18
Hel
10

tanssin stoa

Tein tiistain kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa seuraavan ehdotuksen:

EHDOTUS

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee edellyttää, että Kulttuurikeskus selvittää Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoan ohjelmistopolitiikan tanssilähtöiseksi muuttamisen edellytyksiä sekä mahdollisen muutoksen vaikutuksia talon muuhun nykyiseen käyttöön huhtikuun 2010 kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokoukseen mennessä.

Ehdotus hyväksyttiin, eli nyt virkamiehistö valmistelee huhtikuun kokoukseemme selvityksen Itä-Helsingin kulttuuritalo Stoan ohjelmistopolitiikan muuttamisesta tanssilähtöiseksi. Huhtikuussa asiasta sitten mahdollisesti päätetään. Aikataulu on tämä, sillä toukokuun kokous on ns. budjettikokous, jossa käsittelemme vuoden 2011 taloutta.

Ronja Verkasalo: DIS

Ajatukselle on tukea vihreässä valtuustoryhmässä ja olen keskustellut ideasta paitsi muiden lautakuntalaisten niin myös tanssin kentän toimijoiden kanssa. Kaikki eivät tietenkään ole täysin samaa mieltä kanssani, mutta keskustelu Tanssin talosta ja tanssin asemasta Helsingissä on mielestäni jo arvo sinällään. Pysyypähän päättäjilläkin nykytila mielessä.

Ohessa alustus, jota lähettelin sähköpostilla eri tahoille männä viikolla:

Taustaa:
Tanssi on musiikkiin ja teatteriin verrattuna Suomessa ”nuori” taiteenlaji. Ensimmäiset varsinaiset ammattilaisryhmät aloittivat toimintansa vasta 1970-luvulla ja toiminta alkoi vakiintua ja kasvaa vasta 1980-luvulla.

Valtion tukihanat laitettiin kuitenkin tiukasti suppuun 90-luvulla: teatterilaitosjärjestelmän piiriin pääseminen on uusille niin teatteri- kuin tanssiryhmillekin lähes mahdotonta.

Nykytilanne on siis se, että tanssin kentällä on suuri määrä lahjakkaita ja osaavia tekijöitä, jotka eivät voi tanssin tukijärjestelmien puutteen vuoksi työllistyä eli hyödyntää kallista koulutustaan. Erityisen epäreilu tanssin asema taiteena on, kun sitä verrataan perinteiseen teatteriin ja klassiseen musiikkiin, joihin luontevasti tanssi korkealaatuisena kulttuurina mielestäni rinnastuu. Esimerkiksi VOS-puolella varsinaiset tanssiteatterit (Zodiak&Tero Saarinen) saavat Helsingiltä 2010 yhteensä 279 000€ noin kolmen miljoonan euron tuesta. (VOS)-Teatterilain ulkopuoliset tanssiryhmät saavat talousarvioavustuksia vain 65 300€, teatterit 725 000€.

Tarve on moninkertainen.

Tanssialan toimijat ovatkin jo vuosikymmeniä koettaneet ajaa Helsinkiin ”Tanssin taloa” – valtakunnallista tanssin esitys- ja koulutuskeskusta, joka edistäisi koko alan toimintaa.

Vuonna 2008 Kulttuurikeskus valmisteli ”Selvityksen Tanssitaiteilijoiden työ- ja esiintymistiloista Helsingissä”.

Selvityksestä saa erittäin hyvän kuvan alan toiveista Tanssin talon suhteen ja tanssin asemasta ylipäätään. Suosittelen luettavaksi jos tanssi kiinnostaa! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää! Todellinen ”page-turner”!

Selvityksen toimintaehdotuksista ensimmäinen on seuraava:

”Tanssin tilakysymysten kokonaisvaltaiseksi ratkaisemiseksi kehotetaan tanssin alan keskeisiä järjestöjä ja asiantuntijoita laatimaan esitys ns. tanssin talon hallintomalliksi ja rahoitussuunnitelmaksi. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon kansainväliset esimerkit ja eurooppalaisista tanssin taloista saadut kokemukset.”

Selvityksestä on nyt kulunut kohta jo kaksi vuotta eikä juuri mitään ole tapahtunut. Syitä on tietysti monia taantumasta hallinnon jähmeyteen. Alan taloudellisesta ahdingosta johtuvan resurssipulan myötä myöskään tanssikenttä ei ole saanut pakkaansa kasaan. Tanssi tarvitsee nyt kaupungin vetoapua.

Mikä sitten olisi mahdollista kaupungin tiukkojen budjettiraamien sisällä? Uutta suurta vain tanssille omistettua taloa on kaupungin mahdotonta ottaa yksin harteilleen. Erittäin vaikeaa se olisi valtionkin avulla.

Mielestäni olisi tarkasteltava jo olemassaolevan kulttuuritaloverkoston tarjontaa ja toimintatarkoitusta.

Helsingin kulttuuritalot (tässä yhteydessä Stoa, Malmitalo, Kanneltalo) rakennettiin 80-luvulta 90-luvun puoliväliin taiteen monitoimitaloiksi. Kaikille kaikkea kaikista. Tätä lähtökohtaa voisi mielestäni tarkistaa – talot ovat monellakin tapaa oman aikansa lapsia. Onko tämä toiminta-ajatus yhä paras tai ainoa mahdollinen?

Tässä tapauksessa tarkoitan erityisesti Stoaa, joka jo nyt on ”lähes tanssin talo”. Stoan pääsali on juuri sen kokoinen, jota selvityksen mukaan 87% toimijoista toivoo uuteen taloon. Jos katsoo Stoan pääsalin esityskalenteria tälle keväälle, on suurin osa tapahtumista tanssia ja nykysirkusta (erityisesti Cirko toukokuussa).

Lisäksi Stoassa on tällä hetkellä vähäisellä käytöllä oleva pienempi sali, joka soveltuisi erinomaisesti mm. nykytanssin lapsille ja nuorille suunnattuihin näytöksiin.

Annetaan Stoan erikoistua, fokusoitua – tehdä skaalana vähemmän, mutta paremmin. Luoda todellinen profiili tanssin talona! Jo talon markkinointi pääkaupunkiseudulla helpottuisi huomattavasti kun sillä olisi selkeä rooli. Samalla voitaisiin luoda Iiro Auterisen ehdottama ”virtuaalinen tanssintalo”, joka koordinoisi keskitetysti tanssin ammattilaiskentän harjoitustiloja ja edistäisi tanssin asemaa kaupungissamme.

Suurin ”mutta” ovat tietysti tarpeellisimmat lähipalvelut – eli mm. Stoan tarjoamat lasten kulttuuritapahtumat. En usko suurimman osan näistä sovittamisen taloon olevan mahdoton tehtävä. Lapsille suunnatuilla tanssiesityksillä tulee olla paikkansa myös tanssin talossa!

Tärkeintä alustavassa ehdotuksessani on kuitenkin sen toteuttamiskelpoisuus. Uutta rahoitustakaan ei välttämättä tarvita mahdottomia summia. Ja Tanssin talo voidaan lanseerata haluttaessa vaikka tammikuussa 2011.

Tietenkään Stoa tanssin talona ei ratkaise kaikkia ongelmia – erityisesti harjoitustilojen puute on paljon yhtä salia kovempi. Mutta se olisi realistisesti toteuttamiskelpoinen ensimmäinen askel kohti tanssille rakennettua omaa taloa, jollainen muista pohjoismaisista pääkaupungeista löytyy.

STOA olisi loistava tanssintalo versio 0.7 – täydellistä, kaikkien toiveet täyttävää taloa on lähes mahdotonta saada lähitulevaisuudessa. Tanssi kuitenkin tarvitsee kehittyäkseen uutta tukea NYT. Ja kaupungin oma tanssiin keskittynyt organisaatio kykenee ajamaan tanssin kehitystä tulevaisuudessakin paremmin kuin mikään tanssijoiden oma, hallinnon ulkopuolinen yhteenliitymä.

Tehdään tämä nyt ja upgreidataan sitten myöhemmin! Beta-versioiden kautta voittoon!

Yleisin pelko mitä tanssin kentältä olen ehdotukseni suhteen kuullut on se, että jos tämä ehdotus hyväksytään, niin tanssi jämähtää ikuisesti Itä-keskukseen ja mistään Stoaa laajamittaisemmasta infrasta tanssille ei voida enää edes unelmoida. Pelko on ymmärrettävä mutta mielestäni turha.

Suomalainen kulttuuripolitiikka on ollut ”seinävetoista”: jotta on voitu saada toimintabudjettia, on ensin pitänyt rakentaa talo ja palkata pysyvää henkilökuntaa. Erittäin pienillä budjeteilla pyristelevän nykytanssin asema on hyvä esimerkki tästä – ei taloa, ei resursseja. Onko tämä kuitenkaan ainoa, järkevin tai paras tapa luoda taiteellisia sisältöjä? Minun pelkoni on se, että tanssin sisältöihin (mm. harkinnanvaraiset avustukset ja kohdeavustukset) tarkoitettu raha valuisikin uudessa uljaassa talossa vahtimestareiden*, valo- ja äänimiesten palkkoihin eikä tanssin tekijöille.

Hallinnolliset esteet luovat vielä oman haasteensa. Siksi Stoa olisi tärkeä ensimmäinen askel kohta parempia resursseja. Sen raamien sisällä voitaisiin aloittaa ”virtuaalisen tanssin talon” kehitystyö, joka omalta osaltaan edistäisi tulevien tilaratkaisujen tanssimyönteisyyttä. Olen joskus puhunut ”tanssivirkamiehestä” hiukan Helsingin pyöräilyvirkamiehen tapaan.

Lisäksi mielestäni tanssin tilaratkaisun ei tarvitse välttämättä olla yksi fyysinen rakennus – tärkeintä olisi hallinnoida nykyistä rakennuskantaa siten, että se mahdollistaisi enemmän toimintaa.

Tällä viittaan mm. Kansallisoopperan alaisen Alminsalin käyttöön. 380-paikkainen sali Helsingin ydinkeskustassa, jossa on vain muutamia esityksiä viikossa! Välillä Ooppera on käyttänyt ensiluokkaista esityssalia vain harjoitteluun! Ja syy ääliömäiseen tehottomuuteen on vain hallinnollinen. Minun on vaikea hyväksyä tavoitteeksi jälleen uutta salikompleksia Töölönlahdelle ennen kuin Alminsali on otettu tehokkaampaan käyttöön.

Yksinkertainen nyrkkisääntö: mitä enemmän seiniä, sitä enemmän rahaa valuu sisällöstä tönöjen ylläpitoon!

Virtuaalinen tanssin talo voisi olla mukana mm. eilen uutisoidun ”maanalaisen museokeskuksen” suunnittelussa. Olemassa oleva ”virtuaalinen” rakenne ja Tanssin asemaa vahvistava Tanssin Stoa helpottaisivat black boxin ujuttamista myös noihin suunnitelmiin. Esittävien taiteiden vapaan kentän pitääkin hakea uusia yhteistyökuvioita ja malleja. Ei Helsinkiin tulla omaa vain nykysirkukseen, jazziin tai kansanmusiikkin keskittynyttä taloakaan rakentamaan.

Pahinta olisi jos tanssin kenttä nyrpistäisi nenäänsä ja jäisi odottelemaan täydellistä taloa supistuvien budjettiraamien todellisuudessa. Vaikka tanssijoiden koulutus tähtääkin pitkiin loikkiin, niin kaupungin hallinnossa niitä ei kyetä leiskauttamaan.

(*Helsinki käyttää kulttuuritalojensa vahtimestaripalveluihin noin 600 000€ vuodessa. Eli suurinpiirtein saman summan kuin koko vapaalle kentälle tarkoitettuihin kohdeavustuksiin. Minä haluan Helsingin työllistävän lisää taiteilijoita, en Palmian vahtimestareita.)

(EDIT: korjasin sanamuotoa väärinymmärrysten välttämiseksi ensimmäisen kuvan jälkeisessä lauseessa 25.2.)

Advertisements

10 Responses to “tanssin stoa”


  1. helmikuu 19, 2010 11:49 am

    En tiedä kuinka laajasti olet ehdotustasi tanssinkentälle levittänyt? Tanssin Tiedotuskeskus, Aluekeskus Zodiak, STTL ja monet muut keskeiset tahot kuulivat ehdotuksestasi allekirjoittaneelta. Akateemikko Kuusela ja Taiteilijapprofessori Kvanström ovat kutsuneet tanssin kentän koolle 1.3 klo 18.00 Teatterikorkeakoululle. Tarkoitus on keskustella tila-asiasta ja ilmeisesti myös sinun tekemästä ehdotuksesta, toivottavasti pääset paikalle. Tietoa voit levittää muillekin asiasta kiinnostuneille päättäjille.
    T.alpo

  2. 2 hannuoskala
    helmikuu 19, 2010 12:54 pm

    Olen tulossa 1.3.! Meillä on juuri ennen sitä lautakunnan lähikirjastokierros. (Käymme tutustumassa ”lakkautusuhan” alla oleviin toimipisteisiin.) Lähetin kutsun myös koko lautakunnalle, että meitä saattaa olla siellä useampikin!

    Ja tilaisuushan on tämä:

    KUTSU

    Keskustelu tanssin talosta

    Taiteen akateemikko Marjo Kuusela ja taiteilijaprofessori Kenneth Kvarnström kutsuvat tanssin kentän toimijat keskustelemaan tanssin talosta.

    Aika: maanantai 1.3.2010, klo 18-ˆ20

    Paikka: Auditorio 1, Teatterikorkeakoulu, Haapaniemenkatu 6, Helsinki

    Helsinkiin perustettavaksi ajateltu tanssin talo on yksi keskeisistä toimenpide-ehdotuksista viime joulukuussa valmistuneessa tanssin strategiassa Tanssissa on tulevaisuus. Tanssin taloa on myös käsitelty vuonna 2008 Helsingin kulttuurikeskuksen asettaman työryhmän selvityksessä tanssitaiteilijoiden työ- ja esiintymistiloista. Nyt on aika keskustella siitä, miten asetetut tavoitteet voisivat toteutua.

    Kutsua saa levittää vapaasti eteenpäin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

    Tervetuloa!

    Marjo Kuusela
    Kenneth Kvarnström

    Tanssin strategia on ladattavissa osoitteessa http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/tanssitaide

    Helsingin kulttuurikeskuksen selvitys on ladattavissa osoitteessa
    http://www.hel.fi/wps/portal/Kulttuurikeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/kulke/fi/Viraston+esittely/Julkaisuja

  3. 3 Sari Lakso
    helmikuu 25, 2010 12:47 am

    Hei,

    eräässä toisessa nettikeskustelussa asiaan liittyen nostin esille termistön käytön. Sanoit ettet käytä STOAn ”selvitystilasta” vielä toistaiseksi termiä Tanssin talo. Ohessa kuitenkin kirjoittamasi lause tässä blogissa:

    ”Tärkeintä alustavassa ehdotuksessani on kuitenkin sen toteuttamiskelpoisuus. Uutta rahoitustakaan ei välttämättä tarvita mahdottomia summia. Ja Tanssin talo voidaan lanseerata haluttaessa vaikka tammikuussa 2011.”

    Eli tämän takia kenttä nyt on takajaloillaan, koska emmehän me STOAsta halua Tanssin taloa. STOA on hieno alueellinen kulttuuritoimipiste, mutta se ei todellakaan vastaa niitä ajatuksia ja ideoita, joita kentällä asiasta on.
    Esitysmahdollisuuksia otetaan ihan mistä vain olemassa olevasta tilasta kyllä, ja kyllähän Kaapelikin lanseeraa itseään Tanssin kaapelina. Mutta sekään ei ole ratkaissut alan ongelmia tilojen suhteen.
    Toivottavasti valaiset ehdotuksesi taustoja maanantain keskustelussa, sillä niitä kenttä nyt tosissaan ihmettelee…

  4. 4 hannuoskala
    helmikuu 25, 2010 1:32 am

    Hei Sari,

    Kuten kirjoitukseni tuon osion alussa mainitsin, on tuo lainaus osa sähköpostia, jonka kirjoitin pari viikkoa takaperin ja lähettelin ympäri ämpäri.

    Sen jälkeen ajatteluni on kehittynyt ja käyttämäni termistö tarkentunut. Ymmärrän nyt, että jos käytän nimikettä ”Tanssin talo”, osa tanssin kentästä ei siedä ajatusta. Ei pidäkään sietää, sillä kuten kaikkialla muualla yritän korostaa, Stoa olisi vasta ensimmäinen askel kohti sitä Todellista Tanssin Taloa.

    Ja kuten kaikkialla olen kirjoittanut, Stoa ei todellakaan ole mikään lopullinen ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Eihän se esimerkiksi lisää harjoitustiloja käytännössä lainkaan. Se olisi silti uskoakseni hallinnollisesti askel oikeaan suuntaan.

    Toivottavasti valaiset ehdotuksesi taustoja maanantain keskustelussa, sillä niitä kenttä nyt tosissaan ihmettelee…

    Odotan maanantain keskustelua innolla. Ja vähän jännittyneenäkin; toivottavasti kaikki tulemme sinne rakentavalla mielellä – tavoite on kuitenkin yhteinen: selvästi nykyistä korkeampi profiili ja parempi asema tanssille kaupunkimme taidekentässä.

    En oikein ymmärrä mitä ”taustoja” minun vielä pitää erityisesti ”valaista” – ei minulla ole mitään salattua agendaa, vaan kyllä minä parhaat perusteluni käytin yllä olevassa blogikirjoituksessa.

    Ehkä ainoa asia, mitä en tässä yhteydessä maininnut on se, että mielestäni kulttuuritalojemme toiminnan tehokkuutta ja ohjelmistopolitiikkaa tulisi joka tapauksessa tällä valtuusto/lautakuntakaudella tarkastella. Siitä lähiaikoina blogilla lisää.

    Ainiin. Ja se, että Stoan muuttuessa ”Tanssin Stoaksi” myös Stoan ohjelmistobudjetti siirtyy tottakai pääosin tanssille. Eli ”Tanssin Stoa” tarkoittaisi joka tapauksessa kohtuullista korotusta tanssin tukiin Helsingissä kuin huomaamatta.

    (Tässä vielä linkki ”Keskustelu Tanssin talosta”-facebookryhmään (linkki), jossa tästä aiheesta myös keskustellaan.)

  5. 5 Mirka Nokka
    helmikuu 26, 2010 9:31 am

    Hei!
    Olen lukenut hieman ajatuksia ja kieltämättä sinulla on monia hyviä pointteja. Olet arvostellut sitä, että kulke käyttää tuhottomia summia vahtimestaripalveluihin. Summia tarkemmin tuntematta, en voi kommentoida niitä, mutta haluaisin kertoa, että vahtimestaripalvelut alueellisissa kulttuuritaloissa (ja Savoyssa + Annantalossa) ovat välttämättömiä. Varsinkin alueellisissa kulttuuritaloissa on useita eri toimijoita, mm. kirjasto, kulke ja taidekouluja, ja toiminta ei yksinkertaisesti rullaisi ilman vahtimestareita, jotka tekevät paljon muutakin kuin toimivat vartijoina.

  6. 6 hannuoskala
    helmikuu 26, 2010 12:10 pm

    Hei Mirka,

    korjataanpas tämä väärinkäsitys nyt samantien. Kyllä minä ymmärrän että suuressa talossa täytyy olla vahtimestareita. Ja että he tekevät paljon näkymätöntä työtä, joka ei välttämättä edes näy jokapäiväiselle käyttäjälle.

    ”Vahtimestariheittoni” koskikin enemmän sitä naurettavan alhaista tasoa, jolla kaupunki tukee taiteen vapaata kenttää kohdeavustusten kautta.

    Eli kaupunki käyttää kulttuuritalojen vahtimestaripalveluihin vuosittain noin 590 000€. Summa on suurin piirtein sama kuin vuosittaiset kohdeavustukset.

    Minä haluaisin kaupungin satsaavan rahaa lisää sisältöihin, joita sitten mm. kulttuuritaloissa voitaisiin esittää. En leikkaavan vahtimestaripalveluista.

  7. 7 Antti Mattila
    helmikuu 28, 2010 10:29 pm

    ”Välillä Ooppera on käyttänyt ensiluokkaista esityssalia vain harjoitteluun! Ja syy ääliömäiseen tehottomuuteen on vain hallinnollinen.”

    Öö? Eikös se rakennettu alunperinkin sillä idealla, että yhdistetään harjoitussali ja pienempi esitystila? Harjoituskäyttöä ajatellen se Almin näyttämö on suunniteltu saman kokoiseksi kuin ison salin. Ilman näytöksiä lämpiö ja katossa roikkuva valokalusto on tietenkin käyttämättä, mutta mä en kyllä ihan ymmärrä millä tavalla muuten se harjoituskäyttö on ”ääliömäistä tehottomuutta”, kun jossain pitää kumminkin harjoitella ja nekin neliöt maksaa.

    Tulipahan nyt tartuttua tällaiseen yksityiskohtaan…

  8. 8 hannuoskala
    helmikuu 28, 2010 10:46 pm

    Ilman näytöksiä lämpiö ja katossa roikkuva valokalusto on tietenkin käyttämättä, mutta mä en kyllä ihan ymmärrä millä tavalla muuten se harjoituskäyttö on “ääliömäistä tehottomuutta”, kun jossain pitää kumminkin harjoitella ja nekin neliöt maksaa.

    Kyllä. Jossain pitää harjoitella. Ja jotain nekin neliöt maksavat.

    Mutta. Tarvitseeko sen päälavan kanssa identtisen harjoitustilan olla Suomen kalleimmassa kiinteistössä Suomen parhaalla paikalla sijaitseva kansainväliselle tasolle teknisesti varusteltu esityskelpoinen sali? Ei tarvitse. Se on vaan kertakaikkiaan ääliömäistä tehottomuutta.

    Sama koskee muitakin saleja. Olen antanut kertoa itselleni että suomalainen harjoituskäytäntö, jossa pääesityssalissa harjoitellaan jo todella varhaisessa vaiheessa harjoitusperiodia on harvinaisuus muualla Euroopassa.

    Tarvitseeko Töölönlahdelle rakentaa vielä lisää saleja, joiden esityskäyttöaste on jossain 10%-20% hujakoilla? Eikö kannattaisi nostaa jo olemassaolevien seinien käyttöastetta?

    Lontoon tanssin talossa, ”The Place” -teatterissa, on vuosittain 300 näytöstä. (linkki)

    Siteeraan vielä itseäni:

    Yksinkertainen nyrkkisääntö: mitä enemmän seiniä, sitä enemmän rahaa valuu sisällöstä tönöjen ylläpitoon!

  9. 9 hannuoskala
    huhtikuu 18, 2010 6:42 pm

    Outi Ojalakin ajaa Tanssin taloa! Hyvä! Ja hauskaa että Tanssin Stoa -ehdotukseni on eksynyt Outinkin korviin asti.

    http://stadinvaltuusto.vas.fi/2010/03/08/outi-ojala-helsinki-tarvitsee-tanssin-talon/


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


twtr

Flickr Photos

Pekan_ajelu 1

Pekan_ajelu 2

Pekan_ajelu 3

More Photos

%d bloggers like this: