21
Maa
08

stop töhryille?

Helsingin Stop töhryille -projekti tuntuu olevan aihe, josta on mahdotonta sanoa mitään suututtamatta joko sen vastustajia tai kannattajia. Ja molempien rintamalinjat niin syvälle kaivettuja, että yhteistä maata ei tunnu löytyvän.

Tägi Hesperiankadulta

Vuonna 1998 käynnistetty Stop Töhryille on joka tapauksessa osoittautunut erittäin tehokkaaksi – asetetut tavoitteet on saavutettu:

Tilastojen mukaan Helsingissä oli viime vuonna (toim.huom. 2005) yli 5 400 töhryä ja 124 isoa maalausta. Vuonna 1999 töhryjä oli vielä vajaat 68 000 ja isoja maalauksia yli 3 100.

Hyvä. Kansalaisten suuri enemmistö on varmasti tyytyväisempi ympäristöönsä. Tutkimuksissa on myös havaittu esim. metron matkustusmukavuuden riippuvan paljon siisteydestä. Töhryjen poisto parantaa siis myös joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Itseänikin erityisesti julkisten kulkuvälineiden tägäily korpeaa syvästi. Töhryjen poistoa kannattaa jatkaa.

Kaikki hyvin siis? Ei.

Töhrijöiden joukko on kirjava. Ydinjoukon muodostavat jengisidonnaiset, moniongelmaiset töhrijät, joilla on usein tuomioita myös muista rikoksista. Tämä noin 50 henkilöön kutistunut ryhmä aiheutti vuonna 2004 yli 90 prosenttia töhrintävahingoista.

Töhrijöiden käsittely vain ”vahingontekorikollisina”, joilta kaupunkii perii puhdistuskuluja oikeusteitse ei ole pidemmän päälle kenenkään etujen mukaista. Kuten kaupunki itsekin toteaa, ”töhrijöiden ydinryhmä” koostuu moniongelmaisista nuorista. Töhrinnän voitaisiin siis ajatella olevan oire – ei lähtökohta. Onko viisasta lyödä jo lyötyä? Useiden tuhansien eurojen vahingonkorvaukset tuhoavat jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevan ihmisen taloudelliset lähtökohdat niin, että jo yrityskin saattaa elämänsä paremmalle tolalle vaikeutuu huomattavasti. Haluammeko tarkoituksellisesti työntää nämä n. 50 henkilöä tyystin ulos yhteiskunnasta? Ei tunnu kovin järkevältä eikä oikeudenmukaiselta, vaikka lain kirjain ehkä täyttyisikin. Meillä pitää olla varaa antaa osa ”töhryrikoksista” anteeksi.

Entä onko 700 000€ vuosikulu puhdistuksiin kohtuullinen? Voitaisiinko samat vaikutukset saavuttaa satsaamalla tuo summa muuhun nuorisotyöhön? Valvotaanko puhdistustöitä hoitavia firmoja riittävästi? Ovatko yritysten hinnat (, jotka vaikuttavat vahingonkorvausten summiin) kohtuullisia? Pitäisikö ennemmin perustaa kunnallinen töhryjenpoisto-osasto?

Paljonko kuluissa voitaisiin säästää, jos tehtäisiin jotain selkeitä kategorisia valintoja? Mielestäni esim. sähkökaapit ja julkiset, syrjässä sijaitsevat rakenteet kuten siltojen aluset voitaisiin ”merkitä” vapaiksi vyöhykkeiksi, jossa koristelu olisi sallittua.

Täysin merkityksetön ei ole myöskään markkina-argumentti; julisteiden täyskiellolla rajattiin melkoinen osa kaupungilla tapahtuvista kulttuuritapahtumista pois näkyvistä. Onko oikein ja kohtuus, että vain yli 20 000€ mainosbudjetilla saa näkyä katukuvassa? Mahdollisuuksien tasa-arvo? Monimuotoista kulttuuria?

Lisäksi katutaiteella on aidosti annettavaa Helsingin kaupunkikuvalle. Kaikki tarrat, julisteet ja graffitit eivät ole vain töhryjä. Onko mahdollista löytää tasapaino töhryjen poiston ja hyväksyttävän elävän kaupunkikulttuurin välillä? Vai johtaako pirulle pikkusormen antaminen vääjämättä koko käden menetykseen? En osaa antaa varmaa vastausta, mutta mielestäni nykyistä absolutistista moralismia edustavaa käytäntöä on pakko rukata. Itä-Berliinissä ei ollut graffiteja, Länsi-Berliinissä oli – kumpi järjestelmä olisi parempi esikuva?*

Joka tapauksessa tärkeintä olisi hoitaa sosiaalista ongelmaa sosiaalisin, ei oikeudellisin toimin.

(*Muistaakseni Johanna Sumuvuori käytti tuota Berliini-vertausta jossain puheessaan. En löytänyt nopealla googlailulla.)

Advertisements

4 Responses to “stop töhryille?”


  1. 1 hulivilieemeli
    huhtikuu 18, 2008 10:48 am

    Ongelmana on selvä: jos halutaan hyvää katutaidetta, pitää sietää myös huonoa katutaidetta. Tämä ongelma on kaikessa taiteessa. Ilman elävän kulttuurin tukea syntyy heikosti tai heikkolaatuista jälkeä. Helsingin graffitikulttuurin tappaminen on tuntunut olevan tavoitteena, ja se tavoite alkaa olla hyvällä mallilla. Tilanne on silminnähden erilainen kuin 90-luvulla.

    Itseäni kiinnostaa mainitsemasi ongelma — kaupungin visuaalisen ilmeen kaupallisuus — erityisesti demokratian kannalta. Minä en halua nähdä esim. H&M -mainoksia kaupungilla kävellessäni. Sen sijaan arvostan hyvää katutaidetta. Miten voin vaikuttaa tilanteeseen? Väittäisin, että tällä hetkellä edustuksellisen demokratian keinoin se on mahdottomuus. Sääli, että mielipideilmasto on niin kovasti mielenosoittamista ja muita ilman pääomaa onnistuvia osallistumiskeinoja vastaan.

  2. 2 Paskovat Kakarat
    huhtikuu 18, 2008 5:52 pm

    Graffiti on Todellisen Paskataiteen pakkosyöttöä.

    Graffiteja maalaavat kakarat nuuhkivat ensin himokkaasti sian peräaukkoa ennen kuin lähtevät vandalisoimaan muiden omaisuutta. Sian peräaukon imppaaminen virittää heidät sopivaan mielentilaan ja antaa heille suurta nautintoa. Tämä sian peräaukon imppaaminen näkyy suoraan näiden paskovien kakaroiden maalausten laadussa.

    Hei te pässinpäät siellä. Tulkaa järkiinne.

    Kuka on niin tyhmä että luulee että seinille paskominen on taidetta? Kuka on niin tyhmä että luulee että näillä kakaroilla on jokin oikeus tuhota muiden omaisuuttta? Kuka on niin tyhmä että luulee että paljas betoniseinä on kauniimpi kun siihen on joku Paskova Kakara käynyt spruittaamassa omat graffitipaskansa? Tulkaa järkiinne.

    Näiltä kusipäiltä puuttuu perusasioiden ymmärrys. Jos et omista sitä seinää niin sinulla ei vittu ole mitään oikeutta sotkea siihen omaa graffitipaskaasi.

    Tällaisten perusasioiden ymmärtäminen on näille Paskoville Kakaroille mahdotonta koska he ajattelevat peräsuolella eivätkä aivoilla.

    Älkääkä tulko lässyttämään mitään taiteesta. Kun tehdään oikeaa taidetta siinä ei tuhota muiden omaisuutta.

    Luuletteko te ihan oikeasti että tuolla siltojen alla yön pimeydessä hääräävät lökäpöksy-huppari runkkarit ovat taiteilijoita? Luuletteko te ihan oikeasti että kyseessä on jokin taiteen alakulttuuri?

    Ei teillä mitään alakulttuuria ole. Peräsuoli-kulttuuri teillä on.

    Tosiasia on että graffiti on kusipäiden harjoittamaa mielivaltaista vandalismia ja ympäristöterrorismia.

    Maalausjälki on niin karseata että sitä ei voi muuten selittää kuin edellä mainitun sian peräaukon imppaamisella.

    Oletko sinäkin peräaukko-imppaaja-maalari ?

  3. 4 lasse o
    huhtikuu 23, 2008 5:32 pm

    !!!!!nuo tilastot nyt ei pidä ikinä paikkaansa. Voisin melkein varmasti väittää, että Helsingissä tulee kyllä 100 uutta maalausta jo kuukauden aikana. Joskus varmasti enemmänkin. (ainakin kesäaikaan.) Eri asia kuinka julkisellapaikalla maalaukset ovat, ja kuinka monesta kulkee tieto ”viralliselletaholle”.

    Sama pätee töhryissä. Jos lähdet muutamaksi tunniksi kiertämään Helsinkiä Ja lasket eteesi tulleet ”töhryt” niin ymmärrät että kyllä niitä vähän enemmän kuin viisituhatta vuodessa tulee. Niitä on varmasti yli viisituhatta tullut jo nyt 2008 vuoden puolella. Ja sama on ollut tilanne vuonna 2005.

    Mutta tottakai tilastoja pitää kaunistaa, muutenhan suurin osa peruspettereistäkin ymmärtää kuinka järjetöntä tämä toiminta on. Mutta kun pistetään mukavia tilastolukuja peruspenat katsoo, että onpas tämä kannattavaa rahantuhlausta kun noin on töhryt vähentyneet. Loogisesti ajatellen töhryjä ei ole kohta enää ollenkaan.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


twtr

Flickr Photos

Pekan_ajelu 1

Pekan_ajelu 2

Pekan_ajelu 3

More Photos

%d bloggers like this: