12
touko
10

tanssin kenttä kulttuurilautakunnan vieraana

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta sai tänään ensi käden tietoa tanssin kentältä.

Paikalla oli ”kahta porukkaa”; tanssin perusopetuksen puolestapuhujia helsinkiläisistä tanssikouluista (Taina Schorin-Keltto, Leila Sillantaka, Piija Pessi-Rinta) ja Tanssin talo -työryhmän jäseniä (Alpo Aaltokoski, Sanna Rekola, Iiris Autio, Hannu Hyttinen, Raija Ojala). Lautakuntalaisista paikalla olivat Johanna Sydänmaa, Heidi Ekholm-Talas, Aleksi Päiväläinen, Risto Kolanen, Alina Mänttäri-Butler, Lasse Liemola ja allekirjoittanut. Lautakunnan puheenjohtaja Sumuvuori oli estynyt eduskunnan ydinvoima-keskustelun vuoksi.

Kulttuurikeskuksen kokoushuone tapaamisen jälkeen. Kaffit ja mehut on juotu. Etualalla lautakunnan sihteeri Sara Kuusi.

Ensin keskusteltiin tanssin perusopetuksen tilanteesta. Sain vastauksia muutamiin aiemmassa blogauksessani esittämiini kysymyksiin.

Footlightin johtaja Taina Schorin-Keltto tiesi kertoa 62% oppilaistaan käyvän tunneilla yli kolme kertaa viikossa. Oppilaita on noin 2000 kpl. Ja että pidemmälle edistyneet voivat käydä tunneilla todellakin jopa viisi-kuusi kertaa viikossa. Lukukausikustannus on tuolloin kyllä melkoinen. Ja itseasiassa tässä valossa aiemmin postaamani lukukausimaksujen taulukko on melkoisen irrelevantti: jos 38% joukosta, jotka käyvät tunneilla vain 1-2 kertaa viikossa laskee pienet lapset (7-10 vuotiaat) pois, ei jäljelle kovin montaa jää.

Footlightin ja Helsingin tanssiopiston johtajien mukaan myös vapaaoppilaspaikkoja jaetaan. Schorin-Kelton mukaan usein silloin jos perheissä on useampia lapsia, jotka harrastavat tanssia, niin joku lapsista pääsee ”vapaaoppilaaksi”. Tällaisen tuen perusteet kyllä pitäisi olla hiukan selkeämmät ja avoimet.

Opettajia näillä kahdella laitoksella on noin 100, joten he ovat merkittävä työllistäjä.

Tanssin perusopetuksen alueellisen tarjonnan ongelmiin en oikein saanut kunnollista vastausta. Ainakaan matalampi osallistuminen taiteen perusopetukseen koillis-Helsingissä ei johdu siitä, että lapset olisivat vain yleisesti ”passiivisempia”. Pidän erinomaisena Helsingin Tanssiopiston linjausta siitä, että alkeisopetusta (ikäänkuin matalampi kynnys) järjestetään ympäri kaupunkia. Kun tuista päätetään, haluan ehdottomasti pisteyttää kriteerejä siten, että koillis- ja itä-Helsinkiin suuntautuvaa opetusta tuetaan enemmän.

Lähiöihinkin rantautuvaa taiteen perusopetusta helpottaisi huomattavasti, jos sisäisen vuokrauksen älyttömimmistä käytännöistä päästäisiin eroon. Blogaan tästä aiheesta piakkoin erikseen.

Keskustelun aikana totesimme että lautakunnalla on vahva tahto ja toive saattaa myös tanssin perusopetus kaupungin (ja sitä kautta toivottavasti valtion) tuen piiriin. Konkreettisia summia käsittelemme varmaankin seuraavassa kokouksessa 18.5..

Tilanne on vaikea. Kuten varmaankin tätä blogia lukevat tietävät, kaupungin raamikuri on tiukkaa ja seuraavat kolme budjettia ovat miinusmerkkisiä. Jos avustusten piiriin tuodaan uusia ruokittavia, jostain täytyy vastaavasti leikata. Raamin päälle ei rahoitusta ole luvassa. Nyt tosin puhutaan pähkinöistä. Toivoa kai voi. Onnistunutta lobbausta tanssin toimijoiden puolelta joka tapauksessa.

Sitä, mistä sitten leikataan, ei kukaan tässä tapaamisessa halunnut puhua. Käytännössä tulemme siis leikkaamaan musiikin perusopetuksesta, jos lisärahoitusta ei tule. Liian halpaa ei musiikinkaan perusopetus Helsingissä ole, joten päätös on todella vaikea. Mutta ehkä nyt on aika tanssille. Tilanne on kieltämättä eriarvoinen. Nollasummapeli on vaan niin pirun ikävää.

Tilakysymyksissä nousi heti esille muutamia jakolinjoja: ammattitaiteilijoiden työtilakysymykset eivät ratkea pelkillä harjoitussalien hyppytunteja rukkaamalla.

Iiris Autio oli myös kerännyt Helsingin tanssille ja teattereille jakamat talousarvioavustukset samalle paperille. Luvuista kävi kyllä hyvin ilmi se tosiseikka, että tanssin tuet laahaavat teatterin perässä. Käsittelemme tänä keväänä myös teattereiden tukipalettia. Lisää aiheesta siis myöhemmin.

Huomasin myös että nuorisoseura Katrilli saa kaupungilta ”tanssi”-momentilta 3000€ ja Seurasaaren kansantanssijat 2500€. Vaikka kansantanssin ystävä olenkin, niin kyllä nämä tuet hiukan ihmetyttävät. Ainakin ne ovat väärässä seurassa, jos samassa kohdassa on mm. Tsuumi ja Tommi Kitti Company. Ja mm. Karttunen Kollektiv, Petri Kekoni ja Kiltit ihmiset (Jenni Kivelä) eivät saa lainkaan kaupungin toiminta-avustusta.

Ehkäpä ko. kansantanssiryhmien luontevampi paikka olisi kohdeavustuksien joukossa. Harrastajien tuet eivät kuulu samaan paikkaan ammattilaisryhmien kanssa. Lisäksi on hyvä miettiä sitäkin, olisiko tuo 5500€ kansantanssille ”paremmin sijoitettu” esim. Tanssiryhmä Tsuumin tukien lisäyksenä.

Perusopetus keskustelu velloi niin pitkään, että Tanssin talo -keskusteluun ei oikein kunnolla päästy. Tanssin talo -työryhmän edustajat tapaavat ensi viikolla kulttuurikeskuksen johtoa ja varmaankin johto sitten raportoi meille. Toivottavasti työryhmä saa mahdollisimman pian toimintamallin ehdotuksen valmiiksi, jotta voisimme edistää talohanketta vielä tällä valtuustokaudella!

Paikalla ollut kaupunginsihteeri Hannu Hyttinen kyseli oliko Tanssin talo selvitys koskaan edennyt kaupunginhallitukseen saakka. Me lautakuntalaiset emme osanneet kysymykseen vastata ja kulttuuripolitiikasta vastaava Marianna Kajantie ei valitettavasti ollut paikalla. Toivottavasti tuore kaupunginsihteeri vie selvitystä eteenpäin, sillä sen sisältö on relevanttia.

Selvitys tanssitaiteilijoiden työ- ja esiintymistiloista Helsingissä on yhä ajankohtainen ja tärkeää luettavaa. Siinä esitellään mm. viisi konkreettista tilavaihtoehtoa. Muutaman kohdalta ”juna on jo mennyt”, mutta monet ovat vielä toteuttamiskelpoisia. Oma suosikkini tästä joukosta näin fiilispohjaisesti olisi Pasilan Konepaja-alue, jossa olisi tilallisia resursseja ja olen digannut hirveän paljon erilaisista vanhaa teollisuuskantaa hyväksikäyttävistä kulttuurirakennuksista. Hyvä esimerkki esim. Verkatehdas Hämeenlinnassa. Lisäksi kulkuyhteydet ovat kunnossa (9, Pasila, Sturenkatu).

Toivottavasti konkreettista Tanssin taloa kehiteltäessä pidetään jatkuvasti oman pytingin rinnalla myös ”sateenvarjomallin” mukaista yleistä tilojen hallintaa. Vaikka saisimmekin Pasilaan Tanssin talon, niin sen rinnalla kannattaisi mielestäni ajaa myös Almin salin saattamista esityskäyttöön ja vierailuteatteritiloja Musiikkitalon eteen mahdollisesti syntyvään Railoon.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


Suosituimmat artikkelit

twtr

Flickr Photos


%d bloggers like this: