26
Kes
11

majesteettirikoksia

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kevään viimeisessä kokouksessa oli käsittelyssä yksi kohta, joka ei ollut julkisella esityslistalla: talousarvioavustukset vuodelle 2012.

Tämä kohta piti sisällään kaikki kaupungin eri kulttuuritoimijoille jakamat avustukset. VOS-teatterit, harkinnanvaraiset teatterit, tanssiteatterit, musiikkioppilaitokset, festivaalit, koko joukon museoita sekä kaikki lautakunnan jakamat avustukset ja apurahat. Kokonaisuutena avustuspotti on ensi vuodelle noin 15 miljoonaa euroa.

Menin kokoukseen hiukan masentuneena, tai ainakin tappioon valmistautuneena.

Ensinnäkin miksi kohta oli listalla “EI JULKISUUTEEN” -merkinnällä? Miksei tästä kohdasta, joka on mielestäni lautakunnan koko vuoden ehkä tärkein päätös saanut keskustella julkisesti?

Toinen ongelma oli se, että tälle kohdalle luvattiin ensi vuodelle lisää rahaa kaupungin raamissa vain 15 000€. Tai no, paperilla rahaa tulee rutkasti lisää, 470 000€, mutta se kaikki menee Svenska Teaternille remonttilainan kattamiseen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Julkisuuskysymykseen sain hämmentävän vastauksen. Ilmeisesti tieto oli julkista, tai ainakaan se ei ollut salaista. Avoimmuudesta Kulttuurikeskuksen toiminnassa ja avustusten jakamisessa keskusteltiin, enkä aio jättää asiaa tähän. Haluan että ensi vuonna avustusehdotus on julkinen ja jo tänä vuonna avustuksen saajat ja summat ovat helpommin löydettävissä Kulttuurikeskuksen nettisivuilla. Tällä hetkellä niitä ei ole siellä lainkaan. Pyytämällä kuulemma saa.

Mielestäni kunnalliseen päätöksentekoon liittyvä tieto on joko julkista tai salaista. Tällainen “EI JULKISUUTEEN” -tieto, jota pidetään vakan alla lähinnä sen takia että se saattaisi aiheuttaa keskustelua, ei mielestäni ole hyvää hallintoa tai politiikkaa. Demokratiaan kuuluu mahdollisimman suuri avoimmuus – kaikki mitä ei erikseen salassapitolaissa määritellä salaiseksi on periaatteessa julkista.

Toiseen ongelmaan halusin myös lautakunnan tekevän jotain. On kestämätöntä että vaikka tulevassa kulttuuristrategiassa ja jo hyväksytyssä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (LASU) puhutaan kauniisti kulttuurin positiivisesta vaikuttavuudesta ja siitä miten uusia toimijoita tulee tukea, niin todellisuus on kuitenkin se, että päätöksiä tehtäessä raha jaetaan niille toimijoille, joille se on aina ennenkin jaettu.

Vaihtoehtoja lautakunnalla on yksinkertaistettuna kaksi: joko olisi löydettävä säästöjä sisäisesti ja kohdistettava menoja uudella tavalla, tai sitten raamiin täytyy saada lisää rahaa.

Ensimmäinen vaihtoehto on tietenkin hankalampi; pienikin leikkaus olemassaoleviin tukiin aiheuttaa vastarintaa. Ja syystäkin: eivät Helsingissä edes VOS-teatterit elele leveästi. Ja tekevät hienoa työtä.

Selkeä ongelma sisäisessä leikkaamisessa on myös se, että ilman tukirakenteen kokonaistarkastelua leikkely sieltä sun täältä ei välttämättä luo järkevämpää kokonaisuutta. Myöskäään poliittisesti kukaan ei halunne profiloitua vaikkapa musiikkiopistojen leikkaajana.

Yritin kokouksessa ensin ehdottaa sisäisiä siirtoja. Ne eivät menneet läpi.

Siksi ehdotinkin vielä että lautakunta tekisi raamin ylittävän talousarvioavustusehdotuksen. Hämmästyksekseni ehdotus meni läpi niin että hujahti.

Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta ehdottaa avustusraamiin lisäystä vuodelle 2012 TA-kohtaan 4 17 03, Avustukset yhteisöille, yhteensä 300 000 euroa siten, että 100 000 tulee esittävän taiteen ja musiikin harkinnanvaraisiin avustuksiin, 100 000 harkinnanvaraisiin musiikkioppilaitosten avustuksiin ja 100 000 kohdeavustuksiin.

Tarkoittaako tämä nyt sitä että ensi vuonna olisi kohdeavustuksia 100 000€ enemmän kuin alkuperäisessä ehdotuksessa? Ei välttämättä. Kaupunginhallituksen lautakunnille antamat valmisteluohjeet kun edellyttävät, että raamia ei saa ylittää. Eli tästä seurannee se, että päätöksemme tulee bumerangina takaisin kaupunginhallituksesta.

Miksi päätös kuitenkin kannatti tehdä? Ensinnäkin mitään lisärahaa ei ikinä saada, jos sitä ei koskaan vaadita. On täysin mahdollista että tällainen summa, joka on Helsingin kokoisessa kaupungissa aidosti “pähkinöitä” sujahtaa läpi jo kh:sta. Lisäksi yksimielinen päätöksemme lähettää hyvää viestiä syksyn budjettivääntöjä varten. Fiilis on varovaisen toiveikas.

Perusteluja on helppo löytää.
– Harkinnanvaraisten teattereiden ja tanssiryhmien avustukset ovat pysyneet samana viime vuodet. Efektiivisesti tämä on tarkoittanut säästöä, vaikka tekijöitä on tullut lisää ja moni ryhmä (esim. Kapsäkki, Karttunen) on lisännyt toimintansa laatua ja volyymia paljon.
– Musiikkioppilaitosten kohdalla leijonanosa kaupungin tuesta ja käytännössä kaikki valtion tuki menee musiikin laajaa perusopetusta antaville laitoksille. Tämä tuki kohdistuu käytännössä klassisen musiikin opetukseen sosiaalisesti hyvinvoivilla alueilla. Yleisen oppimäärän (harkinnanvarainen) tuen laajentaminen alentaisi kynnystä päästä harrastamaan musiikkia ja monipuolistaisi tarjontaa.
– Kohdeavustusten summa on liian pieni. Joudumme erittäin todennäköisesti loppuvuodesta toteamaan rahojen loppuneen kesken. Laadukkaita toimijoita on koko ajan enemmän. Kohdeavustusten työllistävä vaikutus kulttuurialalla on myös erittäin merkittävä, yli puolet (54 %) myönnetystä summasta käytetään palkkoihin ja palkkioihin.

Valtuutetuille ja kh:n jäsenille kannattaa muistuttaa myös syksyllä valtuuston käsittelyyn tulevasta kulttuuristrategiasta. Avustusjärjestelmästä siellä linjataan seuraavasti:

Kehitetään Helsingin kulttuuripalveluita joustavammaksi, jotta pystytään vastaamaan muuttuvan taide- ja kulttuurikentän sekä kasvavan kaupunkirakenteen tarpeisiin. Kaikkia palveluita ei tuoteta itse, vaan niiden luomiseksi uusilla alueilla pyritään yhteistyöhön kulttuurikentän kanssa. Tämä kustannustehokas tapa edellyttää avustusten lisäämistä.

ja taiteen yleisestä oppimäärästä:

Yleistä oppimäärää opettavat laitokset saavat yleensä yksinomaan kaupungin tukea. Helsinki vahvistaa yleisen oppimäärän asemaa. Yleisen oppimäärän opetus perustuu usein ryhmäopetukseen, joka on yhteisöllistä ja edullisempaa järjestää.

Tuleva kulttuuristrategia kohdistuu vuosille 2012-2017. Jos uunituore strategia aiotaan ottaa tosissaan, pitää sen näkyä kentällä jo ensi vuonna.

Päätöksen teksti perusteluineen kokonaisuudessaan:

Lisäksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta ehdottaa avustusraamiin lisäystä vuodelle 2012 TA-kohtaan 4 17 03, Avustukset yhteisöille, yhteensä 300 000 euroa siten, että 100 000 tulee esittävän taiteen ja musiikin harkinnanvaraisiin avustuksiin, 100 000 harkinnanvaraisiin musiikkioppilaitosten avustuksiin ja 100 000 kohdeavustuksiin.

Harkinnanvaraiset teatteri- ja tanssiryhmät

Harkinnanvaraisten ryhmien avustussumma on pysynyt ennallaan huolimatta kaikkia koskevista palkkojen ja tilavuokrien korotuksista viimevuosien ajan. Kaupungin tuki on useimmiten ensimmäinen askel laajemman julkisen tuen piiriin (valtio) ja oman tulon kasvattamiseen.

Keskuksen tavoitteena on vakiinnuttamalla menestyvien ryhmien toimintaa tukea heidän mahdollisuuksiaan päästä lakisääteisen valtionosuuden piiriin ja samalla taiteellisen toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Talousarvioavustusten harkinnanvaraisten joukkoon tulisi voida nostaa esimerkiksi Susanna Leinosen ja Jyrki Karttusen ryhmät.

Kulttuurikeskus on ehdottanut tukea vuodelle 2012 seitsemälletoista esittävän taiteen ryhmälle yhteensä 859 000 euroa. Valtion tuki ryhmille on arviolta 1 250 000 ja omat tulot noin 1 750 000. Julkisen tuen yh- teenlaskettu osuus on 50 % kaikista menoista

Harkinnanvaraiset musiikkioppilaitokset

Valtionosuuden piiriin pääsevät toistaiseksi laajaa opetusta antavat op- pilaitokset. Tämä tarkoittaa oppilaitoksen sitoutumista 1 300 tunnin opetuskokonaisuuteen, josta suuri osa on yksilöopetusta. Kaupungin tukea tulisi kohdistaa enemmän yleiseen oppimäärään ja toimintaan koko perusopetuksen ulkopuolella olevan räätälöityyn opetukseen, kuten erityisryhmille opetusmenetelmiä kehittävälle Resonaarille ja Lapsbassolle.

Yleinen oppimäärä on opetussuunnitelmaan sidottua, tavoitteet painottuvat yhdessä opiskeluun sekä yhteismusisointiin. Opetuksen työtapojen halutaan edistävän eri alojen ja aihepiirien integroimista.
Kulttuurikeskus on ehdottanut tukea neljälletoista oppilaitokselle yh- teensä 703 300 euroa. Valtion tuki on noin 50 000 ja oma tulot 2 423 307. Julkisen tuen yhteenlaskettu osuus on noin 20 % menoista.

Kohdeavustukset

Kohdeavustukset ovat Helsingin kaupungin ainoa taiteen ja kulttuurin ammattilaisille tarkoitettu tukimuoto, joka on ympäri vuoden haettavissa ja jota voi hakea taidelaitosten ulkopuolella toteutettaviin yksittäisten produktioiden tuotantoon.

Kohdeavustuksiin on vuodelle 2011 varattu 672 628 euroa. Vuonna 2010 kohdeavustusten määräraha oli 610 227 euroa. Kohdeavustusten määrärahojen noususta, 55 642 euroa, oli suurin osa korvamerkitty seuraaviin hankkeisiin: 25 000 euroa Alppi- puiston kesätapahtumien rakenteiden kustantamiseen sekä 23 100 eu- roa Unga Teaternin vuokrakustannuksiin.

Vuonna 2011 on käsitelty 194 kohdeavustushakemusta ja (myönnetty 140). Vuonna 2010 vastaavana ajankohtana käsiteltyjen avustusten määrä oli 129 kappaletta, joista 101 hakijalle oli myönnetty avustusta. Vuonna 2011 kohdeavustushakemuksia tullee lähes 300 kappaletta, kun vuoden 2010 aikana lautakunta käsitteli yhteensä 188 kohdeavus- tushakemusta.

Kohdeavustusten raporttien perusteella avustusten työllistävä vaikutus on merkittävä sillä yli puolet (54 %) myönnetystä summasta käytetään palkkoihin ja palkkioihin. Avustukset hyödyttävät myös muita alan toimi- joita, sillä esimerkiksi tekniikan kuluihin avustuksista käytetään lähes 10 prosenttia.

Kulttuurikeskuksen avustusten osuus on 22 % hankkeiden kuluista ja muiden avustuksia myöntävien tahojen 49 %. Lipputulojen osuus hank- keiden tuloista on 17 % ja muiden tulojen 12 %. Vuonna 2010 noin 1 600 esityksen yleisömäärä oli noin 350 000.

Advertisements

15 Responses to “majesteettirikoksia”


  1. 1 Teija
    kesäkuu 26, 2011 8:14 pm

    Jotenkin tutun oloista tekstiä =) Samansuuntaisia ongelmia oli (tai on varmaan edelleen) täälläkin. Vakiosummasta X jää vuosi vuodelta niukemmin jaettavaa.
    Itse suhtauduin hyvin varauksella aikanaan kun ns. ”vakinaisten avustusten saajien” listaa alettiin kasvattamaan. Kyse oli ryhmistä joiden kanssa loppujen lopuksi tehtiin jo useamman vuoden sopimuksia. Aluksi jopa avustusten saajat vastustivat tämän kaltaista sitoutumista, sen vuoksi että pelkäsivät sen sitovan heidän taiteellisen vapautensa, mutta taisivat lopulta kuitenkin lähteä tyytyväisinä mukaan kun selvisi ettei kaupunki halunnut heidän toimintaansa sanella.
    Oma vastustukseni johtui siitä että näin mielessäni kuinka lopulta kaikki raha menee vain niille jotka ovat ennenkin saaneet, ja lopulta uusille tekijöille ei jää mitään.

    • 2 Mikko O
      kesäkuu 27, 2011 8:01 am

      Niin, on se aivan hirveää, ettette saa enempää jaettavaa sinne harrasteluihinne. Katsokaapa nyt vähän ympärillenne, talousmaailma natisee liitoksissaan ja täällä kitistään jostain hemmetin teatteriavustuksista. Olkaa nyt tyytyväisiä siihenkin mitä tulee, meno tulee varmuudella muuttumaan, eikä toivomaanne suuntaan.

  2. kesäkuu 27, 2011 8:40 am

    Nyt pystyyn taiteenlajit kattava ja hyvin organisoitu valtuustoryhmien puheenjohtajille ja kaupunginhallituksen jäsenille suunnatu lobbauskierros! Esim. eri alojen tiedotuskeskuskusten allekirjoittama kirje. Vapaiden ryhmien yhteinen vetoomus tms. Espoossa toimi spostiviestittely viime vuonna, saatiin talosarvioon 200 000 euroa Kannusalin kulttuuritoiminnnan turvaamiseen.

    • 4 Mikko O
      kesäkuu 27, 2011 12:05 pm

      Ehdottomasti tällainen pystyyn. Mitään tärkeämpää ei löydy, kuin erinäisten harrastelijoiden elättäminen. Kannusalin kulttuuritoiminnan turvaamiseen… Taivas varjele…

  3. kesäkuu 27, 2011 11:45 am

    Käsittääkseni kaikkien muiden hallinnonalojen kaikki avustusesitykset ovat Helsingissä julkisia.Nuoriso- ja terveystoimen kaikki avustusesitykset tiedän julkisiksi varmuudella.

    • 6 hannuoskala
      kesäkuu 27, 2011 2:27 pm

      Kyllä ne meilläkin ovat julkisia. Ja kohdeavustukset käsitellään joka kokouksessa erikseen, luvut löytyvät listalta. Ja tiedot saa pyydettäessä. Jostain syystä vaan tuo kohta oli merkitty ”ei julkisuuteen” – merkintä, jonka ymmärrän esim. kulttuuripalkinnon yhteydessä, mutta joka tällä kertaa oli aika käsittämätön.

      Mielestäni olisi parempi, jos tiedot olisivat aina näkyvillä jo valmiiksi. Antaisi Mikko O:llekin mahdollisuuden purnata datan pohjalta!

      • 7 Mikko O
        kesäkuu 27, 2011 3:25 pm

        Kiitosta vain, mutta en tarvitse tähän sen tarkempaa dataa. Asia itsessään on jo niin järjetön. Maksetaan tosille harrastamisesta… Toki muutakin tuottamatonta tuetaan, ja vaikka en itsekään tilanteesta pidä, olisi nyt kyllä jo aika laittaa kukkaron nyörejä tiukemmalle ja keskittyä perustarpeisiin…

      • 8 hannuoskala
        kesäkuu 27, 2011 4:28 pm

        Niin, tämä meidän jakamamme summa, joka mahdolllistaa Helsinkiin kukoistavaan teatteri-, tanssi- ja taidekentän sekä mahdollistaa lasten ja nuorten laadukkaan taidekasvatuksen maksaa kaupungille kokonaiset 0,36% vuotuisista menoista. (Helsingin kaupungin talousarvio 2011 oli 4118 miljoonaa.)

        Tuo summa kannattaa käyttää taiteeseen jo ihan teattereihin koko Uudeltamaalta saapuvien turistien vuoksi, jotka sitten taiteen ohessa käyvät mm. syömässä ja osa myös yöpyy. Helsingissä oli viime vuonna noin 3 miljoonaa hotelliyöpymistä, joista miljoona turisteja.

        En ala tästä nyt tämän enempää jankkaamaan. On vaan suoraansanottuna käsittämättömän puusilmäistä katsoa vain menosaraketta miettimättä lainkaan sitä kokonaisuutta, joka mm. näillä tuilla saadaan aikaiseksi.

        P.S. Mikko, multa on tulossa erikseen postaus taiteen tuen erilaisista perusteluista.

  4. kesäkuu 27, 2011 5:18 pm

    ”Asia itsessään on jo niin järjetön. Maksetaan tosille harrastamisesta…”

    Tämä on niin totta. Malmilla, keskellä kaupunkia ja valmiiden liikenneyhteyksien varrella on valtava määrä rakennusmaata harrastelijalentelijöillä. Pitäisiköhän minunkin anoa muutamaa hehtaaria neppisharrastustani varten?

    Ja toinen juttu nämä autotiet! Satoja miljoonia – miljardeja! Syöstään vastikkeettomasti autoilijoille, vaikka joukkoliikenteelläkin pääsisi. Onneksi näiden rinnalla kulttuurin heitetyt rahat ovat mikroskooppisia.

    • 10 Teija
      kesäkuu 27, 2011 9:21 pm

      Saisko tähän sen ”tykkää”-napin =)

    • 12 Mikko O
      kesäkuu 28, 2011 8:57 am

      Olipa osuvat vertaukset, onnittelut tästä. Hannu, noista mainitsemistasi taiteen tuen perusteluista on ollut aiemminkin tässä juttua – tätä odottelen innolla. Olen kyllä valmis omia kantojanikin tarkistamaan, mutta tähän asti ei ole tullut oikein mitään pitävää perustelua. Yleensäkin alan ihmisten parissa elää käsittämättömän sitkeässä käsitys, että kulttuuri kuolee, jollei sitä tueta.

      Olen itse aiemmin ollut työssä, jossa on käytetty taidetta keinona auttaa ihmisiä ilmaisemaan itseään ja pääsemään yli vaikeuksistaan. Tässä yhteydessä sain tutustua kenttään laajemmaltikin. Siinä viimeistään itselle valkeni ajatus, millaisesta pelleilystä on kyse. Jollekin teatteriharrastajillekin maksettiin tilat ja hoidettiin esiintymiset kunnan piikkiin ym. Toki joku saattoi tuosta hyötyäkin, mutta kun valtakunnallisesti käytiin asioita läpi, olivat tulokset kyllä sanalla sanoen surkeita. Tästä huolimatta tätäkään kaavaa ei ole suostuttu muuttamaan, vaan edelleen syydetään hurja määrä euroja turhuuteen. Tällaiseen kun lähdetään, tuo saavutettu ”hyöty” tuntuu olevan, että ko. henkilöille tuputetaan käsitystä, että voivat itsensä elättää tällä harrastelulla. Toki se Suomessa mahdollista onkin toimeentulotukien ym. keinoin.

      Timolle vielä: Meinaatko ettei se julkinen liikenne käytä samoja teitä? Entä voidaanko kaikki kulkeminen todella hoitaa julkisella liikenteellä? Olen arvoiltani hyvin vihreä ja humaani, vaikkei se välttämättä näistä kommenteistani välitykään. Kun on läheltä nähnyt, miten paljon metsään mennään, on pakko yrittää muutosta. Tämä on kaikunut kuuroille korville, mutta siihen tulee finanssijärjestelmän järjestelyjen myötä muutos – halutaan tai ei…

      • 13 Mikko O
        kesäkuu 28, 2011 8:59 am

        Lisäys edelliseen. Itse siis otin lopputilin ja siirryin yksityiselle sektorille. Alkoi niin paljon korpeamaan sekin, että itselle maksettiin palkkaa julkisista varoista tällaiseen pelleilyyn, jossa päästiin sitten pätemään ja ”auttamaan” muita…

  5. kesäkuu 28, 2011 4:00 pm

    ”Timolle vielä: Meinaatko ettei se julkinen liikenne käytä samoja teitä? Entä voidaanko kaikki kulkeminen todella hoitaa julkisella liikenteellä?”

    Yksityisautoilun takia teille ja parkkipaikoille on varattu satoja kertoja enemmän tietä ja parkkitilaa kuin mitä joukkoliikenteelle tarvittaisiin. Se on sitä tehotonta maankäyttöä, joka johtaa harvaan kaupunkirakenteeseen. En väitä että läheskään kaikkialla pärjäisi joukkoliikenteellä, mutta Helsingissä lähes aina pärjäisi. Ja pärjäisi sitä paremmin, mitä vähemmän meillä olisi tilan vajaatehoista käyttöä ylimääräisinä kaistoina ja parkkipaikkoina.

    Tiivis kaupunkirakenne, mukava, nopea ja kattava joukkoliikenne ja yhteiskäyttöautot riittäisivät lähes kaikille.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


twtr

Flickr Photos

Pekan_ajelu 1

Pekan_ajelu 2

Pekan_ajelu 3

More Photos

%d bloggers like this: