18
Hei
11

nopeusrajoituksista ja ajonopeuksista

Kun kesällä ei ole parempaakaan tekemistä, olen ehtinyt harrastusluonteisesti perehtyä kaupunkisuunnittelun kiehtovaan maailmaan.

Kaistanormeja etsiessäni törmäsin kahteen kahteen karttaan nopeusrajoituksista Helsingin niemellä. Toinen oli vuodelta 2001 ja toinen viime syksyltä. Sinisellä alueella nopeusrajoitus on 50 km/h, keltaisella 40 km/h ja vihreällä 30 km/h.

Erinomaista. Isot propsit hyviä päätöksiä tehneille kunnallisille päättäjille. Tärkein perustelu alemmille nopeusrajoituksille on liikenneturvallisuus. Ajonopeuden vaikutus jalankulkijan (tai pyöräilijän) kuoleman todennäköisyyteen on selvä. Ja juuri 30-40 km/h paikkeilla riski alkaa kasvaa rajusti. Lisäbonuksena kaupunki on hiukan miellyttävämpi paikka asua ja kaduilla on mukavampi liikkua myös pyörällä tai jalan.

Mutta noudatetaanko nopeusrajoituksia? Muuttuvatko ajonopeudet kylttiä vaihtamalla? Eivät välttämättä. Todellisiin ajonopeuksiin voidaan parhaiten vaikuttaa muuttamalla koko liikenneympäristöä. Havainnollistetaanpa.

Ajaisitko tällä tiellä neljää kymppiä? Aurinko paistaa, tie on kuiva, kaistat leveät ja muuta liikennettä ei näy. Tuskin.

Kaahaisitko tällä tiellä sataakahtakymppiä, vaikka se olisi sallittua? Tuskin. Silta näyttää kapealta ja pihalta saattaa rynnätä lapsi0 tielle töötöilemään.

Mikä on tämän pätkän nopeusrajoitus? Mikä sen tulisi olla? Onko Hämeentie Lahdenväylän jatkumo vai kaupunkibulevardi? Minkälaisia signaaleja tiesuunnittelu antaa kuljettajalle? Saako nyt painaa kaasua rauhassa?

Jos ajonopeuksia todella halutaan laskea, tulee kadut suunnitella siten, että tavoiteltu ajonopeus tuntuu luontevalta. Jos rakennamme leveäkaistaisia kaupunkimoottoriteitä, ei ole ihmekään, jos kaduilla kaahataan jatkuvasti liian lujaa. Kieltojen ja sääntöjen tueksi tarvitaan psykologista silmää.

Advertisements

14 Responses to “nopeusrajoituksista ja ajonopeuksista”


  1. heinäkuu 18, 2011 12:13 pm

    Hei Hannu!

    Very good comment!

    I myself have been wondering and trying to find what are the guidelines used in Finland for street lane widths. It seems like very often the lanes are too wide for the intended speed limit (most likely because they were designed a looong time ago and never changed). As a result, drivers, who are not stupid, drive as fast as it feels safe to drive… which is above the speed limit. Apart from the increased risked of fatal accident, the noise is also greater.

    Next to Meilahti, where I live, there is Paciuksenkatu, with lanes that I think are almost 4 meters wide. There are 3 lanes, so reducing each of them to say, 3 meters wide, would give us the possibility to have a wider walkway a and a bike lane on both sides (currently there is a kevytliikenneväylä only on the western side).

    By the way, since you are using this summer to get to know the wonderful world of urban design ;-) you might be interested in taking a look at my master thesis (From Länsiväylä to Länsibulebardi). You can download it from here:

    http://koti.welho.com/casa/Carlos/resources.html

    Also:

    http://www.mastersofarts.fi/moa2011/index.php?option=com_moa_masters&tid=extended&Itemid=34#157

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/moottoritiet-bulevardeiksi-viisikymppia-vetavin-vauhti

    http://tolkku.blogspot.com/2011/02/kaupunkibulevardit.html

  2. 2 hannuoskala
    heinäkuu 18, 2011 12:40 pm

    You can find Helsinki’s guidelines for street lane widths from this pdf, Katupoikkileikkausten suunnitteluohjeet, section 2:

    http://www.hel2.fi/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/Autoilu/katu1.pdf

    In general the lanes are so wide that these guidelines can’t be strictly followed in the downtown, ”kantakaupunki”, area, which was mostly planned in the pre-car era.

  3. 3 hannuoskala
    heinäkuu 18, 2011 1:31 pm

    Great stuff in your thesis! Inspiring!

    Especially the removal of the bridge in Ruoholahti was a nice thing to see. Ugly and sort of scary place was transformed into traditional city.

  4. heinäkuu 19, 2011 9:42 am

    Kiitos linkistä ja kehusta!

    Miten säisimme sinun mielestä jopa yksi askel tähään suntaan? Meillä on ollut jo aika monta palaveria KSV:lla, mutta ei sitä tule ilmesesti mitään.

    Toivon että kaupunkimoottarit bulevardisointi olisi ensi vuoden kunnallisvaleissa tärkeä teema! Ja toivon että sitten tulisi myrsky voitto, niille puolueille, jotka kannustavat tätä poliitikka! :-)

    Sitä ennen voi tykkättä jo facebokissa:

    http://www.facebook.com/lansivaylakaduksi

  5. heinäkuu 19, 2011 2:43 pm

    Lisättäköön että niiden samojen normien mukaan esimerkiksi Mannerheimintiellä tulisi olla 80km/h nopeusrajoitus ja eritasoliittymät liikennemääristä johtuen, alle sadan metrin päässä tienreunausta ei saisi olla ensimmäistäkään asuinrakennusta, jokaista asuntoa kohti tulisi olla yksi parkkipaikka, ja tätä tiehanketta arvioidessa maa on ilmaista ja kapasiteetti on ääretön.

    Lyhyesti sanottuna Suomessa on kaupungit kielletty normeilla, ja ne pitäis viskata jonnekin Etelä-Hämeeseen missä ne toimii.

  6. heinäkuu 19, 2011 2:54 pm

    Niin ja lisätään vielä poliittisena kommenttina että kun suuri osa noista on Ympäristöministeriön normeja niin Vihreä Ympäristöministeri voisi tehdä asialla jotain. Eli semmoinen normikaupunkiryhmä perkaamaan asetukset läpi ja tekemään niihin poikkeuksia seuraavalla ohjeistuksella:
    1. Relevantti normi.
    2. Voisiko tämä toteutua jos nyt rakennattaisiin Töölö, Punavuori, Kallio, tms. eli ihan normaalia kaupunkia?
    3. Jos ei niin muutetaan normia ja palataan kohtaan yksi.

  7. 7 Kimmo
    syyskuu 20, 2011 9:13 am

    Suhteellisuus hukassa? Montako kuolee ja vammautuu Helsingin liikenteessä ja mistä syistä?

    Lisäkysymykset: a) montako ihmistä vuodessa Suomessa vammautuu kuolettavasti liukastumalla? b) entä alkoholin suoraan tappama määrä?

    a) 1200
    b) 3000

  8. 8 hannuoskala
    syyskuu 20, 2011 10:31 am

    Montako kuolemaa liikenteessä Helsingissä on Kimmo sinun mielestäsi ihan ok vuosittain? Eikö liikenneturvallisuutta pitäisi parantaa koska joku kuolee alkoholiinkin? En nyt ihan tajua kommenttejasi.

    • 9 Kimmo
      syyskuu 20, 2011 7:16 pm

      Montako kuolemaa liikenteessä Helsingissä on Kimmo sinun mielestäsi ihan ok vuosittain? Eikö liikenneturvallisuutta pitäisi parantaa koska joku kuolee alkoholiinkin? En nyt ihan tajua kommenttejasi

      Jossain kulkee järkevä raja, jossa panostuksesta saatava hyöty ei kata missään suhteessa kustannuksia tai haittoja. Ei liikenneturvallisuus ole itseisarvo, jonka varjolla voi unohtaa monta merkittävämpää asiaa.

      Ollaan hyvin lähellä tilannetta, jossa ihmisen normaali onnettomuus- ja vahinkoalttius on suurin este parannuksille. Muistetaan nyt sellaiset asiat, että joka viides kuollut pyöräilijä on kännissä tai kukaan ei voi mitään jos ratikkakuski nukahtaa Stockan kohdalla liikkuvassa ratikassa, tai ”kalle” haluaa haastaa bussin keulaa, kun elämä on niin pirun vaikeata.

      Onko nollavahinko-olettama tavoiteltava tilanne?

      • 10 Olli Pottonen
        syyskuu 21, 2011 10:17 am

        Nyt on pakko olla Kimmon kanssa samaa mieltä. Status quo on onnettomuuksien osalta jo varsin hyvä. Toisaalta, kaikki liikennevaarallisuus ei näy tilastoissa. Esimerkiksi Hämeentie on niin vaarallinen (tai vaarallisen tuntuinen), että harva uskaltaa pyöräillä siellä, jolloin onnettomuuksiakin sattuu vain vähän.

        Liikenteen muut haitat ovat kertaluokkaa onnettomuuksia pahempia. Miten näihin muihin haittoihin voidaan puuttua? Esimerkiksi laskemalla ajonopeuksia. Se vähentää melua, taitaa vähentää saasteitakin, ja tekee autoliikennettä vähemmän haitaillisista liikkumistavoista turvallisia.

  9. 11 Kimmo
    syyskuu 22, 2011 9:50 pm

    Liikenteen muut haitat ovat kertaluokkaa onnettomuuksia pahempia.

    Varmaan näin, liukastumalla kuolee 1200 ja viinaan 3000 vuodessa. Ja maailmassa kuolee reilut yksi ihmistä sekunnissa.

    Ihan asiasta jos puhutaan, niin liikenteessä liikkuu erityisesti hiukkaspäästöjen osalta kertaluokkaa isompia rosvoja kuin ”autot”. Hiukkas- ja spesifisesti karsinogeenihiukkaspäästöt ovat raskaalla dieselkalustolla 50-500 kertaiset per ajoneuvo verrattuna autosaatanaan. Ja vaikka hiukkaset ja typen oksidit lähtevät leijumaan vähän korkeammalta, niin eipä tuo ratikan tai paikallisjunan pakoputki oli Salmisaarta- ja Hanasaarta kauempana. Näiden CO2-päästöt ovat lisäksi tasoa 300g/kWH, joten mistään ekokulkemisesta ei ole kyse.
    Kun soppaan lisätään melusaaste, joka keskustan katukuilussa kiihdyttävällä bussilla tai kaarteeseen/vaihteeseen ajavalla ratikalla nousee helposti 90-100dB tasolle, niin ei ole helppo pelastaa maailma joukkoliikenteelläkään.

    • 12 Olli Pottonen
      syyskuu 22, 2011 11:13 pm

      Mieluummin pelastan Helsingin pyöräilyllä kuin maailman joukkoliikenteellä, mutta puhutaan sitten joukkoliikenteestä kun kerran haluat. Osaat varmaan antaa lähdeviitteen eri kulkutapojen pienhiukkaspäästöistä. Ainakin polkupyörien osalta päästöt lienevät mitättömät. Miksi muuten lasket päästöt ajoneuvoa, etkä matkustajaa kohden? Ja mitä tulee raideliikenteeseen, niin juuri luin havainnollisen selityksen siitä, miten sähkönkäytön päästöt määräytyvät marginaalituotannon mukaan. Jos olen oikein ymmärtänyt, Helsingin voimalat eivät ole marginaalituotantoa, koska niissä sähkö syntyy puoli-ilmaisena kaukolämmön sivutuotteena.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


Suosituimmat artikkelit

twtr

Flickr Photos

Pekan_ajelu 1

Pekan_ajelu 2

Pekan_ajelu 3

More Photos

%d bloggers like this: