26
Hei
10

kaupunkisuunnittelun kukkasia, osa 1

Festivaali-Suomea kiertäessä ei voi sulkea silmiään suomalaisen kaupunkisuunnittelun, tai lähinnä sen puutteen, kauneimmilta saavutuksilta. Yksi on kyllä ylitse muiden. Aina käydessä (tai ohi ajaessa) ei voi muuta kuin ihmetellä minkälainen aivoverenkierron häiriö on paikallisilla pampuilla mahtanut olla kun tästä on päätetty.

Hyvät naiset ja herrat, ärade medborgare, saanko esitellä… …*drumroll*… Jyväskylän ohikulkutie! *rimshot*

Kompaktin kokoisen ja toimivan keskustan, jossa tätä nykyä on myös upea kävelykatualue, ja paikallisen vesistön, Jyväsjärven, väliin on rakennettu neli-kaistainen moottoritie suoja-alueineen ja monitasoliittymineen.

Kaunista. Upeaa. Eikö sille ohikulkutielle, jollainen 80-luvulla toki piti rakentaa jokaiseen itseään kunniottavaan asutuskeskukseen (mm. Iisalmen, asukasluku 22 122, sivuitse vie 4-kaistainen ohikulkutie) olisi voinut keksiä mitään muuta reittiä. Esim. kaupungin ohi?

Jo kivikaudelta lähtien ihmisasutukset ovat useimmiten sijoittuneet veden äärelle. Nyt n. 50 metriä leveä elämälle vihamielinen vyöhyke katkaisee kaikki mahdollisuudet luoda kaupungin ja vesistön välille yhteys. Jyväskylän vierasvenesatama ja rantaraitti onkin (ainakin motarilta katsottuna) näivettynyt ja ankea verrattuna samankokoisten (ja jopa pienempien) paikkakuntien rantoihin. Lisäksi kaupungilta jäi saamatta järvenrantatonttien tuomat huomattavat tulot. Uskomatonta ankeutta. Ja täysin itseaiheutettua.

Keski-Suomen kotiseutulaulu

1.

Männikkömetsät ja rantojen raidat,
laaksojen liepeillä koivikkohaat,
ah, polut korpia kiertävät, kaidat,
kukkivat kummut ja mansikkamaat!

Keitele vehmas ja Päijänne jylhä,
kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen,
vuorien huippujen kauneus ylhä,
ah, kotiseutua muistoineen.

2.
Syntymäpaikka kun on sydän Suomen
siis sitä suottako kiittelisin?
Täällähän aukeni ens’ elon huomen,
tänne ma toivon hautanikin.

Täällä on naapuri heimoni verta,
täällä on ystävä voittamaton,
tänne, ah, tänne on kaipaus kerta,
täällä on kaikki, mi kallista on!

Mut hei! Onhan Jyväskylä tosi kiva kesäkaupunki!

Mainokset

10 Responses to “kaupunkisuunnittelun kukkasia, osa 1”


  1. heinäkuu 26, 2010 6:11 pm

    Mikkelissä sama juttu paitsi sillä erolla, että siellä keskustan erottaa järvenrannasta rautatie. Sataman ympäristö voisi olla vaikka kuinka hieno, mutta nyt siellä on vain rautakauppa ja varastorakennuksia.

  2. heinäkuu 26, 2010 8:44 pm

    Myös Jyväskylässä rautatie on erottanut rannan ja kaupungin jo ennen moottoritietä. Rannassa oli teollisuutta ja mm. kaatopaikka.

    Käsittääkseni ”ohitustien” sijaan suunniteltiin myös Harjun takaa kulkevaa vaihtoehtoa, siis Mäki-Matin omakotitalueen läpi lanattavaa reittiä. Nykyinen on hitusta parempi, mutta olisihan täällä ollut peltoa tehdä oikeakin ohitustie. Kyllähän tuo riepoo aina, kun sinne suunnalle satun.

  3. heinäkuu 27, 2010 12:08 am

    Jep, samaa mietin itsekin Jyväskylässä käydessäni.

  4. heinäkuu 27, 2010 8:42 am

    Jyväskylän vanhaa keskustaa rakennettaessa (1800-luvun puolivälissä) Jyväsjärven pinta oli selvästi korkeammalla (en ole varma paljonko, useampia metrejä kuitenkin käsittääkseni), ja se laski sittemmin kun Äijäsjoki ruopattiin kanavaksi jotta höyrylaivat pääsisivät kaupungin satamaan.

    Näinolleen ranta oli pitkään paskaa vesijättömaata, joka oli vähän huonoa mihinkään käyttöön, eikä sen varalle ollut valmiita suunnitelmia. Sitten tulikin jo rautatie 1898, jolle tuo tasainen tyhjä kaistale kaupungin vieressä sopi hyvin.

    Siihen että ranta on ”aina” ollut ”vajaakäytössä” on siis historiallisiin sattumiin liittyvät syyt, ellei sitten haluta syyttää 1830-luvun kaupunkisuunnittelun lyhytnäköisyyttä kun ei varauduttu höyrylaivoihin ja rautatiehen. Mutta ohitustien typeryyttä ei kyllä silti voi tällä selittää. Sitä rakennettaessa täytyi jo olla selvää, että rannalle olisi parempaakin käyttöä.

    Nythän samaa typeryyttä suunnitellaan Savonlinnassa. Siellä toisaalta vaiohtoehtoista reittiä ohitustielle ei oikeasti ole, mutta eipä ole kummoisia automääriäkään ohittamassa kaupunkia.

  5. 6 hannuoskala
    heinäkuu 27, 2010 8:55 pm

    Ei edes aloiteta sitä Savonlinna-keskustelua. Sen kaupungin näköalattomuuden määrää ei voi mitata normaaleilla skaaloilla.

    Asuin Savonlinnassa 19 vuotiaaksi ja isäni oli aktiivinen ko. tietä vastustaneessa Pro Savonlinna -liikkeessä. Loistavia vaihtoehtoja esitettiin. Näytettiin selvästi, miten ohikulkutie johtaa kaupungin keskustan näivettymiseen eikä kukoistukseen. Tehtiin kaikki mitä kansalaisaktiivit voivat tehdä.

    Mikään ei auttanut. Tie on saatava. Vähintään nelikaistainen. Lopetin itse asian seuraamisen jo vuosia sitten koska se vaan masensi niin paljon.

    Savonlinnan ainoat todelliset ruuhkat syntyvät siitä että kaupungin liikenteen ydinsuoni, Kyrönsalmen silta, pitää (kesäisin) aina aika ajoin avata. Todella typerää ja epäkäytännöllistä. Tätä nykyinen ohikulkutiesuunnitelma ei korjaa millään tavalla! Myös uudet sillat ovat läpällisiä!

    Selvästi tietä halvempi ja todellisuudessa ruuhkia vähentävä vaihtoehto olisi siirtää syväväylä Laitaatsiltaan, johon voitaisiin rakentaa kohtuullisin kustannuksin myös korkeampi silta.

    Tämä ei muistaakseni 90-luvulla onnistunut siksi, että syväväylää hallinnoi, jokin toinen instanssi kuin tielaitos tjms. puulaaki. Kokonaisuuden kannalta järkevintä muutosta ”ei vaan voinut tehdä”. Ehkä siksi, että sen jälkeen koko tien kannattavuus/tarve olisi ollut erittäin kyseenalainen.

    Kaunistahan on se, että kaupungin halki kulkee yhä kiskot, jotka on tällä hetkellä todella tehottomassa käytössä. Miksei ohikulkutien sijaan olisi laitettu valmiille kiskoille paikallisjuna liikennettä Kellarpellosta Pääskylahteen tai jopa Kerimäelle asti? No. Kun kiskoilla saa liikennöidä vain VR…

    Joskus muutaman vuosikymmenen kuluttua kun viimeinenkin lahti on täytetty, viimeinenkin puutalo purettu, liikekeskusta saatu hajautettua Nojanmaan peltojen laatikkomarketteihin ja keskustan läpi lätkäisty moottoritie ja yhä työttömyys on Nätkillä huippulukemissa, niin Nyslottia voidaan käyttää esimerkkinä siitä, miten urpoudella, näköalattomuudella, virheellisellä byrokratialla ja hallinnon alojen välisillä aidoilla voidaan tuhota paljon hyvää ja kaunista.

    Kunnanisät voivat sitten 2030 myös miettiä miksi kunta näivettyi? Miksi muuttotappio ei koskaan kääntynyt muuttovoitoksi? Olisiko pitänyt tarjota muitakin eväitä kuin siltoja ja Sapko?

    Paskat muistoni savonlinnanlaisesta hallintokulttuurista, urpoudesta ja yleisestä kulttuurivihamielisyydestä pitänevät minut tiukasti pääkaupungissa. Täällä sentään on edes välillä sellainen olo, että asiat etenevät parempaan suuntaan.

    Ainiin. Ei ollut tarkoitus avata keskustelua Savonlinnasta. Sori.

  6. 7 hannuoskala
    heinäkuu 28, 2010 1:06 am

    Otso: Siihen että ranta on “aina” ollut “vajaakäytössä” on siis historiallisiin sattumiin liittyvät syyt, ellei sitten haluta syyttää 1830-luvun kaupunkisuunnittelun lyhytnäköisyyttä kun ei varauduttu höyrylaivoihin ja rautatiehen.

    Minä olen tavannut syyttää Suomen huonosta kaavoituksesta Ruotsin kuningas Aadolf Frederikiä ja maanmittaaja Jacob Faggottia. Herrat vaikuttivat maamme historiaan 1700-luvulla…

    https://keskenerainen.wordpress.com/2008/11/22/isojako/

  7. heinäkuu 28, 2010 7:42 pm

    Itselläni on Savonlinnaan kaksi sukupolvea matkaa: jo vaarini ymmärsi muuttaa sieltä pois aikoinaan, joskin nyt vanhennuttuaan viettää siellä kyllä kesiä ja välillä muutenkin aikaa. Ja kiistää intohimoisesti savolaisuutensa, koska kuulema koko Savo on vain ruotsalaisten vanha juoni pilkkoa Karjala.

    Pikkukaupunkien dynamiikasta en voisi olla enempää samaa mieltä, mutta sitä rataa menee sentään kiskobussi nykyään, ja pysähtyy oikein torillakin (menin sillä pari vuotta sitten). Nerokkaasti ensimmäinen juna Helsingistä Savonlinnaan on perillä hetkeä sen jälkeen kun viimeinen bussi Sulkavalle on mennyt. Kirjoitin tuosta Helsingin vetovoimasta suhteessa pikkukaupunkeihin muuten taannoin. Tai no, ainakin liippasin aihetta.

    Ja isojako tosiaan selittää paljon maaseudusta, mutta kaupunkien sössiminen on kyllä tuoreempi ilmiö. Teemasta yleisesti täytyy suositella Jane Jacobsin ”Economy of cities”.

  8. heinäkuu 28, 2010 7:43 pm

    Linkit näkyvät näemmä kommenteissa vähän huonosti, laitetaan siss selvätekstisenäkin: http://vesirajassa.blogspot.com/2010/01/jokainen-on-helsinkilainen.html

  9. heinäkuu 31, 2010 12:27 am

    Kyllähän tuo aika uskomatonta on. Mutta pragmaatillisesti (varsinkin kun Jyväskylän kaupunki on viime aikoina kaavoittanut käytössä olevat rannat aika lailla kaikki kalliiksi asunnoiksi) voisi ajatella, että niistä rantatonteista saisi aivan helvetinmoiset massit, millä taas voisi vetää em. motarin esim tunneliin. Tai rakentaa sen oharin vähän kauempaa. On niitä nyt tolkuttomampiakin tiehankkeita saatu maailmassa läpi, vrt. Hakamäentien härdelli.

    Tuo kaupunkimotari on ongelmallinen myös siksi, että Kuokkalan ja Seppälän isoihin kaupunginosiin pääsee vain yhtä siltaa pitkin. Ja se silta on hyvin pitkä ja hyvin ikävä kävellä. Mutta itsepähän ovat jyväskyläläiset soppansa keittäneet. Sitä paitsi niistä suurin osa on opiskelijoita, jotka muuttaa tuosta kaupunkiperseestä kuitenkin joskus pois.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


twtr

Flickr Photos


%d bloggers like this: