Sain ystäviltä syntymäpäivälahjaksi Rikospoliisi-lehden numeroita 80-luvulta. Hieno meininki ollut kissalan pojilla. Esimerkiksi vuonna 1982 järjestöä johti Ylermi Kilpelä! Ei sellaisia nimiä enää yhdistystoiminnassa tänä päivinä ole ei!
Mitään paperiahan ei saa suoraan heittää roskiin, joten otin läpyskät vessalukemistoksi. Jutut eivät niinkään herättäneet mielenkiintoa, mutta ne mainokset! Parhaita paloja, olkaatten hyvät:
(klikkaamalla pääsee isompiin kuviin)
Tasa-arvollisesti epäilyttäviä:
En tiennytkään, että Suomessa saa (on saanut) ostaa Uzeja?
Tuoreimpien gadgettien mainokset ovat aina yhtä hilpeitä:
****
Tauno ottaa tyylit takas.
Poliisien ostopaikka ei herätä minussa mitenkään miellyttäviä mielleyhtymiä.
Crack teki tuloaan Suomeenkin vuonna 1986.
Kekkonen oli kuollut. Pääkirjoitus NMT-puhelimen mainoksen vieressä käsitteli edesmennyttä:
Pankkien luottamusta herätteleviä mainoksia 80-luvun puolivälistä. Mutta mikä ihmeen firma on Aarne Hiltusen Seuraajat KY?
Uzeja sai myydä kun niistä poisti sarjatulimahdollisuuden. En oikein tiedä mihin 80-luvun innostus pieniin pistoolinomaisiin konepistooleihin perustui – koko asetyyppi on aika epäkäytännöllinen, nykyään poliisi ja muut hathat-miehet käyttävät ihan olalle tuettavia konepistooleja niinku Heckler & Kochin MP5:ttä – mutta suomessahan duunattiin 80-luvulla rekyylittömiä jatimatikeja, jotka olivat kai sitten teknisesti liian vaativia yleistymistä ajatellen.
Meille tulee duuniin lehti, joka tottelee nimeä Murharyhmä. Sisältö on aika tiukkaa kamaa.
Jatkan krapulan kärsimistä tämänkaltaisin sijaistoiminnoin noin kello 16 saakka.
—
Oottekste muuten missä juhannuksen?
Uuuuuuuh. Hienoa, että lehdet saivat “hyvän” “kodin”. Seuraavaksi sitten Poliisi Kertoo- sarjalukemistojen kimppuun!