25
Hei
08

PISA ja foneettinen kirjoittaminen

Tuoreesta Kuiviksesta löytyy brittiläisen Spelling Societyn puheenjohtajan Jack Bovillin haastattelu. Yhdistys pyrkii selkeyttämään englannin kirjoitusasua paremmin puhuttua kieltä vastaavaksi.

Juttua lukiessa tuli välittömästi mieleen kysymys, onko suomen kirjoitusasun foneettinen selkeys ja sitä kautta lukemisen ja kirjoittamisen suhteellinen helppous yksi selittävä tekijä hyviin PISA-tuloksiin? Luulisi, että suomalaiset lapset, voisivat jo nuorempina keskittyä itse asiaan (oppiaine) välineen (lukutaito) sijasta.

Entä Kiina? Japani?

Jatkaako englanti voittokulkuaan lingua francana, vaikka se on vaikeampaa kuin kilpailijansa? (SK:n jutussa mainitaan ainakin espanja.)

Hupaisaa sinällään, että SK:n tarjoamat esimerkit ”uudesta englannin oikeinkirjoituksesta” ovat erittäin lähellä ”nuorison” käyttämää ”netti/tekstari-kieltä”:

couple – cupl
have – hav
low – lo
money – munny
one – wun

Tehokeinona tuollaista kirjoittamista on käyttänyt ainakin Iain M. Banks kirjassaan Feersum Endjinn.

Aina aiemmin historiassa puhekieli on edistynyt omaan suuntaansa kirjakielestä välittämättä ja kirjoitusasu on raahannut muutamia satoja vuosia perässä. Tapahtuuko muutos nettiajalla toisin? Kirjoitus- ja lukutaito kun on välttämätön osa internet-kansalaisuutta, mutta kielioppia ei säätele kukaan. Alkaako englannin kirjoitusasukin eriytyä yhteiskuntaluokkien mukaan, kuten puhuttu kieli on tehnyt jo satoja vuosia? Vai muuttuuko kirjakieli tällä kertaa alhaalta ylöspäin? Suomalaisissa nettikeskusteluissakin kirjoittajien koulutustason, yhteiskuntaluokan (ja postausajoista myös humalatilan) voi päätellä kohtuullisen helposti. Onko kirjoitusasun suuri ero puhuttuun kieleen verrattuna yhteiskunnallista tasa-arvoa heikentävä seikka?

Mainokset

2 Responses to “PISA ja foneettinen kirjoittaminen”


  1. 1 Tuomas Saloniemi
    heinäkuu 25, 2008 2:34 pm

    Voi hyvinkin olla, että suomen kielen jonkinasteinen yhdenmukaisuus kirjoitetun ja puhutun kielen kanssa on selittävä tekijä pisa-menestyksessä. Huomataan kuitenkin, että meidänkin kielessämme on esimerkiksi enemmän äänteitä kuin on kirjaimia, lisäksi ne toimivat paikoin todella hassusti. Lisäksi on huomattava että puhuttua yleiskieltä ei käytä juuri kukaan (paitsi puoli yhdeksän uutisten lukija) ja puhuttu yleiskieli eroaa melkoisesti käyttökielestä.

  2. 2 hannuoskala
    heinäkuu 27, 2008 3:33 am

    Näinpä kyllä.

    Kaskas, Kemppinen on huomannut saman artikkelin. (linkki)


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


twtr

Flickr Photos


%d bloggers like this: