02
Lok
10

yhteiskunnan napauttamisesta

Olin viime marraskuussa keikalla Kuopiossa. Onnistuneen näytöksen jälkeen kiersin ravitsemusliikkeiden kautta majoitusliikkeeseen nukkumaan. Päätin kuitenkin hotellilla vielä vilkaista uutisotsikot.

Hesarin etusivun videopalkissa oli otsikko ”Kellaripalo Vallilassa”. Hehheh. Jollain naapureilla palaa. Hehheh. Klikkasin videon auki. Hehheh.

Kymmenen sekunnin kohdalla hymy hyytyi kun tajusin että palokunta savusukeltaa omaan rappukäytävään.

Puolisko (ja kylässä ollut sisarensa) olivat nukkuneet onnellisesti koko tapahtuman ohi – sen verran vähän savua oli käytävässä, että kerroksemme palohälyttimet eivät edes alkaneet hälyttää. Kellarissa tavaroiden pinnoilla oli vähän nokea, mutta muuten kaikki oli kondiksessa.

Kolme viikkoa sitten sunnuntaina katselimme puolen yön aikoihin telkkaria kun käytävästä alkoi kuulua outoja paukahduksia ja piippausta. Menin etuovelle ja pientä savun hajua leijui ilmassa. Katsoin ovisilmästä, mutta en oikein erottanut mitään. Raotin ulko-ovea ja ilmavirta veti voimakkaasti ja huomasin käytävän olevan täynnä savua.

Seurasi noin 30 sekuntia panikointia kun kumpikaan emme onnistuneet löytämään kännykkää. Sitten löysin omani ja soitin hätäkeskukseen klo 0:08. Ensimmäinen hälytys oli annettu pari minuuttia aiemmin ja palokunta oli jo matkalla. Tässä vaiheessa ulko-oven sisäpinta tuntui kuumalta ja savua tuli raoista sisään runsaasti.

Hätäkeskus neuvoi laittamaan märkiä pyyhkeitä oven rakoon, avaamaan ikkunat ja odottamaan sisällä. Näin teimme. Läjä pyyhkeitä suihkun kautta oven väliin ja lisäksi vielä pakkausteippiä sisäoven karmeihin. Tämäkään ei pitänyt kaikkea savua ulkona, mutta savun määrä pysyi kohtuullisena. Vain eteisessä savun huomasi selvästi. Ja vain eteisessä savu haisee yhä.

Postiluukun metallipinnoite vaurioitui kuumuudesta ja laidoissa näkyy nokea.

No mitäs siinä sitten. Eipä paljon mitään. Istuskelin ikkunalaudalla, feisbuukkasin ja join kaljan (yksi tölkki oli jääkaapissa kuin tätä tilaisuutta varten).

Helsingin palolaitoksen toimintaa oli kyllä pakko ihailla. Nopeaa ja tehokasta. Palo oli sammutettu muutamassa minuutissa, noin kymmenen minuuttia hälytyksestä, jonka jälkeen palokunta kävi koputtelemassa ovella että kaikki oli ok. Lisäksi tikasauto kävi ikkunalla varmistamassa tilanteen.

Yön vietimme hotellissa koska savua oli kämpässä sen verran että silmiä kirveli ikävästi. Puolisko kiteytti tunnelmat hyvin: ”Jo vuosi ollaan asuttu ja vasta toinen tuhopoltto!”.

Tällä kertaa poliisi otti asian tutkiakseen ihan tosissaan: yhtiön kaikki asukkaat haastateltiin naamatusten ja tekijät saatiin kiinni nopeasti. Todella hienoa.

Mutta mikä kauneinta:

Kaksi helsinkiläismiestä on tunnustanut sytyttäneensä hissipalon kerrostalossa Helsingin Vallilassa reilu viikko sitten. Poliisin mukaan kaksikko oli halunnut napauttaa teolla nykyistä hallintoa ja yhteiskuntaa. Alkoholilla oli osuutta asiaan.

Törkeästä tuhotyöstä epäillyt miehet ovat 29- ja 32-vuotiaita. Toinen heistä asuu samassa talossa, ja toinen on hänen kaverinsa.

Tutkinnassa paljastui, että kaksikko poltti myös lastenvaunut saman talon kellarissa viime marraskuussa.

Yleisesti ottaen kannustan kaikkea yhteiskunnallista osallistumista. Ja kuulen mieluusti uusia innovatiivisia ajatuksia siitä miten voisimme ottaa yhä useampia ääniä huomioon keskustelussa kansakuntamme tulevaisuudesta. Mutta tällä kertaa herrat olivat kyllä harrastaneet niin ”out-of-the-box” -ajattelua että minun on vaikea ymmärtää yhteyttä. Pasifistillekin tulee lähinnä mieleen monia esineitä, joilla voisi ko. herroja napauttaa. Millä ihmeen tavalla nykyinen hallinto tästä otti opikseen?

Palokunta merkitsi liidulla rastin kaikkiin oviin, joiden asukkaisiin oli saatu yhteys. Yksinkertainen ja toimiva ratkaisu.

Mutta kyllä yhteiskunta napauttaa takaisin. Ehdoton vankeusrangaistus ja mittavat vahingonkorvaukset odottavat. Koko rappukäytävän putsaus- ja maalausurakka sekä uuden hissin hankinta ei ole ihan pieni investointi. Maksanevat sitä koko lopun ikänsä. Jos maksavat.

Onni onnettomuudessa oli, että suuri osa asukkaista oli sunnuntaina puolilta öin hereillä ja suurinpiirtein selvin päin. Jos nämä yhteiskunnalliset vaikuttajat olisivat päättäneet järjestää protestinsa vaikka lauantaiaamuna neljän-viiden aikoihin, olisi tilanne voinut olla toinen. Ylemmissä kerroksissa, jonne lämpö ja savu olivat hissikuilua myöten nousseet, oli ollut todella tukala meininki jo nytkin.

Onneksi emme ole myymässä asuntoamme – voisi olla melko hankalaa saada kämppää kaupaksi. Mahdollisestihan tuhopoltto vaikuttaa taloyhtiön maineeseen vuosikausia.

Kiitokset Helsingin palo- ja poliisilaitokselle erinomaisesta toiminnasta! Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille suosittelen tulitikkuleikkien sijaan esim. tutustumista Helsingin Vihreiden liittymislomakkeeseen.

Advertisements

1 Response to “yhteiskunnan napauttamisesta”


  1. lokakuu 2, 2010 11:15 pm

    Mulla tuli tää pätkä mieleen tosta uutisesta jo silloin ku se oli hesarissa


    Ja Jori sitten menee ja pissaa jäätelöautomaattiin ikäänkuin kostoksi yhteiskunnalle.

    Mutta hyvä, ettei napautuksesta tullut pahempia oheisvahinkoja. Hissejä sentään saa rahalla uusia, vaikkei ehkä yhtä hienoja.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


Suosituimmat artikkelit

twtr

Flickr Photos

Pekan_ajelu 1

Pekan_ajelu 2

Pekan_ajelu 3

More Photos

%d bloggers like this: