01
Mar
10

kulttuuripolitiikan tulevaisuudesta

Haluan tehdä yhden asian täysin selväksi heti kärkeen: minä en vihaa tai halua ”ajaa alas” klassista musiikkia. Minä rakastan klassista musiikkia.

Kotona isäni levykokoelma sisälsi lähinnä klassista musiikkia ja vanhaa jazzia. Kasvoin Glenn Millerin, Sibeliuksen, Art Blakeyn ja Beethovenin tahtiin. Olin itseasiassa vielä ala-asteella niin pihalla nuorisomusiikin tuulista, että vein viattoman sinisilmäisesti levyraatiinkin mielimusiikkiani. Yllättäen Sabrinan ”Boys” voitti Stravinskyn Pulcinellan rökälenumeroin.

Kyllä, olin myös sietämättömän pikkuvanha ja näsäviisas. Toisin kuin nykyään…

HKO Finlandia-talossa, Photo by Blaine O'Neill (CC)

Olen saanut hienoja kokemuksia klassisesta musiikista myös esittävällä puolella. Keskimmäinen poikasopraano Mozartin Taikahuilussa Savonlinnan Oopperajuhlilla on yhä elävästi muistissa. Sibeliuksen Finlandian tai Toivo Kuulan mieskuoroteosten kajauttaminen YL:n riveissä oli käsittämättömän vahva kokemus.

Klassinen musiikki on minulle yhä tärkeää myös musiikin kuluttajana; ei ole pääsiäistä ilman Matteus-passiota ja Glenn Gouldin hyvinviritetty piano soi luureissa aina kun haluan todella keskittyä johonkin. Yninästä huolimatta teemojen kirkkaus vaan tuntuu ylittämättömältä. Käyn aika ajoin konserteissakin. Viimeksi Cafe Barockissa Allotriassa.

Toivon että Suomessa esitetään, luodaan ja kuunnellaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös klassista musiikkia. Olen intohimoisesti musiikin ja kulttuurin puolella laiskuutta, sivistymättömyyttä, tyhmyyttä ja yleistä kulttuurivihamielisyyttä vastaan.

Siksi haluan pelastaa klassisen musiikin itseltään ja siinä sivussa edistää muiden musiikin lajien asemaa. Nykymenolla ei nimittäin pitkälle pötkitä. Maailmalta kuuluu ikäviä uutisia.

Hollanti:

Dutch prime minister Mark Rutte insists that the coalition government must save 200 million euros in the cultural field.

The government programme includes a controversial plan to scrap the subsidy to the Netherlands Broadcasting Music Centre, which would mean the end of the Radio Philharmonic Orchestra, the Radio Chamber Philharmonic, the Netherlands Radio Choir and the Metropole Orchestra.

Iso-Britannia:

ACE’s budget is being cut by £100m between 2011 and 2015 as part of the government’s Spending Review.

Regularly-funded bodies will be subject to cuts of 15% in real terms across the four years.

The body’s fund which supports touring and audience development, is to be cut by 64%.

Detroit, USA:

Members of the Detroit Symphony Orchestra have gone on strike over a substantial pay cut, raising doubts about several scheduled performances, including this Friday’s season opener.

The musicians walked out Monday morning, saying they would not agree to a 33 percent pay cut. They had countered with a 22 percent salary reduction

Ruotsi:

Concerts Sweden will be terminated definitely on 1 January 2011, in accordance with the decision made by the Swedish Parliament and the Swedish Government.

Mutta Suomessa ei ole syytä huoleen? Meillähän kulttuurin määrärahat senkun nousevat.

Teatterit saavat varsinaiseen teatteritoimintaan liki 55 miljoonaa euroa, mikä on noin 890 000 euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Orkestereille valtionosuutta jaettiin noin 20,9 miljoonaa euroa, lähes 330 000 euroa tämänvuotista enemmän.

Myös kevyempi musiikki saa tukea, kun Riku Niemi Orchestra RNO hyväksyttiin uutena orkesterina valtionosuuden piiriin. Edellisen kerran valtionosuuden piiriin on otettu uusi orkesteri vuonna 2006.

Onnea Rikulle. Mutta taidelaitoskentän rakenteelliset ongelmat eivät pelkällä lisärahoituksella poistu – vääjämättömät muutokset vain viivästyvät muutamalla vuodella.

Perussyy on tiedossa.

Väestöllinen huoltosuhde 1950-2009 ja ennuste 2010-2050

Jyväskylän kaupunginorkesterin yleisörakenteesta on tehty vuonna tutkimukset vuonna 1990 ja 2009. Tutkimuksesta selviää monia mielenkiintoisia asioita.

Tuloksista on kuitenkin nähtävissä, että ero tutkimusten välillä on huikea. Vuonna 2009 peräti 61 prosenttia yleisöstä oli syntynyt vuonna 1955 tai aikaisemmin, eli oli samana vuonna täyttämässä 54 vuotta tai enemmän. Vastaavasti 34-53 ikävuoden haarukkaan mahtui vuonna 2009 konserttiyleisöstä 20 prosenttia 30-49-vuotiaiden muodostaessa vuonna 1989 peräti 41 prosenttia yleisöstä.

Tutkimusten tuloksista on siis nähtävissä, että jyväskyläläinen konserttiyleisö on nykyään huomattavasti iäkkäämpää kuin vuonna 1989. Saattaa olla, että merkittävä osa yleisöstä on pysynyt uskollisena Jyväskylä Sinfonialle ja yleisössä on edelleen samoja henkilöitä kuin 20 vuotta sitten. Suurimmat ikäryhmät näyttävät nimittäin siirtyneen iässä saman 20 vuotta ylöspäin. Nuorempien kuulijoiden kohdalla tilanne ei kuitenkaan valitettavasti ole sama, vaan nykyään nuoria kuulijoita on huomattavasti vähemmän.

Klassisen musiikin yleisö siis ikääntyy ja vähenee ”luonnollisen poistuman” kautta. Samanaikaisesti (samaisen) ikääntyvän väestöryhmän terveydenhoitokulut kasvavat ja huoltosuhde heikkenee.

Yhtälö on mahdoton. Britannian ja Hollannin kaltaiset, tai jopa rajummat leikkaukset ovat vain ajan kysymys.

Tottakai leikkaaminen aloitetaan ensin harkinnanvaraisista avustuksista. Eli niistä, mistä muu kuin laitoskulttuuri saa tukensa. Sitten seuraavana tapetaan pienet maakuntaorkesterit ja teatterit: Joensuu, Mikkeli, Savonlinna jne. Jossain vaiheessa Yle sitten toteaa ettei se enää tarvitse Radion sinfoniaorkesteria kun muuallakin Euroopassa radio-orkesterit on lakkautettu.

Säästyneet rahat käytetään terveydenhuoltoon, euroakaan ei tihku muille muille musiikinlajeille tai esim. tanssille. Lopputuloksena Suomi 2030 ei ole enää ”klassisen musiikin suurvalta” eikä muutakaan kulttuuria tueta nykyistä paremmin. Ooppera säilyy Töölönlahdella ja sinfikset muutamissa isoimmissa kaupungissa (Helsinki, Tampere, Turku). Kaupunginteatterit pysyvät pystyssä enää yli 80 000 ihmisen kunnissa. Muualla ei kulttuuria ole tarjolla muuten kuin markkinaehtoisesti.

Melkoinen dystopia.

Missä sitten on vika? Klassisessa musiikissako? Ei. Sen edustamat eurooppalaisen sivistyksen ja kauneuden arvot ovat mielestäni ikuisia. Beethoven on yhtä päräyttävää musaa 2150 kuin 1950 tai 1850. Onko syy sitten klassisissa muusikoissa? Ei. Ainakin tuntemani klassiset muusikot ovat motivoituneita, äärimmäisen taitavia ja muutakin musiikkia kuin klassista arvostavia.

Vika on klassisen musiikin tukijärjestelmässä, joka luo tehottomia ja helposti jähmeitä rakenteita. Järjestelmän kivijalka on 60- ja 70-lukujen kulttuuripolitiikassa, jolloin ainoaksi keinoksi nähtiin valtion tai kunnan rooli sisältöjen tuottajana. Tämä ei enää nykyään ole välttämätöntä. Parempia malleja on olemassa. Klassinen orkesterimusiikki suojasi itsensä niin täydellisesti yleisöltä ja muuttuvalta maailmalta, että se jäi menneeseen.

Tulevaan muutokseen kannattaisi valmistautua. Jos muutos nähdään positiivisena ja myös klassisen musiikin kenttää tervehdyttävänä voimana, niin silloin uudistuksia voidaan ohjata. Kaoottisen romahduksen sijaan voitaisiin saada hallittu rakennemuutos, jonka jälkeen koko suomalainen kulttuurielämä ja konserttitarjonta esittävän taiteen lajista riippumatta olisi nykyistä kattavampaa, laadukkaampaa ja vaikuttavampaa.

Valitettavasti kulttuurimyönteisen ja hallitun vaihtoehdon todennäköisyys lienee pienempi kuin kulttuurivihamielisen ja kaoottisen. Minua pelottaa.

Advertisements

2 Responses to “kulttuuripolitiikan tulevaisuudesta”


  1. 1 hannuoskala
    marraskuu 1, 2010 2:26 pm

    Bob Shingletonin erinomainen klassiseen musiikkiin keskittynyt blogi ”On an overgrown path” (linkki) puhuu myös samasta aiheesta:

    Of course we need to vigorously protest against the cuts. But we also need to publicly acknowledge the economic crisis that is their underlying cause. And we need to recognise that classical music has made itself a soft target by being too elitist and too dependent on public subsidies, by failing to connect with a young audience, by being ageist and by having a poor track record in race, gender and sexual preference equality. To gain public support we need to show how classical music can contribute towards expenditure savings. Most importantly we need to show how classical music is going to put its own house in order and make itself less of a soft target in the future.

    Ja toisesta blogauksesta (linkki):

    But classical music must be seen to be changing as well as shouting. It needs to be less exclusive and must learn from world music, which combines increasing popularity with exemplary inclusiveness and low levels of public funding. Classical music must better explain why, as an increasingly celebrity, media and entertainment oriented artform, it still needs substantial levels of public funding.

    Classical music also needs to be more transparent in its use of public money. Should top artists fees be disclosed when paid from public funds? Can the remuneration of senior arts administrators be justified and do they exert too much power? Should the role and fees of artsist’s agents be more transparent? Do flagship events receive disproportionately high levels of funding? These questions should be debated within classical music before they are asked by the Daily Mail and its equivalents elsewhere.

  2. 2 Esa M
    marraskuu 1, 2010 3:27 pm

    Hyvä juttu, taas.
    (Tuolla namedroppingilla ei voi kuin onnistua! ;-)

    Oletko saanut mitään asiallista palautetta sieltä hegemonisten taidemusainstituutioiden puolelta? Entä luuletko saavasi nämä pointtisi puolueesi kulttuuripolitiikan linjauksiin?
    Missä ja koska voi todistaa livenä, kun veli todistaa väkevästi tätä gospelia ja vastustaja putoaa kanveesiin? Oletko seuraava kulttuuriministeri tai sen sihteeri?

    Tätä on todella mielenkiintoista seurata!

    Kaikki maahanmuuttopolitiikan kriitikot ovat natseja ja rasisteja ja samalla logiikalla sinäkin harjoitetun taidemusa-/kulttuurirahoituksen kriitikkona tullet leimatuksi populistihaitaristiksi, joka vain potee arktista sinfoniavihaa ja itkee sitä blogituoppiinsa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


Suosituimmat artikkelit

twtr

Flickr Photos

Pekan_ajelu 1

Pekan_ajelu 2

Pekan_ajelu 3

More Photos

%d bloggers like this: