa jonnekin muualle on vähän se ongelma että sellaisen keskustan
    pitäisi olla aika iso että se toimii itsenäisenä keskuksena, sanotaan nyt vaikka 50 000 asukasta, ja tuon tekeminen kertarysäyksellä on hankalaa.

    Parempi on vaan laajentaa nykyistä kantakaupunkia jolloin laajennukset voi tukeutua olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen. Tätä esim. Jätkäsaaressa tehdään. Seuraavaksi pitäisi saada kadut jatkumaan moottoriteiden tilalle, esim. Mäkelänkatu Käpylässä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


twtr

Flickr Photos


%d bloggers like this: