19
Elo
09

teinien sotakokemukset

Läiskähti kahvit näppikselle aamun Hesaria lukiessa.

Kotimaa-osastolta oli sinällään mainio juttu otsikolal ”Afganistan ei pelottanut kutsunnoissa”.

Puolustusvoimilla on pulmia edessään. Se on julistanut sodan läskiä vastaan, mutta uusi vihollinen hiipii kasarmeille: nuoret kyseenalaistavat armeijan merkityksen.

”Ihan sama kuka hyökkää, me häviämme joka tapauksessa”, arvioi kutsuntajonossa istuva Tomi Hänninen, 18.

”Minusta olisi aika turhaa lähteä kökkimään jonnekin Karjalan metsiin.”

Vaikuttaa ihan normaalilta ja jopa järkevältä: Suomen jättimäisen reserviläisarmeijan olemassaolon voi kyseenalaistaa kestävämmilläkin argumenteilla. Mutta mitäpä kommentoi paikallinen upseeri moiseen epäisänmaallisuuteen?

Pöydän toisella puolella poikia arvioiva Iivonen tyrmää väitteet nuorten palvelusmotivaation romahduksesta.

”Maanpuolustustahdon näkee reservin kertausharjoituksista, jonne tullaan mielellään.”

Ilvonen vertaa Suomea Ruotsiin. Naapurimaalla ei ole samanlaisia sotakokemuksia kuin Suomella, joten suomalaisnuoria on helppo kouluttaa.

Voi herran jestas sentään. Nyt kutsutut nuoret miehet syntyivät vuonna 1991, 47 vuotta jatkosodan päättymisen jälkeen. Näiden poikien isoisätkään eivät ole enää ”sodan kokeneita”. Millä ihmeen tavalla ruotsalaisnuoria on vaikeampi kouluttaa kuin suomalaisia?

Suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa leijuu ”talvisodan henki”. Suomi valmistautuu vuonna 2009 jatkosodan jatkosotaan, jossa kykitään rintamalla Karjalan korvissa ja motitetaan ryssää. Sellaista sotaa ei enää tule.

Surullisinta nykytilassa on hukattujen miestyövuosien lisäksi se, että samalla suljetaan silmät muilta laajoilta turvallisuusuhkilta ja niiden torjumiseen käytettävät resurssit ovat naurettavan pienet.

Miksei Suomella ole laajempaa öljyntorjuntalaivastoa? Onhan tankkerin katkeaminen Suomenlahdella useita kertaluokkia todennäköisempää kuin ”puna-armeijan” panssarikiilan eteneminen Lappeenrantaan.

Ja kaikkein tärkeimpänä, miksi pienikin kustannus ilmastonmuutoksen torjumisesta aiheuttaa valtaisan vastustuksen? Ilmastonmuutos on koko planeetan pahin turvallisuusuhka. Miksei sen torjunta saisi aiheuttaa mitään kustannuksia?

Suomi käyttää vuosittain armeijaansa n. 1,3% bruttokansantuotteestaan. Nicholas Sternin Iso-Britannian hallitukselle tekemän selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunta veisi n. 1% maailman bruttokansantuotteesta. ”Business as usual” -malli aiheuttaisi selvityksen mukaan jopa n. 5-20% loven BKT:hen, HDI:stä puhumattakaan. Luulisi olevan taloudellisestikin ajatellen täysin selvää, että ilmastonmuutoksen torjunta on kannattavaa.

Milloin Suomessa noustaan jatkosodan poteroista ja voidaan keskustella turvallisuuspolitiikasta laajemmin? Ei näköjään vieläkään – 64 vuotta viimeisten laukausten jälkeen.

Advertisements

2 Responses to “teinien sotakokemukset”


  1. 1 Antti K
    elokuu 20, 2009 11:06 am

    Nk. ”maanpuolustustahto” kumpuaa niistä asenteista, joita edelliset sukupolvet ovat välittäneet nykyisille. Suomalaisilla nykynuorilla ei tietenkään ole sotakokemuksia sen enempää kuin ruotsalaisillakaan, mutta sotien traumat vaikuttavat edelleen muodossa tai toisessa. Suomessa se näkyy siinä, että armeijaan vain mennään, koska sitä nuoret ajattelevat kaikkien heiltä odottavan. Ehkä purnataan vähän, mutta sinne vain mennään, koska kaikki ovat ennenkin armeijan käyneet. Ratkaisu ei siis välttämättä ole omilla aivoilla ajateltu. Mielestäni ”maanpuolustustahdon” sijasta pitäisikin puhua laajemmin kansalaisuskonnosta.

    Etenkin maaseudulla talvi- ja jatkosodan katkeruus elää sitkeästi. Olin itse aikanaan synnyinpaikkakuntani yhden käden sormilla laskettavien sivareiden joukossa. Isovanhemmat ja ehkä omatkin vanhempamme saattavat myrkyttää puhtaita mieliämme lapsuudesta saakka tarinoilla siitä, kuinka ryssä tuli ja vääryydellä vei lähes kaiken. Ruotsalaisilla ei ole näitä tarinoita. ”Maanpuolustustahto” elää siis niissä asenteissa, jotka omaksutaan koko 18 vuoden kasvuiän aikana. Teini-iässä on kova homma alkaa kyseenalaistamaan kaikkia niitä armeijajuttuja joita kersasta asti on saanut kuulla (”…sitten kun sinä menet aikanaan armeijaan…”).

  2. 2 hannuoskala
    elokuu 20, 2009 6:18 pm

    Totta AnttiK höpäjät. Myöskään siitä miten sodankokeneiden mielenterveysongelmat heijastuvat yhä isiemme sukupolven mielenterveysongelmien kautta meihin ei ole mielestäni vielä avattu riittävästi. Traumat eivät jää vain sodan kokeneisiin. Ja vasta nyt niitä on alettu osata purkaa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


twtr

Flickr Photos

Pekan_ajelu 1

Pekan_ajelu 2

Pekan_ajelu 3

More Photos

%d bloggers like this: